Lue keskustelun säännöt.
Koronavuosina 303000 euroa tienannut Olavi Uusivirta kanavoi 25000 euron korona-apurahan sairaeläkkeellä olevalle äidilleen
12.11.2022 |
SUURIA korona-apurahoja hyvin ansainneista ovat saaneet myös muun muassa Matti Fagerholm eli Mike Monroe, Ville Galle , Reino Nordin ja Eino Eicca Toppinen. 12600 euron korona-apurahan saaneen tutkija Tuomas Hannikaisen kahden vuoden tulot hipovat yhteensä kahta miljoonaa euroa.
HS tavoitti useita listassa mainittuja artisteja, mutta useimmat kieltäytyivät kommentoimasta asiaa. Poikkeuksen tekee Apocalyptican Eicca Toppinen, joka puolustaa päätöstään.
Tietysti hain apurahaa ja käytin sen omaan taiteelliseen työskentelyyn, Toppinen sanoo. Maksoin sillä normaaleja elinkustannuksia, jotta pystyin säveltämään.
Pandemian aikana Toppinen valmisteli muun muassa Bright & Black -nimistä kansainvälistä teosta, jossa raskaan musiikin tekijöiden sävellyksiä sovitetaan orkesterille.
Myös Olavi Uusivirta sai apurahaa. Hän sanoo käyttäneensä rahan elinkustannuksiin ja sairaseläkkeellä olevan äitinsä taloudelliseen tukemiseen.
Kommentit (245)
Pois kaikki koronatuet ja kansanedustajien sopeutumisrahat. Kaikille sama aktiivimalli käyttöön ja minimitoimeentulo! 😠😠😠😠
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka on päättänyt tällaisista korona-apurahoista?
Missä näistä on päätetty ja kenen toimesta ja kuka määritellyt kriteerit?
Kuka valvonut käytännössä rahojen jakamista?
Eiköhän nämä olisi syytä nyt perata vähän tarkemmin läpi.
Joku päädemari jakanut suosituimmuusjärjestyksessä kavereille omaa perhettä unohtamatta.
Vierailija kirjoitti:
En tod jätä menemättä keikalle
no en minäkään, Olavi on ihana!
Ennustan, että viim. maanantaina tulee tieto, et Olavi maksaa saamansa tuet takaisin😉
t.sm
Hyvä vastinen Olavilta, lue avoimin mielin, koita yrittää ymmärtää.
"Mietin hetken, olinko ollut ahne. Olinko viimeinkin syyllistynyt kuolemansyntiin? Kuolemansynnistä kai seuraa kuolema. Mutta mikä hienous se oikeastaan olisi, kun se kuitenkin kolkuttaa ovella ennen kuin huomaatkaan.
Jälkikäteen voidaan sanoa, että hain korona-apurahaa, vaikka tienasin silmittömät summat rahaa. Etukäteen voitiin sanoa vain, että hain apurahaa. Apu-raha, se kai on jonkinlainen vastaus avunhuutoon. Minä tosiaan huusin apua. Minä olin polvillani ja huusin apua. Rahat oli loppu, ja postilaatikkoon tulvi laskuja. Työt oli peruttu, niitä ei enää saanut tehdä. Raha kasvaa joskus puussa, mutta minulla ei ollut sellaista puuta, ei ollut pääomaa joka tekisi pääoman työtä, jos kävisi niin ikävästi että itse joutuisin työttömäksi.
Elettiin synkkää aikaa. Erityisen synkkää aika oli niin sanotun kulttuurin näkökulmasta katsottuna. Eduskunnassa Suomen kansalaisia edusti yhdeksän puoluetta, mutta yksikään niistä ei edustanut kulttuuria. Kulttuuri ei merkinnyt yhdellekään puolueelle yhtään mitään. Ehkä se oli oikeus ja kohtuus. Ehkä se oli totuus Suomesta. Ehkä kulttuuri ei merkinnyt enää mitään. Syntyi kokonainen ammattikunta, jolta lainsäädännön voimin estettiin mahdollisuus työntekoon. Tämä ammattikunta imi sisuksiinsa kaikki ammatit, jotka millään tavoin liittyivät yleisön läsnäoloon. Yleisötilaisuudet kiellettiin. Minä ja satatuhatta muuta kuuluimme tuohon ammattikuntaan.
Mahdollisuus työntekoon siis torpattiin, mutta mitään kompensaatiota menetetyistä töistä ja sitä kautta menetetyistä tuloista ei torppaajan taholta määrätty maksettavaksi. Mitä te ruikutatte, kun tehän voitte olla työttömiä työttömien luvatussa maassa! Näin kaikki yhdeksän puoluetta lopulta ajattelivat. Mihinkään kompensatorisiin toimiin ei ryhdytty. Sanottiin vain että jos olette ihan oikeita taiteilijoita, niin voitte hakea vertaisarvioitua harkinnanvaraista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jatkuu:
Olenko minä sellainen ihan oikea taiteilija? Näin minä ja 100 000 lähintä kaveriani ajateltiin ja laitettiin kuponkeja vetämään. Minun tilini oli tyhjää täynnä, minä vannon tämän käsi kaikilla pyhillä kirjoilla. Minulla ei ollut rahaa. Sitä ei ollut myöskään näköpiirissä. Minä hain apurahaa. Minä sain apurahaa. Laskuja tippui, ja niissä kaikissa oli pääkallon kuva. Olimme vuotta aiemmin päättäneet remontoida talon. Ei apuraha siihen riittänyt, piti ruveta kekseliääksi. Ensin myytiin firman rahastosijoitukset. Sitten ruvettiin satusepoiksi (ad infinitum). Sitten myytiin sielua milloin mihinkin. Sitten keikkailtiin viisi kertaa illan aikana kahdellekymmenelle ihmiselle kerrallaan. Sitten keksittiin että olisipa metkaa jos keikkoja voisi woltata kotiin! Sitten tehtiin kaksi striimattavaa konserttielokuvaa ja livelevy. Sitten kehitettiin striimattava salonki-talkshow teatterin lavalle. Sitten toivottiin hittiä. Hitti tuli. Se oli maailmanlopusta kertova biisi. Uusia töitä keksittiin niin saatanasti, että niistä on puolet tekemättä vieläkin. Lopulta tilille alkoi valua rahaa, hitaasti mutta varmasti. Neljään kertaan siirretyt keikat toteutuivat lopulta. Vuodella siirretty tv-sarja kuvattiin lopulta. Teatteriesityksen ensi-ilta koitti lopulta. Lopulta raha riitti. Sitten olikin hyvä hetki laittaa lusikat jakoon. (Lusikat loppuivat kesken, niitä ostettiin lisää.)
Olinko siis ollut ahnepossu hakiessani apurahaa koronapandemian hyhmäisissä syvänteissä? Olen tähän mennessä ajatellut olevani ihan rehti kaveri, tosi ja reilu toveri. Keikkojen palkkanauhatkin on aina jaettu yhtyeen kesken kristillisen tasajaon parhaita perinteitä kunnioittaen. Haimme myös apurahoja yhtenä rintamana kiertuehenkilökuntani kanssa, samoilla määreillä ja parametreillä. Mutta olisiko minun ollut syytä jättäytyä rannalle, kun mannaa lopulta satoi yhdennellätoista hetkellä lumisadepallon utuiselta taivaalta. Ehkäpä. Menettelin kuitenkin toisin. Toimin kuten toimii valkohäntäpeura urbaanissa metsässä — hätävarjelua alinomaa liioitellen. Tartuin jokaiseen oksaan joka joen rantatöyräiltä tyrkkääntyi merihätäisen käpäliin. Näin toimi 99% kohtalotovereistani. Haastattelin hiljattain tuota jäljelle jäänyttä yhtä prosenttia. Miksi et hakenut koronatukia? Sinä kuitenkin menetit lähes miljoona euroa. En halunnut naamaani Suomen kulttuurivihamielisimmän lehden sivuille, jäljelle jäänyt prosentti vastasi."
Järkyttävää. Suomi on pahempi kuin Neuvostoliitto. Yrittäjällä on yrittäjän riski.
Mediassa itseään oikeistolaisiksi tituleeraavat ovat nekin käsi ojossa valtion taskulla. Hävetkää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäjällä on yrittäjän riski. *tirsk*
Näistä tuista pitää puhua enemmän. Suurella äänellä rahaa valtion kassasta vaatineet pitävät itseään oikeiston äänitorvena.
Mitä yrittäjiä nuo ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin yrittäjä ja tunnen myötähäpeää tuollaista suhmurointia kohtaan.
Yksikään tuttavapiirin yrittäjä ei ole laittanut koronatukia yritystoiminnan kehittämiseen. Se on nostettu palkkana itselle.
Yrittäjällä on yrittäjän riski.
Artisti ei ole mikään poikkeus. Tämä maa ei kuole kulttuurin puutteeseen. Velkataakan alle kyllä, kun rahaa lapataan oikealle ja vasemmalle.
Korvani ei itse verta, jos en kuule jotain uutta hittibiisiä. Tai näe uutta taideteosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää että suomalainen perhe laskee senttejä selvitäkseen sähkölaskusta, koroista ja kasvaneista ruokakustannuksista. Valtio tulee vastaan nimellisellä veroalennuksella. Samaan aikaan parhaaseen tulokymmenekseen kuuluvat saa huimia vastikeettomia summia.
Ja Suomessa on maailman vähiten korruptiota. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on päättänyt tällaisista korona-apurahoista?
Missä näistä on päätetty ja kenen toimesta ja kuka määritellyt kriteerit?
Kuka valvonut käytännössä rahojen jakamista?
Eiköhän nämä olisi syytä nyt perata vähän tarkemmin läpi.
Vasemmistohallituksen ohjelma ja sen versio yritystuista ilman varsinaista yritystä.
Mutta Kepu Lintilällä oli kyllä iso rooli taas ainakin Business Finlandin tuissa. Ja onko hänkin nyt sitten vasemmistolainen?
Kepu on tämän hallituksen mahdollistaja, mutta miten edes harkitaan yhteiskunnan tukia satojatuhansia tienaaville artisteille?
Varmaan johtuu siitä, että toi Seiska on hallituksen päätiedonantaja.
Kenen kuvii siellä, sille tuet. So f***ing simple. Kekä luuli et on vaikeeta toi budjetointi ja se mitä se kustantaa?
Mikä ihmeen lukutaito? Laskentaa vai?
Pääasii et on hyvii kuvii.
Jou!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jatkuu:
Olenko minä sellainen ihan oikea taiteilija? Näin minä ja 100 000 lähintä kaveriani ajateltiin ja laitettiin kuponkeja vetämään. Minun tilini oli tyhjää täynnä, minä vannon tämän käsi kaikilla pyhillä kirjoilla. Minulla ei ollut rahaa. Sitä ei ollut myöskään näköpiirissä. Minä hain apurahaa. Minä sain apurahaa. Laskuja tippui, ja niissä kaikissa oli pääkallon kuva. Olimme vuotta aiemmin päättäneet remontoida talon. Ei apuraha siihen riittänyt, piti ruveta kekseliääksi. Ensin myytiin firman rahastosijoitukset. Sitten ruvettiin satusepoiksi (ad infinitum). Sitten myytiin sielua milloin mihinkin. Sitten keikkailtiin viisi kertaa illan aikana kahdellekymmenelle ihmiselle kerrallaan. Sitten keksittiin että olisipa metkaa jos keikkoja voisi woltata kotiin! Sitten tehtiin kaksi striimattavaa konserttielokuvaa ja livelevy. Sitten kehitettiin striimattava salonki-talkshow teatterin lavalle. Sitten toivottiin hittiä. Hitti tuli. Se oli maailmanlopusta kertova biisi. Uusia töitä keksittiin niin saatanasti, että niistä on puolet tekemättä vieläkin. Lopulta tilille alkoi valua rahaa, hitaasti mutta varmasti. Neljään kertaan siirretyt keikat toteutuivat lopulta. Vuodella siirretty tv-sarja kuvattiin lopulta. Teatteriesityksen ensi-ilta koitti lopulta. Lopulta raha riitti. Sitten olikin hyvä hetki laittaa lusikat jakoon. (Lusikat loppuivat kesken, niitä ostettiin lisää.)
Olinko siis ollut ahnepossu hakiessani apurahaa koronapandemian hyhmäisissä syvänteissä? Olen tähän mennessä ajatellut olevani ihan rehti kaveri, tosi ja reilu toveri. Keikkojen palkkanauhatkin on aina jaettu yhtyeen kesken kristillisen tasajaon parhaita perinteitä kunnioittaen. Haimme myös apurahoja yhtenä rintamana kiertuehenkilökuntani kanssa, samoilla määreillä ja parametreillä. Mutta olisiko minun ollut syytä jättäytyä rannalle, kun mannaa lopulta satoi yhdennellätoista hetkellä lumisadepallon utuiselta taivaalta. Ehkäpä. Menettelin kuitenkin toisin. Toimin kuten toimii valkohäntäpeura urbaanissa metsässä — hätävarjelua alinomaa liioitellen. Tartuin jokaiseen oksaan joka joen rantatöyräiltä tyrkkääntyi merihätäisen käpäliin. Näin toimi 99% kohtalotovereistani. Haastattelin hiljattain tuota jäljelle jäänyttä yhtä prosenttia. Miksi et hakenut koronatukia? Sinä kuitenkin menetit lähes miljoona euroa. En halunnut naamaani Suomen kulttuurivihamielisimmän lehden sivuille, jäljelle jäänyt prosentti vastasi."
Täyspelle. Tajuasi edes pitää turpansa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on päättänyt tällaisista korona-apurahoista?
Missä näistä on päätetty ja kenen toimesta ja kuka määritellyt kriteerit?
Kuka valvonut käytännössä rahojen jakamista?
Eiköhän nämä olisi syytä nyt perata vähän tarkemmin läpi.
Vasemmistohallituksen ohjelma ja sen versio yritystuista ilman varsinaista yritystä.
Mutta Kepu Lintilällä oli kyllä iso rooli taas ainakin Business Finlandin tuissa. Ja onko hänkin nyt sitten vasemmistolainen?
Kepu on tämän hallituksen mahdollistaja, mutta miten edes harkitaan yhteiskunnan tukia satojatuhansia tienaaville artisteille?
Varmaan johtuu siitä, että toi Seiska on hallituksen päätiedonantaja.
Kenen kuvii siellä, sille tuet. So f***ing simple. Kekä luuli et on vaikeeta toi budjetointi ja se mitä se kustantaa?
Mikä ihmeen lukutaito? Laskentaa vai?
Pääasii et on hyvii kuvii.Jou!
Balalaikka soi!
Ei ole kyse mistään kuvista tai Marinin maalituksesta. Vaan rahasta ja Suomen tulevaisuudesta.
Suomi on oikeasti pahempi kuin Neuvostoliitto. Oikeisto ja vasemmisto kahmii rahaa valtion taskuista.
Oikeiston äärilaita on pahin käsi ojossa olija.
Olavi on pyrkyri ja hyväksikäyttäjä. Kaamea apina.
Kiinnostaisi, ketähän nuo toisten puolesta hakemuksia tehtailevat konsulentit ovat olleet? Nythän tässä tulee artistien nimet esiin, mutta vähintäänkin yhtä suuria syyllisiä ovat, jos ovat oikein yllyttäneet toisia hakemaan ja tehneet puolesta hakemuksia. Tämmöiset nuljaskathan pitäisi saada vastuuseen, mutta kuka heitä osaa boikotoida?
Sosiaalitukia miljonääreille. Sosiaalidemokratian huipentuma.
No kierrättäähän Olavi "kierrätys" Uusivirta nakkiaan myös toisten vaimojen ja lasten äitien toosassa, tekee sen minkä voi kierrättämällä nakkia https://pyllykirja.vuodatus.net/
Eikö Jani Wickholm hoksannut hakea tukea? Hän ei ainakaan ole miljönääri.