Isä muistaa aina huomauttaa, kun olen lihonut

Vierailija kirjoitti:

Käyppä vaa-alla ja kerro tulos, sekä pituutesi täällä, niin me ierromme onko isäsi oikeassa vai väärässä. Voit näyttää tätä keskustelua sitten hänelle!

En kerro, kyllä hän oikeassa on valitettavasti. ap

  :´( 

´

´

´

´

´

Kommentoijat 1,2 ja 4, olkaapa varovaisia, jos teillä on lapsia. Kommenttinne aiheuttaa syytä huoleen.

Hei Ap, olet lihonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyppä vaa-alla ja kerro tulos, sekä pituutesi täällä, niin me ierromme onko isäsi oikeassa vai väärässä. Voit näyttää tätä keskustelua sitten hänelle!

En kerro, kyllä hän oikeassa on valitettavasti. ap

  :´( 

´

´

´

´

´

Tämä ei varmaankaan ole ap, vaan joku kiusaaja kommentoijista täällä.

Nyt ulos ja lenkille. Kyllä ne ylimääräiset kilot alkavat karisemaan.

Masentaa tämä lihominen. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän. :( Ap

Vierailija kirjoitti:

Masentaa tämä lihominen. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän. :( Ap

Kuntosali ja aerobinen harjoittelu, ja läskit katoavat.

Painoasioissa muita kiusaavat ja toisia halveksivat on hyvin usein kasvatettu itse valtavassa "läskinpelossa" tai heillä on muuten kieroutunut suhde ruokaan, ulkonäköön, painoon. He jatkavat sitä samaa kierrettä lapsissaan ja vaikka anonyymisti netissä.

Vierailija kirjoitti:

Masentaa tämä lihominen. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän. :( Ap

En usko, että tämä on ap oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aika törkeää, jos vaikka useamman kerran vuodessa noin sanoo, eikä asiaa saa ilmaista silti noin koskaan.

Jos vanhempana havaitsisin aikuisen lapseni lihoneen reippaasti, valitsisin hetken huolella, mielellään siten, että asiaan tulisi jokin aasinsilta ja tietenkin oltaisiin kahden. Sitten varovasti kysyisin, että ootko muuten lopettanut sen sun urkkaharrastuksen, kun vaikutat hieman keränneen kiloja. Siitä sitten voisi hieman keskustelua syventää, jos mahdollista.

Oma silloisesti 13 v poikani alkoi keräämään kiloja siten, että sivuilla alkoi olla jenkkakahvat. Otin häntä lenkeilleni mukaan ja juteltiin kaiken muun lomassa myös herkuttelun määristä ja liikunnan tärkeydestä. Jossain vaiheessa mainitsin, että suurin osa ihmisistä joutuu valitsemaan liikunnallisen elämäntavan, jos aikoo herkkuja syödä tai muuten syödä runsaasti, mikäli siis haluaa pysyä normaalipainossa.

Poika otti onkeensa ja nyt hän on komea 193 cm pitkä ja 85 kg painava mies. Toinen poikani, yhtä pitkä, on alipainoinen, häntä en ole saanut enempää syömään.

Edes alaikäisen lapsesi paino ei kuulu sinulle.

Itse sairastuin ahmimishäiriöön vanhempieni "hyvää tarkoittavien" kommenttien vuoksi.

Kenelle sitten lapsen epäterve paino kuuluu?

eri

Sama oli meillä, em isä huomautteli siskolle jatkuvasti ja siskosta tuli katkera. 

Huomattelu johti vain lisääntyneeseen syömiskierteeseen ja itsetunnon laskuun. Kun kuitenkin sisko on ollut pullukka ihan pienestä taaperosta lähtien kun äiti syötti aivan liikaa.Heti kun siskolla oli paha mieli niin löi sipsipussin käteen ja isä kuskasi grillillä kun äiti oli töissä. 

Ensin opetetaan syömään liikaa, ja sitten ihmetellään miksi teininä ja nuorena aikuisena ei pysty rajoittamaan.

Onko isäsi narsisti? Lue ketju Narsistin keskustelutyyli.

Kenenkään painoa ei tarvitse kommentoida. Ikinä. Jos haluaa asiaan vaikuttaa, pyytää kanssaan lenkille / kävelylle / uimaan ja on tarpeeksi hyvää seuraa että ystävä lähtee toistekin mukaasi.

Ihan oikeasti, jos haluaa kommentoida toisen henkilön ulkonäköä, olkoon se aina positiivista tai sitten vaihtoehtoisesti ne ajatukset pidetään omassa päässä omana tietona.

Oon joutunut aika monta kertaa kieltämään 70-v.äitiäni kommentoimasta murrosikäiselle tyttärelleni : "no sinäpä se olet tosi hoikka, ei tarvitse tämän tytön laihdutella!" . Tuokin varmaan "hyvää tarkoittava" lause mutta niin oksettavaa. Kehorauha kaikille!

Mun äiti mäkättää painostani aina. Mutta hauskaa on, hän teki sitä yhtä paljon kun painoin 60 kg kuin nyt kun painan 120 kg. Aina olen ollut lihava ruma, en ollenkaan niin kivan näköinen kuin naapurien tyttäret tai yleensä "nuoret ihmiset". Nykyään kun käyn kylässä, minun täytyy mieluiten tulla pimeällä, ajaa auto autotalliin ja luikahtaa salaa heille sisään, ettei naapurit näe millainen ryhävalas heidän tytär on. 

Mutta minä en ole kyllä ollenkaan niin kiltti kuin ilmeisesti ap. Minä sanon takaisin. Esim. painokauhisteluihin tai muihin ulkonäköhaukkumisiin (äitini mielestä en koskaan tee mitään oikein, esim. jos meikkaan olen kuin halpa hu ora, jos en niin olen homssuinen) totean että niin, on se surullista että vielä 70 vuoden iässä ihminen on noin pinnallinen. Mieluummin lihava kuin ilkeä ja pinnallinen.

Vierailija kirjoitti:

Hyi hitto, ihanko oikeasti joku syö aamupalaksi grillileipiä? En yhtään ihmettele isäsi kommenttia.

Onneksi et ole näkemässä mun aamiaisia:D

T: kaksi täytettyä croissanttia, kahvi reilulla lorauksella kermaa ja smoothie. Bmi 21.

Äidin tai isän tyly huomauttelu lapselleen tämän lihomisesta, painosta tai ulkonäöstä yleensä, on väärin. Sain itse lapsena kuulla äidiltäni toistuvasti, että olen vääränlainen. Oli toivonut hoikkaa tytärtä. Olin äidin mielestä lihava, vaikka jaksoin juosta pitkiä matkoja ja olin muutenkin liikunnallinen. Äidin huomauttelu jätti jäljet. Bulimia, ahmimisen ja oksentelun kierre ja järjetön liikuntaharrastus alkoi kun muutin nuorena aikuisena pois kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos olisit vaan pitänyt puolesi ja sanonut jotain nasevaa takaisin esim "mitä hel...ä se sulle kuuluu mitä syön ja minkä verran painan, pidä huoli omista asioistasi, juntti".

Tai vastaavasti joku teräväkielinen kommentti hänen ulkonäöstään tai luonteenpiirteestään.

Tuo huomauttelu ei lopu jos et kerro hänelle hänen omilla aseillaan, että et ole se jolle auotaan päätään ilman vasta seurauksia.

Läskit ei oo lepposia. EnääN. Sanonta on muuttunut. Nykyään läskit ovat katkeria, kärttyisiä ja läskejä.

Mun äiti kysyi aina, kun kävin kotona nuorena aikuisena, ethän ole vaan laihtunut. Minusta se oli vain huolenpitoa ja tuntui hyvälle. Teki lempiruokiani ja oli pullaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti mäkättää painostani aina. Mutta hauskaa on, hän teki sitä yhtä paljon kun painoin 60 kg kuin nyt kun painan 120 kg. Aina olen ollut lihava ruma, en ollenkaan niin kivan näköinen kuin naapurien tyttäret tai yleensä "nuoret ihmiset". Nykyään kun käyn kylässä, minun täytyy mieluiten tulla pimeällä, ajaa auto autotalliin ja luikahtaa salaa heille sisään, ettei naapurit näe millainen ryhävalas heidän tytär on. 

Mutta minä en ole kyllä ollenkaan niin kiltti kuin ilmeisesti ap. Minä sanon takaisin. Esim. painokauhisteluihin tai muihin ulkonäköhaukkumisiin (äitini mielestä en koskaan tee mitään oikein, esim. jos meikkaan olen kuin halpa hu ora, jos en niin olen homssuinen) totean että niin, on se surullista että vielä 70 vuoden iässä ihminen on noin pinnallinen. Mieluummin lihava kuin ilkeä ja pinnallinen.

kuka tässä on ilkeä ja pinnallinen, kun sanot vastaan vanhan äitisi asiallisista kommenteista

Joka tapauksessa isäsi rakastaa sinua.