Millaista on olla vihattu ja inhotti ihminen?

Kysy Putinilta.

Siis inhottu

Ensin pahalta, mutta sitten sitä vahvistu henkisesti kun ymmärtää että pärjää ilman muita kakkoja ihmisiä.

Siihen tottuu, eikä se vuosikymmenten jälkeen enää tunnu miltään.

Nuo palstan Igoritkin osannee vastata

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu, eikä se vuosikymmenten jälkeen enää tunnu miltään.

Tämä.

Pahallehan se tuntuu. Tekisin mitä vaan että äiti ja sisarukset hyväksyisi minut. Mut aina mä sanon väärin josta ne suuttuu ja pahoittaa mieltänsä lisää. Tai teen väärin.

Jokapaikassa sanotaan ettei ilman lähipiiriä selviydy mut pakkohan se on kun en sovi joukkoon. Olen vaikea ihminen kuten he ovat monesti todenneet.

Vierailija kirjoitti:

Nuo palstan Igoritkin osannee vastata

Mitä, häh?

Vierailija kirjoitti:

Pahallehan se tuntuu. Tekisin mitä vaan että äiti ja sisarukset hyväksyisi minut. Mut aina mä sanon väärin josta ne suuttuu ja pahoittaa mieltänsä lisää. Tai teen väärin.

Jokapaikassa sanotaan ettei ilman lähipiiriä selviydy mut pakkohan se on kun en sovi joukkoon. Olen vaikea ihminen kuten he ovat monesti todenneet.

Toi on varmaan surullista. Mulle on ihan sama mitä joku vieras minusta ajattelee, pääasia että läheisten kanssa on lämpimät välit. Jos on tilapäistä kränää läheisten kanssa, niin sitä murehtii ja murehtii kunnes asiat selviää. Onneksi on noin harvoin.

Aika yksinäiseltä. Ja pahalta. Eri tavalla pahalta tuntuu vuosia, vuosia myöhemmin, kun näkee aiemman itsensä etäämpää ja ymmärtää, miksi ihmiset silloin inhosivat ja hyljeksivät.

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinäiseltä. Ja pahalta. Eri tavalla pahalta tuntuu vuosia, vuosia myöhemmin, kun näkee aiemman itsensä etäämpää ja ymmärtää, miksi ihmiset silloin inhosivat ja hyljeksivät.

Sit tekee noin jos niitä ei elätä.     mutta joku ylpeys sentään.

ei kaikkia poliitikkoja voi tavalliset tallaajat elättää vaikka tosi suuret puolue tuet.

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinäiseltä. Ja pahalta. Eri tavalla pahalta tuntuu vuosia, vuosia myöhemmin, kun näkee aiemman itsensä etäämpää ja ymmärtää, miksi ihmiset silloin inhosivat ja hyljeksivät.

Tämä juurikin on minulla.

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinäiseltä. Ja pahalta. Eri tavalla pahalta tuntuu vuosia, vuosia myöhemmin, kun näkee aiemman itsensä etäämpää ja ymmärtää, miksi ihmiset silloin inhosivat ja hyljeksivät.

Mitä syitä sinulla on?

Yksinäiseltä ja kamalalta. Olin teininä kaikkien vihaama hylkiö. Kun sitten kiusaamisen seurauksena oirehdin, sain kuulla olevani kertakaikkisen huono ja paha ihminen, joka ei ansaitse olla edes olemassa. Tuntuu siltä, että lähtökohdat olivat alun alkaenkin huonot eikä minulle edes annettu mitään mahdollisuutta missään vaiheessa. Kaikki, mitä tein, oli väärin. Koko olemassaoloni oli väärin.

Edelleen koen noita tunteita päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Pahalta se tuntuu kunnes loputtaa oppii olemaan mahdollisimman hiljainen ja huomaamaton, että ei turhaa elätä ihmisissä huomiota kuin juuri sen verran kuin on pakko. Ainakin minä olen tottunut olemaan hyvin hiljainen, koska aina kun puhun niin saan vain turhaan paskaa niskaan sanoin minä mitä tahansa.

Huomaatteko että kysyjä haki juuri sitä että menisitte syrjään manipuloituaan ja lopetti ketjussa heti kun sai itselleen mitä halusi. Sen sijaan ilmiantaa tämä ap nettipoliisille aina kun kyselee tällaista. Hän on halpa kiusaaja.

Oikein ftun kivalta kuule.

No eipä paljoa miltään tunnu ellei joku sitten tule sanomaan tai muistuttamaan jotenkin. Yleensä ihmiset välttelee ja sellainen ihminen on yksin.

Yksinäiseltä. Ihan kuin ei olisi oikeasti osa tätä maailmaa.

Ihan hyvältä ja mukavan yksinäiseltä. Saa elää rauhassa pääsääntöisesti.

Siihen tottuu, että inhotaan pelkän naaman perusteella.

Erakkona elelen.

Pinnallisuus voitti, sielu ei.