Avioliitto, jossa toinen on henkisesti täysin etääntynyt parisuhteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Muistathan kertoa lapsille ettei kyseinen liitto edusta normaalia parisuhdetta? Lapset meinaa peilaa vanhempiaan.

Ei aikuisten ongelmat lapsille kuulu.

Ei siinä mielessä, mutta ei lapsia saa altistaa huonolle parisuhteelle. Vanhempien parisuhde on lasten koti. Aikuisten tulee opettaa lapsille, että asiat hoidetaan ja ratkaistaan, ei lakaista maton alle. Jos on loukkauksia ja huonoa kohtelua, lapset oppivat vain, että tuollaista pskaa pitää sietää.

En minä niitä vain hiljaa siedä, vaan joka kerta puutun.

Mutta luuletko, että eron jälkeinen heittopussielämä olisi lapsille jotenkin parempi? Turha tulla sanomaan, että jos vanhemmat hoitavat eron hyvin, niin lapset ei kärsi erosta. Eron syy olisi puolisoni täysi vastuun välttely tietyissä asioissa ja minuun kohdistuvat loukkaukset. Luuletko, että hän muuttuisi yhtäkkiä vastuulliseksi, vastuuta kantavaksi ja lopettaisi loukkauksen, kun ilmoittaisin hänelle ottavani eron?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Toiveet kuulostavat realistisilta. Aiotko erota, kun lapset lentävät pesästä?

Luultavasti. Silloin ei taida olla enää jäljellä yhtään syytä olla yhdessä. Ap

Tuo vaan olisi törkeästi tehty puolisoasi kohtaan. Puhukaa nyt asiat mahdollisimman selviksi, niin hänellä on mahdollisuus itsekin järjestellä omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haluat muka lasten vuoksi kärsiä suhteessa? Lapset näkee ja kuulee ja myös kärsivät.

Mutta eron jälkeisessä elämässä riepoteltuina kärsisivät vielä enemmän. Yritän valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta sen vähemmän huonon. Ap

Seli seli.

Et vain halua olla se pahan alku ja juuri. Se johon ihmiset osoittaa sormella: ton vika kun niiden avioliitto hajosi vaikka kaikki oli niin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haluat muka lasten vuoksi kärsiä suhteessa? Lapset näkee ja kuulee ja myös kärsivät.

Mutta eron jälkeisessä elämässä riepoteltuina kärsisivät vielä enemmän. Yritän valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta sen vähemmän huonon. Ap

Seli seli.

Et vain halua olla se pahan alku ja juuri. Se johon ihmiset osoittaa sormella: ton vika kun niiden avioliitto hajosi vaikka kaikki oli niin hyvin.

Ei tuo ole totta. En välitä muiden mielipiteistä, ihan sama vaikka muiden mielestä ero olisi minun syy. Ihan oikeasti yritän toimia niin mikä olisi vähiten huono lapsille. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Et ajattele lapsia ollenkaan , miltä tuntuu kasvaa tuollaisessa kodissa. Saavat mallin omaan elämään. Aina voi erota huonosta liitosta. Oletko lesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Et ajattele lapsia ollenkaan , miltä tuntuu kasvaa tuollaisessa kodissa. Saavat mallin omaan elämään. Aina voi erota huonosta liitosta. Oletko lesti?

25 jatkaa lesti tarkoittaa lesta , sori.

Mä elin lapsuuteni tuollaisessa. Heti kun nuorempi sisarukseni täytti 18v,erosivat.

Meitä loukkasi kun ymmärrettiin, että meidän takia olivat roikkuneet yhdessä. Tuntui ja tuntuu yhä kamalalle.

Kaikilla meillä sisaruksilla on nyt (ikähaitari 30-40v) mt-ja päihdeongelmaa. Ei olla pystytty parisuhteisiin. Kellään meistä ei ole lapsia. Me ollaan traumatisoituneita.

Miksi haluat lapsillesi tällaista? Teini-ikä varsinkin on kehityksellisesti todella tärkeää, silloin se parisuhteen ja perheen malli opitaan. Perustat luodaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Et ajattele lapsia ollenkaan , miltä tuntuu kasvaa tuollaisessa kodissa. Saavat mallin omaan elämään. Aina voi erota huonosta liitosta. Oletko lesti?

Lapsena vanhempien eron kokeneena haluaisin kyllä sanoa tähän, että vanhempien viileä liitto mutta ehjä koti oli lapselle sata kertaa parempi tilanne kuin se mihin tilanteeseen joutui kun vanhemmat erosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Et ajattele lapsia ollenkaan , miltä tuntuu kasvaa tuollaisessa kodissa. Saavat mallin omaan elämään. Aina voi erota huonosta liitosta. Oletko lesti?

Lapsena vanhempien eron kokeneena haluaisin kyllä sanoa tähän, että vanhempien viileä liitto mutta ehjä koti oli lapselle sata kertaa parempi tilanne kuin se mihin tilanteeseen joutui kun vanhemmat erosi.

Jep. Viileässäkin liitossa voi olla turvallisuutta ja kunnioitusta, jos ei intohimoa.

Teini 1: meillä oli kotona tosi kireää, onneksi vanhemmat erosi kun olin 15v. Hetken aikaa vanhempien välit oli kireät mutta lopulta kumpikin rentoutui ja kummankin kotona oli rentoa ja kivaa olla. Sain viimeinkin tutudtua heihin sellaisina, kuin he oikeasti ovat ilman parisuhdedraamaa. Voisi sanoa, että ikävuodet 15-18 olivat elämäni parhaat!

Teini2: vanhemmat riitelivät koko lapsuuteni ja viimeiset vuodet kun asuin kotona, oli jäätäviä. He erosivat sillä sekunnilla kun täytin 18v. Nyt olen aikuinen ja käyn terapiassa läpi tätä perhehelvettiä.

Kumpiko haluat olla? Ajattele ap lapsiasi.

Vierailija kirjoitti:

Teini 1: meillä oli kotona tosi kireää, onneksi vanhemmat erosi kun olin 15v. Hetken aikaa vanhempien välit oli kireät mutta lopulta kumpikin rentoutui ja kummankin kotona oli rentoa ja kivaa olla. Sain viimeinkin tutudtua heihin sellaisina, kuin he oikeasti ovat ilman parisuhdedraamaa. Voisi sanoa, että ikävuodet 15-18 olivat elämäni parhaat!

Teini2: vanhemmat riitelivät koko lapsuuteni ja viimeiset vuodet kun asuin kotona, oli jäätäviä. He erosivat sillä sekunnilla kun täytin 18v. Nyt olen aikuinen ja käyn terapiassa läpi tätä perhehelvettiä.

Kumpiko haluat olla? Ajattele ap lapsiasi.

Höpönlöpön, ihan ty perä kärjistys sinulla. Kaukana todellisuudesta.

Ettei käy niinkuin meillä, että äiti oli tyytymätön mutta oli "lasten takia" avioliitossa, sitten olikin ihan pöyristynyt kun isä otti ja erosi.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan ääneen tunnusta elävänsä tuollaisessa, vaikka moni elää.

Niinpä, oikeastihan parisuhde on hyvinkin usein toisen inhoamista ja netti vain lisää sitä, ettei olla senkään vertaa samalla aaltopituudella kuin 30 v. sitten. 

Tietysti on poikkeuksia eli hyviä parisuhteita ja myös niitä, jotka feikkaavat sellaista.

Ero kai tuosta lopulta seuraa.

Itse olin epävakaassa ja tunnekylmässä avioliitossa liian pitkään. Siihen saakka kunnes lapset olivat omillaan ja aikuisia. Jälkeen päin lapset, molemmat erikseen ovat minulle sanonut että olisit vain, meidän kaikkien vuoksi, hoitanut avioeron ajoissa. Olisit itsekin vielä saanut terveen ihmissuhteen ja mekin olisi päästy vähemmällä. Nyt pojan tyttiksen vanhemmat elävät huonoa kautta ja nuoret ihmettelevät että johtavatko uhkailut ja riidat lopulliseen eroon. Poika sanoi viimeksi eilen, että onneksi olen kotona oppinut että ei välttämättä vielä pitkään aikaan johda mihinkään muuhun kuin huonoon ilmapiiriin.

Näitä kannattaa miettiä. On melkoinen sotku erota, ja aina isompi jos on monenlaista omaisuutta kuten meilläkin, mutta aikanaan, asia kerrallaan, nekin saa selvitettyä. Kun ne sitten on hoidettu, alkaa paraneminen ja se on sitä parasta. On tekosyy että lasten vuoksi ei voisi erota.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat liitolta?

Alunperin halusin rakkautta, yhteyttä, elämän jakamista, yhdessä tekemistä, sitä että voisi olla jonkun kanssa elämässä tiimi.

Nyt enää haluan sitä, että lapset voisi kasvaa aikuiseksi ilman, että heidän arki muuttuisi heittopussiksi, jossa heitä riepotellaan kodista toiseen. Toivon, että arki sujuisi, ettei enempää loukkauksia puolisolta enää tulisi.

Ap

Muistathan kertoa lapsille ettei kyseinen liitto edusta normaalia parisuhdetta? Lapset meinaa peilaa vanhempiaan.

Ei aikuisten ongelmat lapsille kuulu.

Ei siinä mielessä, mutta ei lapsia saa altistaa huonolle parisuhteelle. Vanhempien parisuhde on lasten koti. Aikuisten tulee opettaa lapsille, että asiat hoidetaan ja ratkaistaan, ei lakaista maton alle. Jos on loukkauksia ja huonoa kohtelua, lapset oppivat vain, että tuollaista pskaa pitää sietää.

En minä niitä vain hiljaa siedä, vaan joka kerta puutun.

Mutta luuletko, että eron jälkeinen heittopussielämä olisi lapsille jotenkin parempi? Turha tulla sanomaan, että jos vanhemmat hoitavat eron hyvin, niin lapset ei kärsi erosta. Eron syy olisi puolisoni täysi vastuun välttely tietyissä asioissa ja minuun kohdistuvat loukkaukset. Luuletko, että hän muuttuisi yhtäkkiä vastuulliseksi, vastuuta kantavaksi ja lopettaisi loukkauksen, kun ilmoittaisin hänelle ottavani eron?

Ap

Olen eronnut vastaavasta pskasuhteesta. Mies kokosi itsensä ja ottaa vastuun nykyään. Eikä minun tarvitse enää kuulla loukkauksiaan. Jos isä kohtelisi lapsia huonosti, lapset olisivat hänen luonaan sitten vähemmän. Joten kyllä, sinä mahdollistat miehen huonon käytöksen nyt. Sille pitää opettaa ettei toi ole ok. Nyt se kuvittelee että siedät kaiken. Sun pitää näyttää sille missä se raja menee. Lasten vuoksi lopulta erosin, vaikka ensin meinasin myös pysyä lasten vuoksi yhdessä. Tajusin lopulta, etten halua että lapset kuvittelevat et tuollainen kohtelu mitä mieheltä saimme, olisi missään maailmassa ok.

Vierailija kirjoitti:

Itse olin epävakaassa ja tunnekylmässä avioliitossa liian pitkään. Siihen saakka kunnes lapset olivat omillaan ja aikuisia. Jälkeen päin lapset, molemmat erikseen ovat minulle sanonut että olisit vain, meidän kaikkien vuoksi, hoitanut avioeron ajoissa. Olisit itsekin vielä saanut terveen ihmissuhteen ja mekin olisi päästy vähemmällä. Nyt pojan tyttiksen vanhemmat elävät huonoa kautta ja nuoret ihmettelevät että johtavatko uhkailut ja riidat lopulliseen eroon. Poika sanoi viimeksi eilen, että onneksi olen kotona oppinut että ei välttämättä vielä pitkään aikaan johda mihinkään muuhun kuin huonoon ilmapiiriin.

Näitä kannattaa miettiä. On melkoinen sotku erota, ja aina isompi jos on monenlaista omaisuutta kuten meilläkin, mutta aikanaan, asia kerrallaan, nekin saa selvitettyä. Kun ne sitten on hoidettu, alkaa paraneminen ja se on sitä parasta. On tekosyy että lasten vuoksi ei voisi erota.  

Jotkut nyt silti vain tuntee puolisonsa niin hyvin, että osaa ennustaa eron johtavan vielä isompiin ongelmiin. Ja jää siksi huonoon liittoon. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei itse ole koskaan ollut naimisissa todella hankalaksi heittäytyvän ja yhteistyöstä kieltäytyvän ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mä elin lapsuuteni tuollaisessa. Heti kun nuorempi sisarukseni täytti 18v,erosivat.

Meitä loukkasi kun ymmärrettiin, että meidän takia olivat roikkuneet yhdessä. Tuntui ja tuntuu yhä kamalalle.

Kaikilla meillä sisaruksilla on nyt (ikähaitari 30-40v) mt-ja päihdeongelmaa. Ei olla pystytty parisuhteisiin. Kellään meistä ei ole lapsia. Me ollaan traumatisoituneita.

Miksi haluat lapsillesi tällaista? Teini-ikä varsinkin on kehityksellisesti todella tärkeää, silloin se parisuhteen ja perheen malli opitaan. Perustat luodaan.

Tämä. Minun vanhemmat pysyivät meidän lasten vuoksi yhdessä. ME kuunneltiin niiden riitoja öisin. Muka eivät riidelleet meidän kuullen / nähden. Lapset näkee ja kuulee kaiken, valitettavasti. Pienennettiin sitten itsemme ettemme olisi vaivaksi ja tiellä. Ja nyt päälle nelikymppisinä terapiassa molemmat edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olin epävakaassa ja tunnekylmässä avioliitossa liian pitkään. Siihen saakka kunnes lapset olivat omillaan ja aikuisia. Jälkeen päin lapset, molemmat erikseen ovat minulle sanonut että olisit vain, meidän kaikkien vuoksi, hoitanut avioeron ajoissa. Olisit itsekin vielä saanut terveen ihmissuhteen ja mekin olisi päästy vähemmällä. Nyt pojan tyttiksen vanhemmat elävät huonoa kautta ja nuoret ihmettelevät että johtavatko uhkailut ja riidat lopulliseen eroon. Poika sanoi viimeksi eilen, että onneksi olen kotona oppinut että ei välttämättä vielä pitkään aikaan johda mihinkään muuhun kuin huonoon ilmapiiriin.

Näitä kannattaa miettiä. On melkoinen sotku erota, ja aina isompi jos on monenlaista omaisuutta kuten meilläkin, mutta aikanaan, asia kerrallaan, nekin saa selvitettyä. Kun ne sitten on hoidettu, alkaa paraneminen ja se on sitä parasta. On tekosyy että lasten vuoksi ei voisi erota.  

Jotkut nyt silti vain tuntee puolisonsa niin hyvin, että osaa ennustaa eron johtavan vielä isompiin ongelmiin. Ja jää siksi huonoon liittoon. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei itse ole koskaan ollut naimisissa todella hankalaksi heittäytyvän ja yhteistyöstä kieltäytyvän ihmisen kanssa.

Sitä suurempi syy erota. Kova kovaa vasten ja todisteet kaikesta perseilystä ylös. Asia ja päivä kerrallaan kyllä ne asiat hoituu. "Hankala" ihminen koittaa hallita sinua tuolla pelolla. Ei ole mitään mitä hän voi tehdä, tai ei tule tekemään vaikka yhdessä pysytte. Äkkiä ero niin loppuu hällä pelimerkit. Tuollainenko sitten lapsille hyvä ympäristö. Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olin epävakaassa ja tunnekylmässä avioliitossa liian pitkään. Siihen saakka kunnes lapset olivat omillaan ja aikuisia. Jälkeen päin lapset, molemmat erikseen ovat minulle sanonut että olisit vain, meidän kaikkien vuoksi, hoitanut avioeron ajoissa. Olisit itsekin vielä saanut terveen ihmissuhteen ja mekin olisi päästy vähemmällä. Nyt pojan tyttiksen vanhemmat elävät huonoa kautta ja nuoret ihmettelevät että johtavatko uhkailut ja riidat lopulliseen eroon. Poika sanoi viimeksi eilen, että onneksi olen kotona oppinut että ei välttämättä vielä pitkään aikaan johda mihinkään muuhun kuin huonoon ilmapiiriin.

Näitä kannattaa miettiä. On melkoinen sotku erota, ja aina isompi jos on monenlaista omaisuutta kuten meilläkin, mutta aikanaan, asia kerrallaan, nekin saa selvitettyä. Kun ne sitten on hoidettu, alkaa paraneminen ja se on sitä parasta. On tekosyy että lasten vuoksi ei voisi erota.  

Jotkut nyt silti vain tuntee puolisonsa niin hyvin, että osaa ennustaa eron johtavan vielä isompiin ongelmiin. Ja jää siksi huonoon liittoon. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei itse ole koskaan ollut naimisissa todella hankalaksi heittäytyvän ja yhteistyöstä kieltäytyvän ihmisen kanssa.

Sitä suurempi syy erota. Kova kovaa vasten ja todisteet kaikesta perseilystä ylös. Asia ja päivä kerrallaan kyllä ne asiat hoituu. "Hankala" ihminen koittaa hallita sinua tuolla pelolla. Ei ole mitään mitä hän voi tehdä, tai ei tule tekemään vaikka yhdessä pysytte. Äkkiä ero niin loppuu hällä pelimerkit. Tuollainenko sitten lapsille hyvä ympäristö. Höpö höpö.

Et selvästi ymmärrä mitä tarkoitin. Tietyllä tavalla hankala ihminen kostaa lapsille sen, että puoliso otti eron. Ja tällöin lasten elämä muuttuu eron jälkeen kauheammaksi kuin ennen eroa.