Aina sanotaan että yksinäisille pitäisi olla kokoontumispaikkoja, jossa tavata toisia.....
Meidän kaupungissa on joku sellainen "olkkarin" tyylinen, en tiedä onko enemmän alle 35v suunnattu paikka mutta kummiskin, kävelin tänään siitä ohi ja siellä istui yksittäisiä ihmisiä, kaikki eri sohvilla ja turvallisen matkan päässä toisistaan, osa hörppi kahvia tuijottaen kuppiin ja osa selasi kännykkää, joku taisi jopa kirjoittaa jotain. Niin kävin vaan miettimään että toimiiko tuollainen konsepti siis oikeasti. Olen itsekin yksinäinen kolmekymppinen ja joskus jopa olen ajatellut että pitäisikö käydä siellä, tuo näkemäni ei nyt hirveesti kannustanut. Lisäksi porukka siellä vaikutti jotenkin hmm ehkä hieman syrjäytyneiltä ja reppanoilta, jos nyt näitä voi ulkonäöstä tai olemuksesta päätellä. Älkää käsittäkö väärin tuon kommentin perusteella, en pidä itseäni millään tapaa parempana, vaan erityylisenä. Itse olen kuitenkin työssäkäyvä, suht sivistynyt ja elämä muutenkin raiteillaan, puuttuu vaan ne kaverit ja ystävät. Olen jopa miettinyt perustavani facebookiin jotain yksinäisten tai kahvitteluryhmää mutten viitsi tuolla perusteella kun pelkään että sinne ei löydy samanhenkistä seuraa ja sitten kaikki vaivaantuvat kun ihmiset eivät haluakaan tavata keskenään. No, luulenpa että osa raivostuu tästä mitä kirjoitin, kun erittelen ihmisiä mutta toivottavasti joku edes samaistuu tai ymmärtää.
Kommentit (4)
"Älkää käsittäkö väärin tuon kommentin perusteella, en pidä itseäni millään tapaa parempana, vaan erityylisenä. Itse olen kuitenkin työssäkäyvä, suht sivistynyt ja elämä muutenkin raiteillaan --"
:D
Mä samaistuin ja ymmärrän mitä tarkoitat. Onhan se suomalaisen selvästä päästä vaikea mennä toista lähestymään, kun se ei meidän kulttuurissa kovin yleinen taito ole. Jos siellä olisi jotain aktiviteetteja, niin ehkä niihin olisi helpompi mennä. Esim. torstaina lautapelejä klo 17 tai jotain. Yhteisen tekemisen äärellä olisi luontevampaa tutustua kuin vaan kävellä pokkana jonkun luo ja kysyä ala-asteen tyyliin että "voitko olla?"
Vierailija kirjoitti:
"Älkää käsittäkö väärin tuon kommentin perusteella, en pidä itseäni millään tapaa parempana, vaan erityylisenä. Itse olen kuitenkin työssäkäyvä, suht sivistynyt ja elämä muutenkin raiteillaan --"
:D
Niin, tarkoitin vaan sitä että ehkä en löydä yhteistä säveltä syrjäytyneen ja epätoivoon valuneen henkilön kanssa. Työttömänä olen ollut itsekin, joten tiedän millaista se on ja siksi sanoinkin etten todellakaan pidä itseäni mitenkään parempana kun olen onnistunut saamaan elämäni raiteille. Ap
En usko. FB:ssä olin joskus ihan testiksi jossain ryhmässä, eikä sieltäkään kavereita löytänyt. Sain myöhemmin käsityksen, että näissäkin porukka oli kuitenkin salaa. ns haku päällä ja vientiä oli lähinnä jos olit kaunis ja nuori.