Lue keskustelun säännöt.
Onko äidilläni [alkava] muistisairaus?
03.11.2022 |
Taustat
Äitini ei ole vielä vanha. Juuri kuitenkin eläkkeelle jäänyt. Hän on läpikäynyt rankat syöpähoidot muutamia vuosia takaperin, jotka itsessään voivat vaikuttaa lähimuistiin. Luin myös jostain että vastaavasti rankka elämänkokemus kuten syöpä voi toimia laukaisevana tekijänä piilevälle muistisairaudelle. Syövästä toipumisen jälkeen kognitio on mennyt alaspäin. Kerron seuraavaksi mieleen tulevia oireita.
Uuden oppiminen on ilmeisen vaikeaa. Uusien laitteiden käyttö, kuten vieras liesi tai imuri ei onnistu useasta opetusyrityksestä huolimatta. Kävely on normaalia ja ikäistään hitaampaa eikä äiti mielellään kamalasti edes liiku. Ennen on liikkunut ja viihtynyt esimerkiksi metsässä. Kävelytyyli on myös muuttunut mielestäni vaikeamman näköiseksi. Jalat, lonkat, selkä tms eivät ole kipeät. Uusissa paikoissa äidillä on vaikeuksia. Isoissa kaupoissa, jotka eivät ole hänelle tuttuja hän hermostuu ja usein kyselee kassojen sijaintia kuin olisi vähän hädissään. Yksin näihin ei varmaan lähtisi. Äiti on välillä jäänyt kiinni jo puhuttujen asioiden unohtamisesta. Toiminnanohjaus on selvästi alentunut. Omassa kodissaan hän toimii rutiinilla, vieraana ollessaan on kykenemätön tekemään lähestulkoon mitään ilman erinäisiä pyyntöjä ja kehotuksia. Autolla ajaessa pelkää eksymistä eikä mielellään aja tuntemattomiin paikkoihin. Pelkää eksymistä ja pyytääkin itselleen usein "saattajaa" jos täytyy löytää jokin paikka mikä ei ole normaalissa arkirutiinissa. Hän oli vieraanamme viikon ja kiinnitin huomiota ettei peseydy. Kehoitin suihkuun ja saunaan mutta välttelee sinne menoa. Puhuu ettei hikoile ja näin ollen tarvitse suihkua. Olen lukenut muistisairauksiin kuuluvan sairaudentunnottomuutta, eikä hän itse tajua tilaansa. Peitteleekin varmasti. Olen ajatellut soittaa muistihoitajalle ja kysellä jatkotoimenpiteistä. Eihän tämä ihan normaalia ole?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö myös oma äitini lukenut tätä palstaa kun täällä silloin tällöin putkahtaa ketju "pesetkö jauhenlihan ennen käyttöä". Tässä kerran menin käymään kahvilla ja laitoin sitten kupit tiskikoneeseen. Siellä oli Oltermanni juusto ja Oivariini rasia tiskarin ylähyllyllä. On jo 79v.
Toivottavasti äitisi on avun piirissä. Minun Äitini on vasta 63-vuotias, mutta ulkoisestikin on todella paljon vanhemman näköinen. Voiko muistisairaus vanhentaa ulkoisestikin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän nuo vähän muistisairauden oireilta kuulostavat. Mun äidillä myös syöpähoidot takana pari vuotta sitten, hän on vajaa 70v. Vielä ei ole ollut noin paljoa oireita, mutta välillä mietityttää kun kyselee joka tapaamisella samat asiat ihan kuin niistä ei olisi koskaan puhuttu. Siis nyt syksyllä on useamman kerran kysynyt esim kuinka vietämme joulua. Fyysisesti on huonossa kunnossa, ei meinannut saada tavaraa nostettua lattialta kun ei päässyt kyykkyyn. Hänen äidillään on muistisairaus. Onko tässä mitään tehtävissä jotta tilanne ei luisuisi pahemmaksi?
Ymmärtääkseni lääkkeitä on olemassa ainakin alzheimerintautiin. Varhainen aloitus olisi tärkeää. Oma äitini ei suostu vielä edes tutkimukseen, joten diagnosointiprosessi viivästyy ja sen mukana lääkitys ja muut tukitoimet.
Ap
Muistihoitajalle aika. Sitä kautta muistitutkimukset ja lääkärin vastaanotto.
Jos äitisi on vasta 63-vuotias, niin ei, ei ole normaalia. Nuo imurit, liedet, uudet paikat, uudet kaupat, on niin helppoja asioita.
Soita muistihoitajalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni lääkkeitä on olemassa ainakin alzheimerintautiin. Varhainen aloitus olisi tärkeää. Oma äitini ei suostu vielä edes tutkimukseen, joten diagnosointiprosessi viivästyy ja sen mukana lääkitys ja muut tukitoimet.
Ap
Mitä tukitoimia muistisairas tarvitsee jos selvityy kuitenkin vielä omasta arjestaan kotona?
Vaikka diagnoosi pystyttäisiin tekemään ja lääkitys aloittamaan et voi eikä voi muistihoitaja tai -lääkärikään pakottaa niitä lääkkeitä käyttämään.
Jospa ihan itse liioittelet. Ihan on sairaalasta saadut tiedot syöpää sairastavien tukiverkot kuin omaisille omansa.Mieti itse oletko skarppi rankojen syöpä hoitojen jälkeen heti?Onneksi olkon jos olet? Oletkin super ihminen? Mutta tyhmä kun et ota osastolta asioista selvää. Ihmisiltä jotka tietä opastaa ja neuvoo ihan kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu äitisi muistihoitajalle. Kerro ettei muistin ja kognition onhelmat ole aina merkki muistisairaudesta. Täytyy sulkea muitakin syitä muis, esim B12-vitamiinin imeytymättömyys (siihen joi liittyä esim ääreishermoston tuntopuutosta) ja se on hoidettavissa. Lisäksi nykyisillä lääkkeillä muistisairauttakin voidaan suhteellisen hyvin hidastaa
Vierailija kirjoitti:
Jospa ihan itse liioittelet. Ihan on sairaalasta saadut tiedot syöpää sairastavien tukiverkot kuin omaisille omansa.Mieti itse oletko skarppi rankojen syöpä hoitojen jälkeen heti?Onneksi olkon jos olet? Oletkin super ihminen? Mutta tyhmä kun et ota osastolta asioista selvää. Ihmisiltä jotka tietä opastaa ja neuvoo ihan kaikesta.
Onneksi olkon myös tämän viestin kirjoittajalle 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luettelit monta terveen oiretta, mutta oikeastaan enemmän jokseenkin selviä muistisairauden oireita. Esimerkiksi peseytymisestä, olisiko hänelle ollut joku muu syy olla peseytymättä? Ujosteleeko syöpähoidoista kärsinyttä vartaloa? Eksyminen on jonkinlaista epävarmuutta, onko hän ollut aiemmin jotenkin arka, mikä korostuu nyt?
Kannattaa selvittää mahdollisimman pian sekä syy että hoito. Paljon mahdollista, että nuo liittyvät johonkin syöpähoidon seurauksiin eivätkä ole varsinaista muistisairautta.
Vierailija kirjoitti:
Muistihoitajalle aika. Sitä kautta muistitutkimukset ja lääkärin vastaanotto.
Eipä niitä voi vastentahtoiselle tehdä, se itsemääräämisoikeus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä siltä, että ainakin ajokortista olisi syytä luopua. On vaaraksi itselleen ja muille liikenteessä.
Kyllä. Houkuttele asiantuntevaan hoitoon. Ravitsemusasiat ja lääkitys ja hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus, kotihoidon käynnit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa olla ajoissa yhteydessä muistihoitajaan. Tämän sanon kahden isoäidin tuomalla kokemuksella. Ajoissa aloitettu muistihoito auttaa arjessa, ja tarvittaessa saa apua esim. kotihoidosta. Itse vitkuttelimme toisen mummin kanssa liian kauan, ajattelimme että kyllä tässä pärjätään. Vaan pian ei pärjättykään. Toisen mummin kohdalla olimme jo paljon viisaampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni lääkkeitä on olemassa ainakin alzheimerintautiin. Varhainen aloitus olisi tärkeää. Oma äitini ei suostu vielä edes tutkimukseen, joten diagnosointiprosessi viivästyy ja sen mukana lääkitys ja muut tukitoimet.
Ap
Mitä tukitoimia muistisairas tarvitsee jos selvityy kuitenkin vielä omasta arjestaan kotona?
Vaikka diagnoosi pystyttäisiin tekemään ja lääkitys aloittamaan et voi eikä voi muistihoitaja tai -lääkärikään pakottaa niitä lääkkeitä käyttämään.
Äidilläni todettiin Alzheimer, ja hän sai lääkityksen siihen. Pääosin tästä syystä kaupunki myönsi yhden kotihoidon käynnin päivittäin, tarkoituksena varmistaa lääkityksen toteutuminen, mutta samalla vähän valvonta pärjäämisen suhteen ja tarvittaessa apu arjessa.
Ihan kuulostaa tutulta...... lähipiirissä ollut 3 muistisairasta, ja oirekuvasto hyvinkin tuttu. Tarkkailen sen vuoksi 77 v. äitiäni koko ajan. Sairaus ei ole myöskään pelkästään mummojen tauti. Nuorin tietämäni muistisairas oli 47 v. sairastuessaan. Nykyään jo vuodepotilas.
Soita muistihoitajalle. Äidin voi houkutella sinne, että se on tarkastus, ja jos mitään ei löydy, niin kaikkihan on hyvin. Ja jos löytyy, niin sitten voidaan hidastaa lääkkeillä.
Esim. mieheni mummon Alzheimer oli alussa juuri tuollaista, autolla ajaminen alkoi pelottaa, jos reitti ei ollut tuttu. Ja ei esim. oppinut käyttämään ihan simppeliä pappamallin kännykkää, kun vanha hajosi ja uusi oli vähän erilainen. Onneksi oli se lankalinja, jota vielä osasi käyttää. Saatiin kyllä luojan kiitos melko aikaisin palvelutaloon. Siinä vaiheessa kyllä täytyy sanoa että oli siunaus, että lähellä asuvia lapsia ja lastenlapsia oli monta ja suurin osa lastenlapsistakin jo aikuisia. Huoltovastuuta pystyttiin jakamaan.
Epäilen isälläni 84v myös (alkavaa) muistisairautta.
Kertoo usein samat asiat uudestaan. Sekoilee henkilöiden iän kanssa, esim. väitti että minä olin pieni kun serkkuni väitteli tohtoriksi. Serkkuni on minua 3 vuotta nuorempi. Autolla ajo on holtitonta ja erilaista kuin ennen. Kesällä kolaroi kahdesti lyhyen ajan sisällä (oli syyllinen osapuoli molemmissa). Saanut viime vuodet useita ylinopeussakkoja sekä parkkisakkoja. Muistaa kyllä vielä lääkäriajat jne. Fyysisesti hyväkuntoinen.
Kieltää ja melkein suuttuu kun hänen kanssa otetaan puheeksi muistin. Väittää ettei ole muistin kanssa ongelmia kun muistaa nuo lääkäriajat.
Häntä ei kyllä saa mihinkään muistihoitajalle, ei edes huijaamalla. En tiedä mitä tehdä. Seurata vierestä ja antaa luisua alamäkeen? Tuo autolla ajo pelottaa (pelkään kyydissä). Pelkään että ajaa jonkun päälle.
Kuulostaa aika paljon äidiltäni joka parhaillaan muistitutkimuksiin menossa. Muistihoitajalla kävi ja mm kellotaulun piirtämisessä ongelmaa. Ei muista ottaa lääkkeitäänkään. Sairaudentunnoton on hänkin.
Lieneekö myös oma äitini lukenut tätä palstaa kun täällä silloin tällöin putkahtaa ketju "pesetkö jauhenlihan ennen käyttöä". Tässä kerran menin käymään kahvilla ja laitoin sitten kupit tiskikoneeseen. Siellä oli Oltermanni juusto ja Oivariini rasia tiskarin ylähyllyllä. On jo 79v.