Onko kukaan muuttunut yliempaattisesta kylmäksi?

Kiinnostaa muut, mutten enää tuhlaa energiaa yksipuolisiin suhteisiin. Kyse ei ole kylmyydestä vaan rajojen asettamisesta. Siinä mielessä taas ei kiinnosta, että kuuntelisin tuntemattomien keskusteluja tai tuppaisin heidän seuraansa.

Kognitiivisen empatiakyvyn kasvaessa usein tunnepuolen empatiakyky alenee. 

Minä. Olen ollut nuorempana liian kiltti ja sbuvaitse vainen, nykyään inhoan liki kaikkia "erikoisihmisiä", eikä kiinnosta pötkääkään muiden sodat ja hädät, jokainen aloittakoon empatian omistaan ja läheltä. Se mikä ei ole täällä/tässä, on yhdentekevää. Ihmiset ovat yhdentekeviä, elleivät ne ole läheisiä tai ajaudu polullesi.

50v

Minä. Sanoisin itselläni sen olevan lähinnä masennuksen vikaa.

Paska haisee ja banjot soi. Ap

Ulkomaalaisten, ns. aolaisten suhteen minulle on käynyt noin.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaisten, ns. aolaisten suhteen minulle on käynyt noin.

siis pa ko laisten

Rakkaus on sitä sentimentaalisempaa mitä vähemmän ottaa vastuuta rakastamaataan ihmisestä. Esim. alkoholistit voivat rakastaa lapsiaan tosi sentimentaalisen syvällä rakkaudella, mutta he eivät välttämättä kykene huolehtimaan heistä oikeasti.

Joo, minä.

Tuntui jossain kohtaa että murskaannuin pieniksi palasiksi. Halusin olla mukava mutta itse sai vaan paskaa niskaan. Eräs tapahtuma elämässä sai mut lopettamaan tämän muiden miellyttämisen ja tällä hetkellä en tiedä mitä ajatella.

Tämä tapahtuma oli sellainen, että olin joitakin vuosia sitten ollut tukena sekä siskoni, että äitini erossa. Olin olkapäänä ja ties mitä.

Sitten kun itselläni meni huonosti ja tukeuduin heihin, ei tullutkaan vastakaikua. Mut lähinnä hylättiin selviämään itsekseni.

Se mursi mun sydämen.

Ei jaksa enää antaa panosta ihmisille.

Ennen ajattelin että on yhteinen hyvä. Mutta se taitaakin olla jokaisen oma hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Kognitiivisen empatiakyvyn kasvaessa usein tunnepuolen empatiakyky alenee. 

Mitä tarkoitat?

Aikasemmin pelkäsin että minusta ei pidetä. Nyt olen aidon välinpitämätön asian suhteen. En ole kiinnostunut miltä muista tuntuu. En hymyile jos ei huvita, vaikka kuuluisi. En näytä surulliselta vaikka olisin. En katso enää lainkaan sivuille, ainoastaan suoraan eteenpäin. Tunnen itseni hyväksi kaiken aikaa. Ennen oli toisin.

Yliempaattisesta tavalliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kognitiivisen empatiakyvyn kasvaessa usein tunnepuolen empatiakyky alenee. 

Mitä tarkoitat?

Tarkoitan sitä, että ihminen pystyy ajatuksen tasolla samaistumaan toiseen ihmiseen, ja empaattisesti ymmärtämään, mitä tämä on joutunut kokemaan, mutta ei välttämättä halua osoittaa mitään erityistä myötätuntoa ihmisiä kohtaan.