Lue keskustelun säännöt.
Oletko ikinä jäänyt hissiin jumiin?
Kommentit (55)
Mua pelottaa hississä että jos se jää johonkin kerrosten väliin jumiin toiminta- tai kauhuleffatyyliin aletaan vetää porukkaa ulos jostain pienestä raosta ja sitten hissi lähteekin liikkeelle ja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1996 jäin jumiin koulusta tullessani kerrostalomme hissiin. En pelästynyt. Olin 8v.
Asuin nuorena vuokralla talossa jossa oli toimistoja ja pari asuntoa . Minä asuin toisessa,toinen oli tyhjä .
Tykkäsin kun talo sijaitsi keskustassa ja asuntoni oli myös tosi kiva, mutta rapussa oli ahdistava liikkua öisin kun näin jotain ihme varjoja ja kuulin ääniä ,kuin rakennuksessa liikkuisi enemmänkin porukkaa.
Pari kertaa myös ovikelloni soi yöllä eikä oven takana ollut ketään. Ja ulko-ovi oli aina lukossa niin ei voinut olla mitään kännisiä tai teinejä höröilemässä .
No kerran sitten tulin töistä klo 23 ja hissi pysähtyi kerrosten väliin! Painoin hälytysnappia peukalo kipeänä ja koetin soittaa seinällä olevaan numeroon,turhaan. Valo välkkyi ja vannon ettå kuulin lasten naurua! Hyi helv. Olin aivan paniikissa. Noin puoli tuntia myöhemmin hissi lähti äkkiä normaalisti liikkeelle.
En sen jälkeen enää käyttänyt talon hissiä vaikka asuin viidennessä ja hissit alkoi kammottaa muutenkin.
Meinasin teininä jäädä. Yllytin kaveria hyppäämään liikkuvassa hississä ja se tietysti pysähtyi hypyn voimasta. Lähti kumminkin jatkamaan matkaansa.
Jäin kerran lyhyeksi aikaa kun talon hississä oli joku bugi, vaikka talo oli vasta 5 vuotta vanha. Menin sisään ykköskerroksesta oltuani koiran kanssa ulkona ja painoin vitoskerroksen nappia. Hissi lähtikin alaspäin kohti kellaria ja pysähtyi vähän ennen kuin oli laskeutunut koko matkan. Hissi oli hetken jumissa, jonka jälkeen tippui sen loppumatkan, mikä onneksi oli vain joitain kymmeniä senttejä. :D Säikähdin vaikka tossa ei onneksi olisi voinut sattua mitään. Tämän jälkeen hissi nousi normaalisti oikeaan kerrokseen. Koira ei vähään aikaan olisi halunnut mennä hissiin, mutta mulle ei jäänyt mitään traumoja tosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole onneksi! Kärsin fobia tasoisesta ahtaanpaikankammosta joten olen mestari välttelemään ahtaita tiloja. Hyvä kun ei tule paniikkia jo siitä kun joku pistää ovet lukkoon ja minä istun siellä sisällä. Typerää, tiedän.. pitäisi tehdä asialle jotakin! Ehkä se olisi uudenvuoden lupaus sitten.
Vierailija kirjoitti:
En ole onneksi! Kärsin fobia tasoisesta ahtaanpaikankammosta joten olen mestari välttelemään ahtaita tiloja. Hyvä kun ei tule paniikkia jo siitä kun joku pistää ovet lukkoon ja minä istun siellä sisällä. Typerää, tiedän.. pitäisi tehdä asialle jotakin! Ehkä se olisi uudenvuoden lupaus sitten.
Siis ovet lukkoon autosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kun tuli sähkökatkos. Söin sitten Arnoldsin donitseja pimeässä hississä :D noin 15 min siinä meni.
Ihana sinä, oikeasti. Tosi söpöä. :D
En ole jäänyt, mutta jokin sellainen ihan pienimuotoinen hissin jämähtäminen olisi kiva joskus kokea. Ahtaat paikat eivät ole mulle ongelma, toisin kuin aukeat paikat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espanjassa
Arvoalueella, arvokkaan näköinen 8. kerroksinen vanha rakennus, jonka asukkailla oli käytössä vain yksi pieni, vanha verkkohissi.
Kun hissi pysähtyi viimeisessä kerroksessa, se nytkyi ja tärisi ja "valui" aina jonkin verran alaspäin.
Usein oli minunkin sitä käytettävä.
Toinen talon hisseistä oli käytössä vain aulavahdilla/ talonmiehellä sekä asukkaiden "palvelusväellä" tms. Hissi oli todella alkeellinen
Kerran menin ko hissiin (vain yksi henkilö) 8. kerroksesta.
Hississä oli jonkinlainen lautalattia, joka antoi periksi jonkin verran jalan alla.
Lisäksi lautojen välissä oli reilun kokoiset välit, joista näki koko hissikuilun.
Puoleenväliin pääsin; piti muuten melkoista ääntä, kun hissi pysähtyi. Jonkin aikaa siinä sitten kiljuin, kunnes portterieri tuli syömästä ja onnistui saamaan hissin ja minut alas.
En käytä koskaan hissiä! Minulla on jalat joilla liikun samalla on hyötyliikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäin kerran vanhan talon pieneen hissiin jumiin. Hissin ovet ei auenneet, mutta liikkui kyllä muuten normaalisti kerrosten välillä. Ikävintä oli, kun 8-kerroksisessa talossa asukkaat kutsui hissiä kun eivät tienneet sen olevan rikki, joten hissi seilasi koko ajan ylös-alas. Eikä vanhan hissin kulku ja pysähtyminen ollut kovin sujuvaa ja mukavaa kyytiä. Olin jumissa varmaan tunnin ennen kuin huoltomies tuli.
Tämä oli varmaan syvältä, anteeksi että nauroin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran työmatkalla Amsterdamissa jäimme hissiin jumiin työporukalla. Meillä oli ihan hauskaa siellä hississä, nauroimme paljon. Päästiin pinteestä aika nopeasti, varmaan 10 minuutissa ja pääsimme aloittamaan palaveria.
Työpaikan hissiin perjantaina klo 16 jälkeen ja juuri kun oli kiire lentokentälle kun viikonloppumatka edessä! Siinä oli aika kova stressi päällä!
Olen usein, 80- luvulla ne jumitti tiuhaan. Ei pelottanut mutta kyllästytti enemmän.
Kerran teininä hissi pysähtyi äkkiä kerrosten väliin. Mukanani oli hoitolapsi jonka reaktiota pelkäsin. Kännykät oli vielä harvassa eikä minulla ollut. Painoin paniikissa hälytystä. Lähes puoli tuntia kului ennenkuin apu tuli. 4-vuotiaan hoidokkini mielestä tilanne oli hauska, minä puolestani olin lähes paniikissa.
Kauheinta mitä tietäisin olisi jos hissi pysähtyisi johonkin salaiseen, pimeään tekniseen kerrokseen eikä enää liikkuisi yhtään minnekään, ainut tie ulos olisi mennä sinne pimeään meluisaan tekniseen kerrokseen jossa kaikenlaisia yllättäen käynnistyviä meluisia koneita, kenties avonaisia suurjännite sähkökaappeja johon pyörryttyään kaatuisi ja kuolisi siihen valtavan salamoinnin säestämänä...
Oletko ikinä jäänyt tissiin jumiin?
Töissä yövuorossa olen jäänyt. Hälytysnappi ei toiminut, puhelinta ei saanut pitää mukana. Vähän meinasi paniikkia pukata. Työkaveri huomasi parin tunnin jälkeen aamuyöllä, että hissi jumittaa ja soitti siihen korjaajaa. En käyttänyt sitä hissiä enää ikinä.