Mitä tehdä jos ei osaa erota?
Olen 27-vuotias. Olen seurustellut 10 vuotta nykyisen mieheni kanssa. Suhteessa on ollut niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa, mutta tilanne on rauhoittunut paljon viime vuosina. Kuukausi sitten tapasin yhden ihmisen jonka kanssa pystyin keskustelemaan kunnolla, hän kertoi millaista ns. normaali suhde on. En uskaltanut kertoa hänelle yksityiskohtaisesti suhteestani, enkä kertonut että on ollut väkivaltaa. Hän kuitenkin mainitsi, etten voi löytää onnea jos jään vain siihen -tuttuun ja turvalliseen- suhteeseen ikuisiksi ajoiksi. Tämän tiedostan itsekin, mutten uskalla erota. Pelkään, että jään yksin. Olen itkenyt monta kertaa, on ollut monta unetonta yötä kun olen itkenyt. Kaikista hulluita tästä tekee sen, että jos saisin päättää, palaisin vieläkin suhteen alkuun ja tekisin asiat toisin. En osaa, enkä uskalla päästää irti.
Onko kukaan ollut samankaltaisessa tilanteessa?? Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Yksin jäämisessä ei ole mitään pelottavaa.
Ei niin ja yksin sitä löytää itsensä ja oppii tunnistamaan omat voimavaransa. voi mennä vaikka terapiaan tai vertaistukiryhmään keskustelemaan toisten kanssa ja käsitellä kipeitä asioita kuten henkistä ja fyysistä väkivaltaa. näin olen itse tehnyt myös.
myös sinkku voi löytää rakkauden elämäänsä ja usein niin käykin että elämään tulee uusi ihminen
älä jää tilanteeseen johon et ole tyytyväinen ja jossa olet onneton.
mieluummin itsekseen oman talonsa rouva kuin onnettomassa suhteessa.
voimia ja tsemppiä elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät eroamisessa?
Pelkään, että jään yksin. Jos en löydä enää ihmistä jonka kanssa olla. Pelkään, että mitä jos minulla on jo kaikki mitä ansaitsen ja jos lähden, niin mitään hyvää ei tule. Lyhykäisyydessään pelkään että jään yksin. -Ap-
Tuollaista ei olekaan, että jotain ansaitsisi. Voit itse vaikuttaa elämääsi; Jos pyörit vaarallisten ihmisten kanssa, todennäköisyys sille että voit huonosti on suuri. Jos taas haalit elämääsi turvallisia ja mukavia asioita niin todennäköisemmin olet tyytyväisempi.
Ihmiset tekee virheitä ja huonoja valintoja, se on elämää se. Yksin oleminen voi olla ihan mukavaakin.
Mikä siinä yksin olemisessa eniten pelottaa ? Pärjäätkö elämässä itsenäisesti? Uskallatko vapaasti toteuttaa haaveitasi ja ideoitasi ?Olisiko sun mahdollista kokeeksi irtautua arjestanne jotta voisit kokeilla sitä yksin oloa?
Kaikki lähtee ajatusleikistä, "mitä jos.."
Mitä jos asuisin yksin
Mitä tekisin, mitä se vaatisi , keitä minulla olisi tukena , missä asuisin, miten pärjäisin,Saa sitä ideoida vaikka ei niitä toteuttaisikaan.
Voit pitää sen salaisena haaveena, jonka ehkä joskus saatat toteuttaa.Oon miettinyt näitä asioita, mutta yksi syy miksen uskalla myöskään lähteä on, että olen onnistunut pilaamaan elämäni. Olen luottotiedoton.
Olen kyllä yrittänyt korjata tilannetta, maksan velkoja pois, mutta olen vain osa-aikatyössä. Olen valmistunut ammattiin joka ei työllistä hyvin.
Usein mielessä on pyörinyt lähteminen, mutta sitten mietin uudestaan.. Mitä jos jään asunnottomaksi, kuka haluaa luottotiedotonta vuokralaista jolla ei ole säännöllisiä tuloja. Miksi kukaan toinen ihminen haluaisi perustaa kanssani perhettä, kun tietäisi se vain köyhyyttä? -Ap-
Tuo ajatus omasta huonommuudesta ja elämän pilaamisesta voi varjostaa identiteettiä vielä pitkään vaikka asiat alkaisivatkin olla jo kunnossa. Mutta pidä ajatukset kuitenkin siinä päämäärässä, eli velat pois ja suuntana parempi elämä ja paremmat päätökset.
Olisiko sulla joku sukulainen joka voisi auttaa sua ? Pystyisitkö muuttamaan jonkun kaverin kanssa kimppakämppään?
Vaikeuksien kautta voittoon vaan, älä anna virheiden määrittää loppuelämääsi.
Sanot tilanteen rauhoittuneen paljon viime vuosina. Kuinka huono tilanne aiemmin oli ja onko se edelleenkään siedettävä saati turvallinen? Mitä miehesi ajattelee väkivaltaisesta käyttäytymisestään, ottaako mitään vastuuta?
Jäämällä suhteeseen estät itseltäsi kaikki mahdollisuudet turvalliseen elämään ja parisuhteeseen.
Lueskele läheisriippuvuudesta ja väkivallasta suhteissa. Olethan tehnyt rikosilmoitukset? Kuinka vakavaa väkivalta on?
Oletan, että sulla on mt-ongelmia myös (väkivaltaisessa suhteessa uhri sairastuu), oletko minkään hoidon piirissä?
Olis ehdottoman tärkeää saada sulle nyt keskusteluapua. Jos on vaikeaa soittaa niin esim nollalinjalla on chat, mutta toivon että otat yhteyttä paikkakuntasi akuutti psykiatriaan/sosiaalihuoltoon, he osaavat auttaa eteenpäin.
Ota myös itsellesi talteen lähimmän yurvakodin numero ja soita HETI kun väkivallan uhkaa ilmenee.
Kenenkään ei tule sietää minkäänlaista väkivaltaa!
Jos jatkaa samalla tavalla ja silti odottaa erilaista lopputulosta, se ei vaan onnistu.
Sinun kannattaa miettiä oletko mieluummin yksin vain sairaalassa liikuntakyvyttömäksi mätkittynä. Väkivaltaan taipuvaisilla kun napsahtaa niin jälki voi olla hyvinkin rumaa.
En ole oikein uskaltanut saati kehdannut puhua kenellekään aivan kaikesta. Olen läheisille kertonut hieman ja tälle uudelle tuttavuudelle. Sellaisille ihmisille joille on ollut helppo jutella mistä vain, jotka eivät tuomitse. Olen hetken käynyt psykologin kanssa juttelemassa, muttei se tuntunut oikealta. Enemmänkin ahdisti puhua omista murheista. Tuntui ettei häntä aidosti kiinnosta vaan kuuntelee vain, koska maksan. -Ap-
Vierailija kirjoitti:
Sanot tilanteen rauhoittuneen paljon viime vuosina. Kuinka huono tilanne aiemmin oli ja onko se edelleenkään siedettävä saati turvallinen? Mitä miehesi ajattelee väkivaltaisesta käyttäytymisestään, ottaako mitään vastuuta?
Tilanne oli joskus niin paha, että poliisit on soitettu kotiin ja asiasta, poliisin toimesta, nostettu syyte. Se ei johtanut eteenpäin. Mies on kertonut olevansa pahoillaan ja asiaa minulle myös itkenyt. Osoittanut katumista. Vuosiin ei ole pahasti fyysisesti minuun koskenut. Henkisesti vieläkin on välillä huono olla. -Ap-
Enkä sano, että olisin itsekään mikään ruusunen, olen minäkin tehnyt asioita joita kadun.
Vierailija kirjoitti:
Turvalliseen?!?!?!?!
Usein väkivaltaa kokenut henkilö luulee olevansa turvassa ihmisen kanssa joka satuttaa. (Eihän se väkivalta niin kamalaa ole.) - Eipä.
Mies on kertonut olevansa pahoillaan ja asiaa minulle myös itkenyt. Osoittanut katumista. Vuosiin ei ole pahasti fyysisesti minuun koskenut.
Sanon nyt suoraan: niin tyypillistä väkivaltaisen narsistin uhrin puhetta kuin olla ja voi. Jatkuu niin kauan, että uskaltaa erota tai päätyy hautaan. Sinä valitset kummin käy.
Vierailija kirjoitti:
Mitä päihteitä miehesi käyttää?
Ei muuta kuin alkoholia. Sitäkin liikaa. -Ap-
Kirjoita vaikka kaikki tuntemuksesi paperille. Näytä se ihmiselle tai ihmisille jonka tiedät olevan hyvä. Puhuminen saattaa olla alkuun vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät eroamisessa?
Pelkään, että jään yksin. Jos en löydä enää ihmistä jonka kanssa olla. Pelkään, että mitä jos minulla on jo kaikki mitä ansaitsen ja jos lähden, niin mitään hyvää ei tule. Lyhykäisyydessään pelkään että jään yksin. -Ap-
Älä nyt viitti, tulet tänne lupaa kysymään ettei omatunto soimaisi koska uusi on katsottu valmiiksi.
Miksi et vaan myönnä että haluat suurinpiirtein mennä Vaasankadulle myymään itseäsi. Haluat voimaantua?
Lisäksi tuo sinun oma mielipide, että nykyisessä suhteessasi on väkivaltaa, on kyllä tuollaiselta pettäjältä kohtalaisen epäreilua tekstiä miestäsi kohtaan. Haluat vain ulkoistaa syyllisyyden itsesi ulkopuolelle ja saada vertaustukea tällä palstalla majailevista telaketjuilla kulkevista Aino-jäätelön ja sipsien suurkuluttajista.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni, ja mene tiskaamaan.
Kappas, saatiin ap:n narskumieskin ketjuun.
https://paihdelinkki.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tuolta voisit saada vertaistukea tuohon juomisongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät eroamisessa?
Pelkään, että jään yksin. Jos en löydä enää ihmistä jonka kanssa olla. Pelkään, että mitä jos minulla on jo kaikki mitä ansaitsen ja jos lähden, niin mitään hyvää ei tule. Lyhykäisyydessään pelkään että jään yksin. -Ap-
Älä nyt viitti, tulet tänne lupaa kysymään ettei omatunto soimaisi koska uusi on katsottu valmiiksi.
Miksi et vaan myönnä että haluat suurinpiirtein mennä Vaasankadulle myymään itseäsi. Haluat voimaantua?
Lisäksi tuo sinun oma mielipide, että nykyisessä suhteessasi on väkivaltaa, on kyllä tuollaiselta pettäjältä kohtalaisen epäreilua tekstiä miestäsi kohtaan. Haluat vain ulkoistaa syyllisyyden itsesi ulkopuolelle ja saada vertaustukea tällä palstalla majailevista telaketjuilla kulkevista Aino-jäätelön ja sipsien suurkuluttajista.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni, ja mene tiskaamaan.
Kappas, saatiin ap:n narskumieskin ketjuun.
Se on varmaan tuo kuka alapeukuttaa tsemppiviestejä.
Sehän olis vaan hyvä, jos ap löytäisi toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät eroamisessa?
Pelkään, että jään yksin. Jos en löydä enää ihmistä jonka kanssa olla. Pelkään, että mitä jos minulla on jo kaikki mitä ansaitsen ja jos lähden, niin mitään hyvää ei tule. Lyhykäisyydessään pelkään että jään yksin. -Ap-
Tuollaista ei olekaan, että jotain ansaitsisi. Voit itse vaikuttaa elämääsi; Jos pyörit vaarallisten ihmisten kanssa, todennäköisyys sille että voit huonosti on suuri. Jos taas haalit elämääsi turvallisia ja mukavia asioita niin todennäköisemmin olet tyytyväisempi.
Ihmiset tekee virheitä ja huonoja valintoja, se on elämää se. Yksin oleminen voi olla ihan mukavaakin.
Mikä siinä yksin olemisessa eniten pelottaa ? Pärjäätkö elämässä itsenäisesti? Uskallatko vapaasti toteuttaa haaveitasi ja ideoitasi ?Olisiko sun mahdollista kokeeksi irtautua arjestanne jotta voisit kokeilla sitä yksin oloa?
Kaikki lähtee ajatusleikistä, "mitä jos.."
Mitä jos asuisin yksin
Mitä tekisin, mitä se vaatisi , keitä minulla olisi tukena , missä asuisin, miten pärjäisin,Saa sitä ideoida vaikka ei niitä toteuttaisikaan.
Voit pitää sen salaisena haaveena, jonka ehkä joskus saatat toteuttaa.Oon miettinyt näitä asioita, mutta yksi syy miksen uskalla myöskään lähteä on, että olen onnistunut pilaamaan elämäni. Olen luottotiedoton.
Olen kyllä yrittänyt korjata tilannetta, maksan velkoja pois, mutta olen vain osa-aikatyössä. Olen valmistunut ammattiin joka ei työllistä hyvin.
Usein mielessä on pyörinyt lähteminen, mutta sitten mietin uudestaan.. Mitä jos jään asunnottomaksi, kuka haluaa luottotiedotonta vuokralaista jolla ei ole säännöllisiä tuloja. Miksi kukaan toinen ihminen haluaisi perustaa kanssani perhettä, kun tietäisi se vain köyhyyttä? -Ap-
Varaa aika sosiaalitoimistoon. Lähdette siellä kartoittamaan tilannettasi alusta asti.
Nyt sinä olet tärkein. Perheen perustamiset tulevat joskus, jos ovat tullakseen.
Mä oon asunu luottotiedottomana autossa. Oli kylmä, olin yksinäinen. Ruokana kuivamuona. Maksoin autosta käsin velan vekka. Asun tätä nykyä vuokrakämpässä neljän seinän sisällä.
Ihminen ei kuole köyhyyteen. Kurjaa ja tylsää muttei tappavaa. Elä sä jää autoon. Soita Kelaan. Rupee selvittää mitä tukia voisit saada.
Ainahan tällaisissa suhteissa on narsistimaisia piirteitä.