Jos kummilapseni eroaa kirkosta, olenko silloin enää hänen kummivanhempi?
Täysi-ikäisestä kummilapsesta siis kyse. Puhunko hänestä jatkossa ex-kummilapsena vai miten?
Kommentit (12)
Kirkon näkökulmasta et, mutta miksi antaisit sen määritellä suhdettasi kummilapseen? Itse erosin kirkosta 18-vuotiaana, mutta kummi oli minulle kummi hänen kuolemaansa asti.
Vierailija kirjoitti:
Kirkon näkökulmasta et, mutta miksi antaisit sen määritellä suhdettasi kummilapseen? Itse erosin kirkosta 18-vuotiaana, mutta kummi oli minulle kummi hänen kuolemaansa asti.
Tiesikö kummisi että olit eronnut kirkosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkon näkökulmasta et, mutta miksi antaisit sen määritellä suhdettasi kummilapseen? Itse erosin kirkosta 18-vuotiaana, mutta kummi oli minulle kummi hänen kuolemaansa asti.
Tiesikö kummisi että olit eronnut kirkosta?
Tiesi, eikä se vaikuttanut meidän suhteisiin mitenkään.
Virallisesti kummius loppuu kummilapsen ripillepääsyyn.
Kummin virkahan loppuu siihen, kun lapsi pääsee ripille. Ei sitä kummeutta sen jälkeen tarvi kummemmin pohtia.
Vierailija kirjoitti:
Virallisesti kummius loppuu kummilapsen ripillepääsyyn.
Mutta jos aikuinen eroaa ev. lut kirkosta ja kääntyy vaikka islamiin, niin saahan hän sitten sen uskonnon kummit vaikka on aikuinen? Tuskin hän siinä tapauksessa enää itsekään haluaa ev. lut kummia?
Sen uskonnon kummit? Ei kummi ole mikään yleisnimike taikka -sana. Kummius on kristillisen kulttuurin käsite vaikka sitä omitaan jatkuvasti myös kirkosta eronneiden ja ateistien käyttöön. Keksikää oma.
Ja et sinä ap tietenkään ole enää kummi henkilölle, joka on eronnut seurakunnasta, absurdi ajatuskin. Kummiutesi ei ikävä kyllä ole ollut kovin kaksista, koska kummilapsestasi tuli aikuisena ei-kristitty.
En kyllä ajattelisi, että kummin tehtävä rukoilla kummilapsensa puolesta loppuisi konfirmaatioon tai kummilapsen mahdolliseen kirkosta eroamiseen.
Auttakaas nyt mikä on käytäntö? Kai monetkin nykyään eroavat kirkosta?