Saksassa lapsilisää maksetaan 25-vuotiaaksi asti, jos lapsi opiskelee.

Jee. Täällä Suomessa lapsilisä ekasta lapsesta 90 € ja risat. Ei sillä paljon maksella.

Mun ystävällä 4 lasta. Kaikki alle kouluikäisiä. Hän hehkuttaa, ku nyt tulee se n 500 , että jos vielä tekis lisää niin sais taas lisää lapsilisää näin ja näin paljon.

En voi ymmärtää, miten joku on noin innoissaan tekemässä lapsia tuon lapsilisän vuoksi. Itse kolmen lapsen äitinä en koe, että tuo n. 333 euroa oikeasti riittää juuri mihinkään.

Lisäksi ystäväni ei ehkä ymmärrä, että kulut tulevat mm. Teininä kasvamaan.

Tekeekö joku suurperhe oikeasti lapsilisillä esim jonkun kivan kesälomareissun?

Sama ihminen valittelee joka kuukausi, että raha on tiukassa. Ei ollut varaa viedä lapsia edes sisäleikkipuistoon , kun pyysin mukaan. Joskus puhui myös, ettei ole varaa ostaa talvivaatteita. Sitten luullaan, että uudella lapsella tulee jotenkin rikkaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksetaanko siellä opintotukea? 

En tiedä mutta mun 17v poika ei saa opintotukea koska me pienituloiset vanhemmat ollaan liian varakkaita. Ollaan säästetty pienistä tuloista ja sijoitettu. Nyt säästeliäisyydestä rangaistaan. Mutta näinhän se Suomessa on.

Älä nyt puhu pupua. Varallisuutta ei kysytäeikä se vaikuta lapsen opintotukeen mitenkään.

Toisen asteen opiskelijalla vaikuttaa 17-vuotiaaksi asui kotona tai ei. 17-vuotiaasta alkaen ei vaikuta jos asuu omillaan, mutta kotona asuvalla vaikuttaa edelleen. Itse en saanut mitään koko lukion aikana senttiäkään opintotukea, koska asuin vanhempien luona. Ne köyhempien perheiden lapsetkaan ei suurin osa kyllä maksanut vanhemmilleen asumisesta tai syömisestä vaan käyttivät sen pari sataa euroa mihin halusivat tai säästivät sen. Itse sain 20€/kk vanhemmilta lukion loppuun. Kesätöistä saatuja rahoja sitten säästelin, että olisi edes jotain käyttörahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksetaanko siellä opintotukea? 

En tiedä mutta mun 17v poika ei saa opintotukea koska me pienituloiset vanhemmat ollaan liian varakkaita. Ollaan säästetty pienistä tuloista ja sijoitettu. Nyt säästeliäisyydestä rangaistaan. Mutta näinhän se Suomessa on.

Älä nyt puhu pupua. Varallisuutta ei kysytäeikä se vaikuta lapsen opintotukeen mitenkään.

alaikäisen kotona asuvan kohdalla usein vaikuttaa

Ei vaikuta. Vain tulot.

Joo, totta , sekoitin asioita . Ja tulojen ei tosiaan tarvitse kaksiset olla, että vaikuttaa. 

Kävin huvikseni laskurilla laskemassa ja voi Jee, meidän 18v voi saada opintotukea melkein 35€/kk ja me ollaan pienituloiset vanhemmat. Ei tuo kata edes koulumatkoja saati muita kustannuksia.

Miksi hän ei muuta omilleen?

Ei taida kannattaa. Asuminen on todella kallista ja mun mielestä tämän ikäisen olisi aivan järjetöntä ottaa lainaa elämiseen. Sossu laskee opintolainan tuloksi vaikka sitä ei nostaisi joten ei taitaisi jäädä rahaa edes koulukirjoihin.

Jotenkin järjetöntä ajaa nuoret muuttamaan omilleen, jotta saavat jotain yhteiskunnan tukia. Järkevämpää olisi, jos asuisivat kotona, saisivat opintotukea/lapsilisää ja saisi käydä siinä sivussa vielä jonkin verran töissä. Kaikki voittaisivat tässä yhtälössä.

Näköjään Saksassa saa lapsilisää muutenkin pidempään kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta maksetaanko opintotukea?

Mä muistelen, että nuo lapsilisät olivat ehkä hieman alhaisemmat kuin Suomessa, mutta aika lähellä silti. Käytiin kerran läpi näitä sosiaalitukiasioita kansalaisopiston saksan tunnilla kuriositeettina.

219 € ensimmäisestä ja toisesta lapsesta, 225 € kolmannesta ja 250 € neljännestä ja seuraavista eli kyllä ovat korkeammat kuin Suomessa.

Opintotukea maksetaan myös.

Entä mitä opiskelu maksaa ?

Yksityiset korkeakoulut ja yliopistot maksavat mutta valtiolliset ja kirkolliset korkeakoulut ja yliopistot eivät maksa opiskelijalle mitään.  

 

Niin joo, tuo samahan on jo ihan ala-asteopinnoissakin. Esim . tuttavamme mietti pitääkö laittaako lapset johonkin yksityiseen kouluun, koska siellä opetus oli niin paljon parempaa kuin valtion koulussa. Mutta toki noissa varmasti on eroja ja julkisistakin löytyy hyviäkin. 

Kuulema myös kouluruoka usein maksaa, samoin koulutarvikkeet ( maksuttomissakin kouluissa)

Olet nyt saanut väärän kuvan. Ei Saksa ole kuin usa, jossa vertaillaan yksityisiä ja yleisiä kouluja. Ei meilläpäin esim. ole yhtään yksityistä koulua. Jossain on jotain kristillisiä kouluja, tms. kuten Suomessakin. Mutta ei täällä ole mitään tarvetta millekään yksityiskouluille.. Opetus hyvää tai joskus vähemmän hyvää missä tahansa (ongelmakaupunki Berliini tosin on luku erikseen).

Koulukirjat olivat maksuttomia silloin, kun ne suomalaisissa maksoivat. Oli aikamoinen ero, että Saksassa sai18-vuotiaasta lukiolaisesta pari sataa lapsilisää ja maksuttomat kirjat. Ja Suomessa ei saanut mitään ja kirjatkin piti maksaa itse.

-saksalainen

Vierailija kirjoitti:

Mutta maksetaanko opintotukea?

Mä muistelen, että nuo lapsilisät olivat ehkä hieman alhaisemmat kuin Suomessa, mutta aika lähellä silti. Käytiin kerran läpi näitä sosiaalitukiasioita kansalaisopiston saksan tunnilla kuriositeettina.

Saksassa on aina ollut korkeammat lapsilisät kuin Suomessa. Hesarin jutussa oli virhe, ei 180 vaan yli 200.

Vierailija kirjoitti:

Jee. Täällä Suomessa lapsilisä ekasta lapsesta 90 € ja risat. Ei sillä paljon maksella.

Ja 17-vuotiaan täysimääräinen opintoraha on 60 euroa ja lainaa saa 300 euroa. Minkä ihmeen takia lapsilisä loppuu jo 17-vuotiaana? Oppivelvollisuuskin on 18-vuotiaaksi asti nykyään, joten miksi ohjataan alaikäiset ottamaan lainaa??

Neljännesvuosisata lapsilisiä, aika kauan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks saksalainen mamma Suomessa marmatti että ei heidän lapsi saa mitään, vaikka toinen ei tienaa mitään ja toisella huonot tulot. Bullshit, siellä ne tulorajat lukee millä saa ja millä ei. Tietenkin se mikä on ei mitään on eri monelle ihmiselle.

Saksassa on isoja eroja eli liittovaltioiden kesken siinä, miten ja kenelle tukia maksetaan.

Olisihan tuo lapsilisän maksu aikuisena perusteltua, jos lapsi asuu kotona. Tulisi halvemmaksi yhteiskunnalle, kuin maksaa  tukia omillaan asumisesta.

Liittovaltioiden välillä ei ole mitään euroa lapsilisän suhteen. Eroa on sensijaan esim. siinä, että jokin liittovaltio tukee tiettyä opiskelualaa (jos ko ammattilaisista on siellä pulaa). Ja maksaa sen alan opiskelijoille tuntuvaa opintotukea.

Vierailija kirjoitti:

Mutta maksetaanko opintotukea?

Mä muistelen, että nuo lapsilisät olivat ehkä hieman alhaisemmat kuin Suomessa, mutta aika lähellä silti. Käytiin kerran läpi näitä sosiaalitukiasioita kansalaisopiston saksan tunnilla kuriositeettina.

Opintotuki on vanhempien tuloista riippuvainen (vaikka lapsi olisi täysi-ikäinen ja asuisi muualla) joten käytännössä ei. Tosin, jos keskituloisessa perheessä on yhtä aikaa kaksi (tai useampi) opiskelija, niin toiselle lapselle tulee yleensä tukea (lapsilisän lisäksi)

Lapsilisää on tällä hetkellä 219e per lapsi, kolmannesta ja neljännestä enemmän.

Opintotukea saa ne, joiden vanhemmat on pienituloisia. Mun kaveri opiskeli oikiksessa täysin opintotuen varassa. Eikä hänen kyllä tarvitse maksaa mitään takaisin. Lainaa ottavat vain harvat.

Saksassa opiskellut

Suomalaisten mieliksi Saksan kannattaisi vaihtaa tuen nimi opintotueksi siinä vaiheessa, kun nuori täyttää 18. "Kindergeld" sekoittaa ihmisten päät:)

Lapsilisää saa myös, jos esim. YO-kirjoitusten jälkeen jää kotiin ja tekee FSJ eli freiwilliges soziales Jahr. Sen voi tehdä harjoitteluna esim sairaalassa ja siitä saa pisteitä kun hakee yliopistoon. Palkkaa saa vain jotain 500 mutta siihen päälle vielä tuon lapsilisän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta maksetaanko opintotukea?

Mä muistelen, että nuo lapsilisät olivat ehkä hieman alhaisemmat kuin Suomessa, mutta aika lähellä silti. Käytiin kerran läpi näitä sosiaalitukiasioita kansalaisopiston saksan tunnilla kuriositeettina.

219 € ensimmäisestä ja toisesta lapsesta, 225 € kolmannesta ja 250 € neljännestä ja seuraavista eli kyllä ovat korkeammat kuin Suomessa.

Opintotukea maksetaan myös.

Entä mitä opiskelu maksaa ?

Ei paljon sen enempää kuin Suomessakaan. Semestergebühr eli ilmoittautumismaksu on jotain 150-200 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Ja siellä vissiin kaikki halukkaat myös pääsevät yliopistoon. Iso osa karsiutuu pois opintojen aikana.

Joihinkin opintoihin ei ole pääsyrajoituksia mutta useisiin on. Lääkikseen on jopa vaikeampi päästä kuin Suomessa.

En tiedä, kuinka hyvin tuollainen sopisi suomalaiseen kulttuuriin. Täällä kun valtaosa kansasta tuntee ylpeyttä, jos oma lapsi on lukioikäisenä joutunut istua illat ja viikonloput kassalla (sen sijaan että olisi lukenut enemmän kokeisiin, harrastanut ja tavannut ystäviä), ja sen takia hädin tuskin selvinnyt kolmessa vuodessa lukiosta. Mikään kun ei ole jalompaa, kuin varhainen itsenäistyminen (jota seuraa Suomessa usein luonnollisesti etäiset ja vaivaannuttavat välit muuhun sukuun). Itsenäistymistä on myös se, jos muuttaa Kelan maksamaan kämppään - aivan eri asia ottaa apua vastaan kasvottomilta veronmaksajilta kuin omilta läheisiltä, voi ylläpitää paremmin itse pärjäämisen tunnelmaa. Useimmissa muissa maissa (pl. muut vahvasti sosialistiset maat) taas vanhemmat kokisivat sen pikemminkin häpeän ja harmin aiheena, jos eivät pysty tarjota lapselle hyviä ja suhteellisen murheettomia opiskeluolosuhteita. Ja läheiset ja kiinteät välit sukuun ovat arvossaan. Tietysti kaikissa maissa on paljon perheitä, joissa rahat eivät riitä mahdottomiin, mutta asennoituminen näihin asioihin on meillä aivan erilaista kuin Saksassa - käsitys siitä, mitä pidetään kunniallisena ja tavoiteltavana.

Saksassa maksetaan lapsilisää opiskelijastakin. Eli oletus on että opiskeleva asuu vanhempiensa kanssa, jos se lapsilisä kerran vanhemmille maksetaan? 

Suomessa taas tuetaan varhaista lähtöä kotoa. 17-vuotiaanako jo loppuu lapsilisät. Opintotukea ja asumislisää haetaan. 

Tässä näkee hyvin yhteiskunnallisia eroja, arvomaailman eroja, ajattelumaailman eroja. On ihmetelty miksi Suomessa voidaan pahoin. Korkeat itsemurhaluvut on olleet aina, mutta myös lasten ja nuorten pahoinvointi on vain kasvanut.

Perhekeskeisyyden puuttuminen on varmasti yksi syy. 

Täällä pidetään hienona saavutuksena, mitä nuorempi osaa tulla koulusta yksin kotiin, sen parempi! Yksin kotiin, yksin välipalaa, yksin ulos kylille. Kyllä meidän Teppoliisa se osaa! Ihan sama, onko Teppoliisa siihen itse valmis, että jätetään selviämään yksin. 

Suurimmalla osalla ei ole paikalla vanhemmat eikä isovanhemmat. 

Se on ylpeyden aihe että lapset jätetään selviämään itse. Tälläkin palstalla ihmetellään, miksi joku on alakouluikäisten lasten kotiäitinä. Päinvastoin, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeteltävää, että kouluikäisestäkin huolehditaan ja katsotaan perään. 

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, kuinka hyvin tuollainen sopisi suomalaiseen kulttuuriin. Täällä kun valtaosa kansasta tuntee ylpeyttä, jos oma lapsi on lukioikäisenä joutunut istua illat ja viikonloput kassalla (sen sijaan että olisi lukenut enemmän kokeisiin, harrastanut ja tavannut ystäviä), ja sen takia hädin tuskin selvinnyt kolmessa vuodessa lukiosta. Mikään kun ei ole jalompaa, kuin varhainen itsenäistyminen (jota seuraa Suomessa usein luonnollisesti etäiset ja vaivaannuttavat välit muuhun sukuun). Itsenäistymistä on myös se, jos muuttaa Kelan maksamaan kämppään - aivan eri asia ottaa apua vastaan kasvottomilta veronmaksajilta kuin omilta läheisiltä, voi ylläpitää paremmin itse pärjäämisen tunnelmaa. Useimmissa muissa maissa (pl. muut vahvasti sosialistiset maat) taas vanhemmat kokisivat sen pikemminkin häpeän ja harmin aiheena, jos eivät pysty tarjota lapselle hyviä ja suhteellisen murheettomia opiskeluolosuhteita. Ja läheiset ja kiinteät välit sukuun ovat arvossaan. Tietysti kaikissa maissa on paljon perheitä, joissa rahat eivät riitä mahdottomiin, mutta asennoituminen näihin asioihin on meillä aivan erilaista kuin Saksassa - käsitys siitä, mitä pidetään kunniallisena ja tavoiteltavana.

Kirjoititkin jo saman mitä itsekin tulin sanomaan. Varhainen itsenäistyminen on ykköstavoite. Ihan sama vaikka sen elämisen käytännössä maksaa yhteiskunta, kunhan ei maksa vanhemmat.

Pois vanhempien jaloista, älä ole riesa, tienaa itse rahasi. 

Ihan kuin sitä ei ehtisi töitä tekemään kymmeniä vuosia aikuisenakin, ei tarvi lapsena aloittaa. 

nro 79