Lisää korkeakouluopiskelupaikkoja? Entäs jos järkeistettäisiin niitä opintoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutusta lainattu:

"OHISALON mielestä aloituspaikkoja pitäisi lisätä sekä yliopistoihin että ammatti­korkeakouluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, tekniikan ja ICT:n aloille. Alueellisesti pitäisi painottaa Uuttamaata."

Oikeasti meinnaatte, että noilla aloilla ei tarvita lisää työvoimaa? Hoitajapulaa ei ole ja digiammattilaisia saa kun vaan ovea raottaa?

Minä kannatan sitä, että aloituspaikkoja lisätään juuri Uudellemaalle. Nykyisin ollaan siinä tilanteessa, että uusimaalaiset opiskelijat ovat enemmistönä lähes kaikissa maakuntayliopistossa, koska eivät mahdu opiskelemaan kotiseudullaan.

Maakunnista on iät ajat tultu opintoihin ja töihin cityihin.

Siksi onkin ihan kiva asia ja oikein että nyt hki ja pks väki joutuu menemään maalaisyliopistoon.

Hieman tasataan tilannetta siis.

Sillä niin pahasti on hki keskitetty virastot, kansliat, pääkonttorit...on aika tasata tätä pottia reilummin myös muille alueille.

Siten ei säälitä jos etuoikeutettu stadilainen joutuu maalle kouluun.

Se pidentää vaan tarpeettomasti opiskeluaikoja kun rampataan Kuopioissa ja Rovaniemillä seminaareissa. Ei stadilaiset opiskelijat niille paikkakunnille kuitenkaan muuta. Rovaniemen yliopiston graduseminaareistakin taitaa suurin osa kokoontua Helsingissä kun sieltähän se matkalaukkuproffakin kulkee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin töihin näitä tarvitaan? Nytkin on valmistuvilla vaikeuksia välillä työllistyä omalle alalle ja jossain tapauksissa millekään järkevälle alalle niin miksi näitä pitää saada lisää?

Oletko kuullut sellaisten alojen kirkuvasta työvoimapulasta kuin psykologit, sosiaalityöntekijät, varhaiskasvatuksen opettajat jne?

En. Enkä edes ymmärrä miksi lastentarhantädeillä pitäisi olla maisterintutkinto. Eikä kunnilla/valtiolla/hyvinvointialueilla ole rahaa ja siten halua palkata lisää sosiaalityöntekijöitä tai psykologeja joten siksipä niitä ei ole tähänkään asti palkattu.

Yhtä kirkuva työvoimapula on mm. lääkäreistä tai nykyään hoitajistakin. Silti nää on yhdessäkin vain pieni osa koko suomen yliopistokentästä ja suurella osalla humanisteja tai teknisenkin alan valmistujia on haasteena työn löytäminen omalta alalta. 

Pointti on se, että ne jotka sinä koet "lastentarhantädeiksi" eivät ole olleet lastentarhantätejä enää aikoihin. Nykyisin päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvattajia joiden työnä on lasten varhaiskasvattaminen. Varhaiskasvatus on tutkimuksiin perustuvaa ja suunnitelmallista toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Kaunista sanahelinää, muttei totta käytännössä. Oikeasti kyseessä on päivähoito, jossa lapset yritetään säilöä lauman hengissä vanhempien töisdsäolon ajan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutusta lainattu:

"OHISALON mielestä aloituspaikkoja pitäisi lisätä sekä yliopistoihin että ammatti­korkeakouluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, tekniikan ja ICT:n aloille. Alueellisesti pitäisi painottaa Uuttamaata."

Oikeasti meinnaatte, että noilla aloilla ei tarvita lisää työvoimaa? Hoitajapulaa ei ole ja digiammattilaisia saa kun vaan ovea raottaa?

IT-alalla ei ole oikeaa työvoimapulaa kun katsoo miten työnantajat poimii tarkkaan jättimäisestä hakijajoukosta vain muutamia omasta mielestään kelvollisia. Jos olisi työvoimapula niin noiden olisi pakko laskea rimaa palkattavissa mutta nyt nuo hakee useimmiten yksisarvista eli ominaisuuksiltaan täysin poikkeusyksilöä kun todellista tarvetta ei ole laskea rimaa. Muuten tarve on halpatyövoimasta ja siksi nää konsulenttirekryfirmat pyörittääkin isoa osaa bisneksistä tarjoamalla halpaa porukkaa tilapäiseen tarpeeseen. 

IT-alalla se pula koskee kokeneita ammattilaisia ja superkoodareita, perushommat teetetään jossain halvoissa maissa, kuten vaikka intialaisilla. Firmat ovat ulkoistaneet IT-tukensa monikansallisille tietotekniikkafirmoille ja suurin osa niiden tuesta tehdään mahdollisimman halvalla ulkomailla. Jokunen paikallinen mikrotuki voi olla paikan päällä,  jos on tarpeeksi suuresta firmasta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutusta lainattu:

"OHISALON mielestä aloituspaikkoja pitäisi lisätä sekä yliopistoihin että ammatti­korkeakouluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, tekniikan ja ICT:n aloille. Alueellisesti pitäisi painottaa Uuttamaata."

Oikeasti meinnaatte, että noilla aloilla ei tarvita lisää työvoimaa? Hoitajapulaa ei ole ja digiammattilaisia saa kun vaan ovea raottaa?

Minä kannatan sitä, että aloituspaikkoja lisätään juuri Uudellemaalle. Nykyisin ollaan siinä tilanteessa, että uusimaalaiset opiskelijat ovat enemmistönä lähes kaikissa maakuntayliopistossa, koska eivät mahdu opiskelemaan kotiseudullaan.

Maakunnista on iät ajat tultu opintoihin ja töihin cityihin.

Siksi onkin ihan kiva asia ja oikein että nyt hki ja pks väki joutuu menemään maalaisyliopistoon.

Hieman tasataan tilannetta siis.

Sillä niin pahasti on hki keskitetty virastot, kansliat, pääkonttorit...on aika tasata tätä pottia reilummin myös muille alueille.

Siten ei säälitä jos etuoikeutettu stadilainen joutuu maalle kouluun.

Sehän on toki kätevää, että stadin nuoret käyvät kääntymässä pari vuotta maalla. Oppivat miten umpimielistä siellä on ja saavat sitten kuunnella siinä sivussa, kun maalaisreppanat poraa, kun heidän aluepoliittiset yliopistopaikat viedään. 

Paitsi, että yliopistot sijaitsevat Helsinkiä paremmissa kaupungeissa ja nämä uusimaalaiset yleensä jäävät työhön ja asumaan opiskelupaikka kunnalle en eivätkä palaa enää Uudellemaalle .

Ha ha! Itse kävin Kuopiossa tekemässä tutkintoni. Kerran kuussa keskimäärin piti käydä paikan päällä. Todellakaan en edes harkinnut muuttoa sinne ja nyt valmistuttuani en kävisi siellä edes käymässä. Suuri osa kolleegoista sama tilanne, tutkinnot on tehty kuka Jyväskylään, kuka Rovaniemelle, mutta kaikki me asutaan ja ollaan töissä Stadissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin töihin näitä tarvitaan? Nytkin on valmistuvilla vaikeuksia välillä työllistyä omalle alalle ja jossain tapauksissa millekään järkevälle alalle niin miksi näitä pitää saada lisää?

Oletko kuullut sellaisten alojen kirkuvasta työvoimapulasta kuin psykologit, sosiaalityöntekijät, varhaiskasvatuksen opettajat jne?

En. Enkä edes ymmärrä miksi lastentarhantädeillä pitäisi olla maisterintutkinto. Eikä kunnilla/valtiolla/hyvinvointialueilla ole rahaa ja siten halua palkata lisää sosiaalityöntekijöitä tai psykologeja joten siksipä niitä ei ole tähänkään asti palkattu.

Yhtä kirkuva työvoimapula on mm. lääkäreistä tai nykyään hoitajistakin. Silti nää on yhdessäkin vain pieni osa koko suomen yliopistokentästä ja suurella osalla humanisteja tai teknisenkin alan valmistujia on haasteena työn löytäminen omalta alalta. 

Onneksi koulutusjärjestelmää ei rakenneta sinun ymmärryksen varaan. Vaka- opettajille muuten riittää kandintutkinto, että sinänsä ole hyvin perillä. Sosiaalityöntkeijöiden ja psykologien vakansseja jää nytkin täyttämättä, joten siitä se pula syntyy + psykolokeja nyt työskentelee muuallakin kuin julkisella sektorilla. 

Tekniikan alan osaajistakin on pulaa, joten en tiedä, mistä keksit sen, etteivät he työllisty.  Toki yksityisellä puolella hakuprosessit ovat pitkiä ja paikoista kilpaillaan - kukaan ei palkkaa pelkän tutkinnon perusteella. 

Humanisteilla voi olla toki työllistymisongelmia, mutta jos olisit jutun lukenut, niin tietäsit, ettei nille aloille aloituspaikkoja aiottukana lisätä. 

Mutullako sinä noita "faktojasi" suomalaisesta työelämästä latelet?

Katsoin vastikään tämän hbo:n tsernobyl sarjan ja siinä näki hyvin miten totalitarismissa oli tärkeämpää se, miltä asiat näytti kuin että asiat toimivat oikeasti kuten niiden pitäisi. Eli joka tasolla valehdeltiin tahallaan ettei systeemin ongelmat näkyisi ulospäin. Samasta syystä niitä ongelmia oli vaikea korjata kun ei haluttu tunnustaa että niitä on olemassakaan.

Suomalainen hallinto alkaa olla jossain määrin samanlaista poseerausta varsinkin työllisyyden hoidon osalta. Ministeriöt ja työkkärit teeskentelee aktiviisesti hihastaravistettujen faktojen avulla luodun tilannekuvan tukemana. Koko koneisto jankuttaa työvoimapulaa ja aktivointia ja työttömien suurta lisäpalveluntarvetta ja työttömät itse ihmettelee että mistä nää repii nuo väitteensä kun sitä työvoimapulaa tai lisäpalvelun tarvetta ei näy heidän elämässään ollenkaan.

Oikeasti suomessa tarvitaan työpaikkoja, ei lisää työvoimaa ulkomailta eikä edes yliopistoista paitsi parilla erikoisalalla ja niissäkin rajallinen määrä. Yksityisen sektorin työpaikkoja siis jotka maksaa palkkaa eikä jotain valtion maksamia palkkatukiviritelmiä kuten joku tänäänkin vaati hesarissa. Jostain syystä asiasta vastuussa oleva virkamieskoneisto heittäytyy umpikuuroksi aina kun tämän itsestäänselvyyden sanoo ääneen ja jatkaa työvoimapulasta hokemistaan ja tarjoaa siihen turhia ratkaisujaan. 

Tässä tarkoitettiin sitten myös AMK:ta. Tuli vain mieleen kun jotkut nyt puhuu taas vain yliopistoista. Esim. sairaanhoitajista on huutava pula. En sitten tiedä auttaisiko aloituspaikkojen lisääminen kun alan vetovoima vähenee koko ajan kaiken maailman pakkotoimien vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutusta lainattu:

"OHISALON mielestä aloituspaikkoja pitäisi lisätä sekä yliopistoihin että ammatti­korkeakouluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, tekniikan ja ICT:n aloille. Alueellisesti pitäisi painottaa Uuttamaata."

Oikeasti meinnaatte, että noilla aloilla ei tarvita lisää työvoimaa? Hoitajapulaa ei ole ja digiammattilaisia saa kun vaan ovea raottaa?

Minä kannatan sitä, että aloituspaikkoja lisätään juuri Uudellemaalle. Nykyisin ollaan siinä tilanteessa, että uusimaalaiset opiskelijat ovat enemmistönä lähes kaikissa maakuntayliopistossa, koska eivät mahdu opiskelemaan kotiseudullaan.

Maakunnista on iät ajat tultu opintoihin ja töihin cityihin.

Siksi onkin ihan kiva asia ja oikein että nyt hki ja pks väki joutuu menemään maalaisyliopistoon.

Hieman tasataan tilannetta siis.

Sillä niin pahasti on hki keskitetty virastot, kansliat, pääkonttorit...on aika tasata tätä pottia reilummin myös muille alueille.

Siten ei säälitä jos etuoikeutettu stadilainen joutuu maalle kouluun.

Uusimaalaiset vievät turhaan opiskelupaikan Turussa varsinaissuomalaisilta ja satakuntalaisilta, Kuopiossa savolaisilta ja Oulussa pohjoisen asukkailta. Tämä vie kokonaan pohjan pois kyseisten alueiden yliopistojen perimmäistä tarkoituksesta eli ihmisten oikeudesta opiskella kotiseudullaan.

Mitä lisäarvoa siitä tulisi, että olisi entistä enemmän korkeakoulutettuja työttömiä?

Oikeasti ammattikorkeakouluja edeltäneissä opistoissa oli 8-tuntiset päivät 5 päivänä viikossa, jolloin tosissaan opiskeltiin. Harjoittelua piti olla vuosi jo ennen opintojen aloittamista ja opisto kesti 3 vuotta, mutta joskus 1980-luvun vaihteessa harjoittelu sisällytettiin opintoihin.

Nyt amk-opetus on monilla aloilla niin luokatonta, että kunnianhimoisimmat ovat vaihtaneet ammattikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutusta lainattu:

"OHISALON mielestä aloituspaikkoja pitäisi lisätä sekä yliopistoihin että ammatti­korkeakouluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, tekniikan ja ICT:n aloille. Alueellisesti pitäisi painottaa Uuttamaata."

Oikeasti meinnaatte, että noilla aloilla ei tarvita lisää työvoimaa? Hoitajapulaa ei ole ja digiammattilaisia saa kun vaan ovea raottaa?

IT-alalla ei ole oikeaa työvoimapulaa kun katsoo miten työnantajat poimii tarkkaan jättimäisestä hakijajoukosta vain muutamia omasta mielestään kelvollisia. Jos olisi työvoimapula niin noiden olisi pakko laskea rimaa palkattavissa mutta nyt nuo hakee useimmiten yksisarvista eli ominaisuuksiltaan täysin poikkeusyksilöä kun todellista tarvetta ei ole laskea rimaa. Muuten tarve on halpatyövoimasta ja siksi nää konsulenttirekryfirmat pyörittääkin isoa osaa bisneksistä tarjoamalla halpaa porukkaa tilapäiseen tarpeeseen. 

IT-alalla se pula koskee kokeneita ammattilaisia ja superkoodareita, perushommat teetetään jossain halvoissa maissa, kuten vaikka intialaisilla. Firmat ovat ulkoistaneet IT-tukensa monikansallisille tietotekniikkafirmoille ja suurin osa niiden tuesta tehdään mahdollisimman halvalla ulkomailla. Jokunen paikallinen mikrotuki voi olla paikan päällä,  jos on tarpeeksi suuresta firmasta kyse.

Näkeehän sen työpaikkailmoituksistakin että haetaan lähinnä jotain javascript kikkarevääntäjää jolla on 10-50 vuoden kokemus parista tietystä js-kirjastosta, lisäksi pitää olla kokemusta niin devopsista, tietokantaoptimoinnista, sekä front- että backendistä, mielellään myös datascience pätevyys sekä tietoturvaekspertin, sekä softakehitysprojektin vetäjä/arkkitehti/scrum-master. Palkka on tietty jr-koodarin ja vastuut seniorin eikä "meillä työtunteja lasketa ja kellokorttia käytetä tai taukoja/lomia pidetä" mutta toimistossa on kola-automaatti josta saa ostaa omilla kolikoilla (5€/tölkki) kolaa.

Ja ikää tietty max 30v jotta sopii konttorin nuorekkaaseen avokonttoriin (1 työhuone jossa 7 läppäripistettä ja romut työtuolit jotka narisee). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin töihin näitä tarvitaan? Nytkin on valmistuvilla vaikeuksia välillä työllistyä omalle alalle ja jossain tapauksissa millekään järkevälle alalle niin miksi näitä pitää saada lisää?

Oletko kuullut sellaisten alojen kirkuvasta työvoimapulasta kuin psykologit, sosiaalityöntekijät, varhaiskasvatuksen opettajat jne?

En. Enkä edes ymmärrä miksi lastentarhantädeillä pitäisi olla maisterintutkinto. Eikä kunnilla/valtiolla/hyvinvointialueilla ole rahaa ja siten halua palkata lisää sosiaalityöntekijöitä tai psykologeja joten siksipä niitä ei ole tähänkään asti palkattu.

Yhtä kirkuva työvoimapula on mm. lääkäreistä tai nykyään hoitajistakin. Silti nää on yhdessäkin vain pieni osa koko suomen yliopistokentästä ja suurella osalla humanisteja tai teknisenkin alan valmistujia on haasteena työn löytäminen omalta alalta. 

Onneksi koulutusjärjestelmää ei rakenneta sinun ymmärryksen varaan. Vaka- opettajille muuten riittää kandintutkinto, että sinänsä ole hyvin perillä. Sosiaalityöntkeijöiden ja psykologien vakansseja jää nytkin täyttämättä, joten siitä se pula syntyy + psykolokeja nyt työskentelee muuallakin kuin julkisella sektorilla. 

Tekniikan alan osaajistakin on pulaa, joten en tiedä, mistä keksit sen, etteivät he työllisty.  Toki yksityisellä puolella hakuprosessit ovat pitkiä ja paikoista kilpaillaan - kukaan ei palkkaa pelkän tutkinnon perusteella. 

Humanisteilla voi olla toki työllistymisongelmia, mutta jos olisit jutun lukenut, niin tietäsit, ettei nille aloille aloituspaikkoja aiottukana lisätä. 

Tekniikan alalla ongelma on se, että nykyopiskelijoista isolla osalla on niin heikot valmiudet matematiikassa , fysiikassa ja kemiassa, että Liisan monien opiskelu tyssää jo aivan alkuvaiheessa kun ei selviydytä edes perusopinnoista. Opintojen keskenjääminen on iso ongelma.

Ongelmanahan on se, että moniin tekniikan ja esim. Kemian alan koulutuksiin pääsee jo Cn tai Mm papereilla ja tällöin on aika huonot mahdollisuudet opinnoista selviytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin töihin näitä tarvitaan? Nytkin on valmistuvilla vaikeuksia välillä työllistyä omalle alalle ja jossain tapauksissa millekään järkevälle alalle niin miksi näitä pitää saada lisää?

Oletko kuullut sellaisten alojen kirkuvasta työvoimapulasta kuin psykologit, sosiaalityöntekijät, varhaiskasvatuksen opettajat jne?

En. Enkä edes ymmärrä miksi lastentarhantädeillä pitäisi olla maisterintutkinto. Eikä kunnilla/valtiolla/hyvinvointialueilla ole rahaa ja siten halua palkata lisää sosiaalityöntekijöitä tai psykologeja joten siksipä niitä ei ole tähänkään asti palkattu.

Yhtä kirkuva työvoimapula on mm. lääkäreistä tai nykyään hoitajistakin. Silti nää on yhdessäkin vain pieni osa koko suomen yliopistokentästä ja suurella osalla humanisteja tai teknisenkin alan valmistujia on haasteena työn löytäminen omalta alalta. 

Onneksi koulutusjärjestelmää ei rakenneta sinun ymmärryksen varaan. Vaka- opettajille muuten riittää kandintutkinto, että sinänsä ole hyvin perillä. Sosiaalityöntkeijöiden ja psykologien vakansseja jää nytkin täyttämättä, joten siitä se pula syntyy + psykolokeja nyt työskentelee muuallakin kuin julkisella sektorilla. 

Tekniikan alan osaajistakin on pulaa, joten en tiedä, mistä keksit sen, etteivät he työllisty.  Toki yksityisellä puolella hakuprosessit ovat pitkiä ja paikoista kilpaillaan - kukaan ei palkkaa pelkän tutkinnon perusteella. 

Humanisteilla voi olla toki työllistymisongelmia, mutta jos olisit jutun lukenut, niin tietäsit, ettei nille aloille aloituspaikkoja aiottukana lisätä. 

Mutullako sinä noita "faktojasi" suomalaisesta työelämästä latelet?

Katsoin vastikään tämän hbo:n tsernobyl sarjan ja siinä näki hyvin miten totalitarismissa oli tärkeämpää se, miltä asiat näytti kuin että asiat toimivat oikeasti kuten niiden pitäisi. Eli joka tasolla valehdeltiin tahallaan ettei systeemin ongelmat näkyisi ulospäin. Samasta syystä niitä ongelmia oli vaikea korjata kun ei haluttu tunnustaa että niitä on olemassakaan.

Suomalainen hallinto alkaa olla jossain määrin samanlaista poseerausta varsinkin työllisyyden hoidon osalta. Ministeriöt ja työkkärit teeskentelee aktiviisesti hihastaravistettujen faktojen avulla luodun tilannekuvan tukemana. Koko koneisto jankuttaa työvoimapulaa ja aktivointia ja työttömien suurta lisäpalveluntarvetta ja työttömät itse ihmettelee että mistä nää repii nuo väitteensä kun sitä työvoimapulaa tai lisäpalvelun tarvetta ei näy heidän elämässään ollenkaan.

Oikeasti suomessa tarvitaan työpaikkoja, ei lisää työvoimaa ulkomailta eikä edes yliopistoista paitsi parilla erikoisalalla ja niissäkin rajallinen määrä. Yksityisen sektorin työpaikkoja siis jotka maksaa palkkaa eikä jotain valtion maksamia palkkatukiviritelmiä kuten joku tänäänkin vaati hesarissa. Jostain syystä asiasta vastuussa oleva virkamieskoneisto heittäytyy umpikuuroksi aina kun tämän itsestäänselvyyden sanoo ääneen ja jatkaa työvoimapulasta hokemistaan ja tarjoaa siihen turhia ratkaisujaan. 

Kyllä ne on yritykset, jotka kertovat työvoimapulasta älä sitä virkamieskoneistolle sysää. Yrityksien pitäisi myös tuntea vastuunsa ja osallistua itse siihen kouluttamiseen, jotta saisivat sopivaa työvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lisäarvoa siitä tulisi, että olisi entistä enemmän korkeakoulutettuja työttömiä?

Oikeasti ammattikorkeakouluja edeltäneissä opistoissa oli 8-tuntiset päivät 5 päivänä viikossa, jolloin tosissaan opiskeltiin. Harjoittelua piti olla vuosi jo ennen opintojen aloittamista ja opisto kesti 3 vuotta, mutta joskus 1980-luvun vaihteessa harjoittelu sisällytettiin opintoihin.

Nyt amk-opetus on monilla aloilla niin luokatonta, että kunnianhimoisimmat ovat vaihtaneet ammattikouluun.

Muuten olet oikeassa, mutta ammattikouluopetus on mennyt vielä pahemmaksi pelleilyksi. Siellä lusitaan kolme vuotta oppimassa yleisaineita, jotka olisi pitänyt oppia jo peruskoulussa. Ennenwanhaan amiksessa saatiin koulutettua ammattilainen kahdessa vuodessa. Nykyisin ei onnistuta tässä edes kolmessa vuodessa. Porukka on hädin tuskin lukutaitoisia ja se, joka on pääsee suoraan jatkamaan amkiin.

Kannattaisi miettiä onko pulaa osaavasta työvoimasta vai koulutetusta työvoimasta. Se ,että on koulutettu ei vielä tarkoita, että käytännössä osataan.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi miettiä onko pulaa osaavasta työvoimasta vai koulutetusta työvoimasta. Se ,että on koulutettu ei vielä tarkoita, että käytännössä osataan.

Koulutuksen laatuun pitäisi panostaa enemmän kaikilla tasoilla, eikä jättää isoa osaa koulutuksesta opiskelijoiden iitseoppimisen ja omatoimisuuden varaan.

Niinkö maisteri alkaa haalaritöihin? Ohisalo aloitti vaalikampanjoinnin ja juurikin Uudellemaalle lisää rahaa yliopistoon. Onhan se aina ollut vihreiden peruskivi, sieltä on lähdetty maailmaa muuttamaan ja pelastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lisäarvoa siitä tulisi, että olisi entistä enemmän korkeakoulutettuja työttömiä?

Oikeasti ammattikorkeakouluja edeltäneissä opistoissa oli 8-tuntiset päivät 5 päivänä viikossa, jolloin tosissaan opiskeltiin. Harjoittelua piti olla vuosi jo ennen opintojen aloittamista ja opisto kesti 3 vuotta, mutta joskus 1980-luvun vaihteessa harjoittelu sisällytettiin opintoihin.

Nyt amk-opetus on monilla aloilla niin luokatonta, että kunnianhimoisimmat ovat vaihtaneet ammattikouluun.

Itse olen lukion jälkeen käynyt omalla alallani amistason koulutuksen. Silloin tosiaan koulupäivät oli niin yo- kuin peruskoulupohjaisilla linjoilla oli sellaiset, että aamupäivät oli teoriaa ja iltapäivät käytännön harjoittelua ja työtä. Meillä oli puolen vuoden harjoittelu työpaikalla ja peruskoulupohjaisilla se oli toteutettu kesäisin. Ennen oli järjestetty opistoa myöten opetus erikseen to ja peruskoulupohjaisilla opiskelijoille. Tällöin voitiin nostaa ne peruskoulupohjaisyen lähtötaidot lähemmäs samaa tasoa ylioppilaiden kanssa. Nykyisin kaikki saa saman opetuksen ja osa ei pärjää.

Joka vuosi jää satoja Ln arvosaneen saaneita lääkikseb ulkopuolelle.

Lisää koulutuspaikkoja.

Ei noita Savonlinnan hölmöjä, lyhytnäköisiä päätöksiä. Satsataan niihin, missä on työvoimapula ja sanotaan liitoille ole hiljaa

Lääkäriliitto on isoin jarru, miksei opiskelupaikkoja lisätä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi miettiä onko pulaa osaavasta työvoimasta vai koulutetusta työvoimasta. Se ,että on koulutettu ei vielä tarkoita, että käytännössä osataan.

Koulutuksen laatuun pitäisi panostaa enemmän kaikilla tasoilla, eikä jättää isoa osaa koulutuksesta opiskelijoiden iitseoppimisen ja omatoimisuuden varaan.

Firmoillakin pitää olla vastuu työvoimansa perehdyttämisestä omiin systeemeihinsä eikä kuten nyt huudetaan työvoimapulaa jotta saadaan maksatettua se perehdyttäminen valtiolla ties minkä työllisyyskurssin nimissä. Noihinhan ei käytännössä ainakaan it-alalla edes pääse jos ei jo osaa kaikkea sitä mitä sillä kurssilla pitäisi opiskella eli tuota käytetään täysin työntekijän perehdyttämisjaksona valtion rahoilla eikä se paranna työllisyyttä juuri ollenkaan kun oikeasti lisäoppia tarvitsevia työttömiä noille ei oteta.