Häämatka

Omassa yhteiskuntaluokassani ei niitä ole harrastettu. Olen aina ajatellut sen olevan jotain tyttökirjaromantiikkaa ja amerikkalaista elokuvaunelmaa, ajalta jolloin naiset menivät neisyeinä naimisiin ja yhteiselämä oli helpompi aloittaa matkalla.

En halua pilkata ketään, mutta tämä "nykyajan romantiikka" on joskus niin teeskenneltyä.
Lapsettomina mennään ehkä kolmannen avopuolison/ suhteen jälkeen naimisiin. Ok.

Mutta sitten kaksi perheellistä pettää puolisoaan, varastetaan työmatkojen ja viikonloppukoulutusten varjolla yhteisiä öitä, muita "iltamenoja."
Sitten on erottu, asuttu pari vuotta yhdessä, isot kirkkohäät, kummankin lapset morsiusneitoina ja poikina. Sitten lapset kukin omiin mummoloihinsa ja - häämatkalle!
Siinä on sitten avioliiton iloihin aika perehtyä.