Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kukaan muuttanut rakkauden perässä ulkomaille?
Kommentit (14)
Ystäväni löysi tänä kesänä lomamatkalla miehen ja mies aikoo muuttaa ystäväni luokse Suomeen joskus alkuvuodesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen - 43 vuotta sitten . Vielakin yhdessa saman miehen kanssa.
Kyllä, tosin Ruotsiin vain eli en kovinkaan kauas :) Yhdessä ollaan ja elellään Keski-Ruotsissa (Suomesta katsottuna Ahvenanmaata etelämmässä)!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, tosin Ruotsiin vain eli en kovinkaan kauas :) Yhdessä ollaan ja elellään Keski-Ruotsissa (Suomesta katsottuna Ahvenanmaata etelämmässä)!
Åmål? Ja kyseessä lesbosuhde?
Juu. Venäjälle Fiksun ja rikkaan miehen perässä. Asutaan Suomessa toki nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni löysi tänä kesänä lomamatkalla miehen ja mies aikoo muuttaa ystäväni luokse Suomeen joskus alkuvuodesta.
Ähhlämästän?
2 kertaa, molemmilla kerroilla tulin takaisin kun suhde loppui. Eka kerta nuorena 19-vuotiaana Italiaan poikakaverin perässä. Sain sieltä duuniakin miehen vanhempien trattoriasta ensin vähän aikaa kieltä opeteltuani. Oltiin me 3 vuotta yhdessä mutta mä en jotenkin sopeutunut siihen eteläeurooppalaiseen elämänmenoon, kun koko hemmetin suku oli aina yhdessä ja kauhea höpötys ja draama aina päällä. Lisäksi minulta naisena odotettiin sellaiseen perinteiseen rooliin asettumista, esim. että minun piti aina auttaa asuintalon alakerrassa asuvaa miehen äitiä apukokkina ruoanlaitossa, miehet ei koskeneetkaan sellaiseen mutta minä perkasin kaloja ja papuja, kuorin perunoita jne.
Toinen kerta tapahtui paljon vanhempana, olin jo 37. Olin tavannut irlantilaisen miehen työkuvioissa, olimme samassa projektissa ja Teamsin kautta tutustuttu ja ihastuttu. Seurusteltiin vuosi pääosin etänä ja 2 kertaa tavaten, ja mies koko ajan hinkui minua sinne asumaan. Olin itsekin ihastunut ja alallani piti löytyä töitä pääkaupungista jonka suht lähellä mies asui joten päätin muuttaa. 3 päivän päästä muutosta alkoi jo kitistä, ettei taida enää sopeutua asumaan naisen kanssa samassa asunnossa, kun on ollut lähes 20 vuotta yksinasuja. Jouduin aika pian hotelliin asumaan kun häntä ahdisti että olin samassa asunnossa, ja päätin sitten palata Suomeen kun ei mulla työtäkään vielä sieltä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen, 38 vuotta sitten. Saman miehen kanssa edelleen ja superrakastuneena!
Olen mennyt enkä suosittele pohjoismaalaiselle naiselle, koska meillä ollaan itsenäisiä eikä vain hengata miehen perässä. Asun täällä E-Euroopassa parhaillani ja mietin vain, milloin pääsisin pois ja miten saisin miehen muuttamaan Suomeen. Jos nyt antaisin neuvon itselleni, niin en muuttaisi puolison perässä. Eri asia on, jos menee työn tms. oman jutun perässä ja sitten tulee suhde. Jos menee pelkän siipan perässä, tulee helposti katkeraksi ellei löydy omaa tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen mennyt enkä suosittele pohjoismaalaiselle naiselle, koska meillä ollaan itsenäisiä eikä vain hengata miehen perässä. Asun täällä E-Euroopassa parhaillani ja mietin vain, milloin pääsisin pois ja miten saisin miehen muuttamaan Suomeen. Jos nyt antaisin neuvon itselleni, niin en muuttaisi puolison perässä. Eri asia on, jos menee työn tms. oman jutun perässä ja sitten tulee suhde. Jos menee pelkän siipan perässä, tulee helposti katkeraksi ellei löydy omaa tekemistä.
Muutin miehen perässä etelä- Eurooppaan ja heti n. kuukauden päästä aloitin työt. Minulla ei olisi ollut mikään "pakko" mennä töihin; itse ihan halusin. Asun edelleen täällä ulkomaille ; kertaakaan en ole katunut silloista lähtöäni.
Se ei taida olla tässä haetun tyyppistä rakkauden perässä ulkomaille muuttamista, että koko perheemme muutti kun mieheni sai hyvän EU-viran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla ulkomaalaisen miehen matkaan lähtenyt. Samalla reissulla vielä olen.
Lasktaanko jos suomalaisen miehen luo muutti saksaan?
Tunnen kaksi entistä työkaveriani, joista toinen läksi italialaisen miehen matkaan ja toinen lähti jenkkeihin. Molemmat olivat matkallaan suunnilleen vuoden. Mutta koti- ikävä ja naisen itsenäisempi rooli täällä kotimaassa saivat heidät palaamaan takaisin.