Kulta, minusta on tullut pullukka
Pitkien avioliittovuosien jälkeen, kun elämäntilanteet ja elämäntavat ovat saaneet vatsani pyöristymään keski-ikäisyyden kynnyksellä, vaimo toivoo toimenpiteitä ja kroppaani sixpack-suuntaan. Selittelee, että kelpaan kyllä tällaisena ja nk. henkinen yhteys on tärkeämpää kuin mikään ulkoinen piirre. Mutta eikö olisi aikamoista itsensä huijaamista ajatella vaan, että vähän enemmän vihreää lautaselle, hymyä suupieleen, että kyllä mä kelpaan. Vähän veikkaan, että kun parasta ennen päiväys on pirun kaukana takanapäin, niin se vaan on niin ja sen mukaan mennään.
Kommentit (8)
On totta, että jo itseni vuoksi ja oman terveyteni vuoksi on hyvä viedä asioita parempaan suuntaan, mutta harmittaa silti se ajatus, että toinen ei enää innostu ulkonäöstäni.
On joillekin epärealistista tavoitella sixpackiä, koska riippuu geeneistäkin yms, hoikentuminen todennäköisempää joskus. Jos on liian vaativa vaimo, vaihtoonko? Ihminen pitäisi hyväksyä jotenkin sellaisenaan. Miksi ohjelman nimi ei ollut "kulta, sinusta on tullut pulla"? Ohjelmilla on erikoisia nimiä.
tositarkoituksella kirjoitti:
On totta, että jo itseni vuoksi ja oman terveyteni vuoksi on hyvä viedä asioita parempaan suuntaan, mutta harmittaa silti se ajatus, että toinen ei enää innostu ulkonäöstäni.
Innostutko itsesi vaimosi riipputisseistä, roikkopepusta tai vatsaröllykästä?
Mua itseäni ellottaa, että annetaan itsensä lihota jopa kymmeniä kiloja ja silti oletetaan että pitää kehua ulkonäköä ja että iso vatsa jotenkin sytyttäis yhtä paljon kuin vartalo josta on pidetty huolta. Onhan se sisin tärkein, mutta itse esteetikkona en vaan syty lyllyvästä mahasta. Mun mielestä itsestään kannattaa pitää huolta oman itsensä vuoksi, mutta myös että puoliso voi katsoa sua ihaillen.
Vierailija kirjoitti:
Mua itseäni ellottaa, että annetaan itsensä lihota jopa kymmeniä kiloja ja silti oletetaan että pitää kehua ulkonäköä ja että iso vatsa jotenkin sytyttäis yhtä paljon kuin vartalo josta on pidetty huolta. Onhan se sisin tärkein, mutta itse esteetikkona en vaan syty lyllyvästä mahasta. Mun mielestä itsestään kannattaa pitää huolta oman itsensä vuoksi, mutta myös että puoliso voi katsoa sua ihaillen.
Näinhän se varmasti on... olisko vaan pitänyt pikkuisen aikaisemmin varoitella, eikä vasta sitten kun hommaa on vähän enemmän?
tositarkoituksella kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua itseäni ellottaa, että annetaan itsensä lihota jopa kymmeniä kiloja ja silti oletetaan että pitää kehua ulkonäköä ja että iso vatsa jotenkin sytyttäis yhtä paljon kuin vartalo josta on pidetty huolta. Onhan se sisin tärkein, mutta itse esteetikkona en vaan syty lyllyvästä mahasta. Mun mielestä itsestään kannattaa pitää huolta oman itsensä vuoksi, mutta myös että puoliso voi katsoa sua ihaillen.
Näinhän se varmasti on... olisko vaan pitänyt pikkuisen aikaisemmin varoitella, eikä vasta sitten kun hommaa on vähän enemmän?
Hyvin käännät vaimon syyksi, että on jäänyt peiliin katsomiset viime vuosina vähiin. Ehkä se vaimo oletti, että fiksuna miehenä ymmärrät itsekin eikä halunnut pahoittaa sun mieltäsi ennenkuin oli pakko. Eli nyt. Ja taisi vaimo olla oikeassa siinä, että oot aika herkkis...
Ihan oikein teille miehillekin on tajuta, että ei se raskausmahan näköinen kumpare mikään komistaja ole.
Voitko hyvin kropassasi? Olet energinen ja hyvinvoiva? Jos jaksamisen kanssa ongelmaa, laihduttaisin ihan itseni vuoksi. Ja sen vuoksi, että saisin olla mahdollisimman pitkään perheeni parissa tulevaisuudessakin.