Päiväkodin aamuitkut 2-vuotiaalla, kysymys..

Tosin meillä ei lapsi nyt niin hirveästi itkenyt, ainakaan joka aamu, mutta muuten vain takertui äitiin ja naamasta näkyi, ettei olisi halunnut jäädä. Tärkeintä on, ettet itse näytä surulliselta, vaan yrität olla mahdollisimman pirteä ja iloinen, ja poistut aika nopeasti paikalta. Pitkittäminen vain pahentaa tilannetta.

sillä itkee aina kun lähden vaikka jäisi isin kanssa kotiin. Loppuu sitten pian lähdettyäni.

Meillä myös kaksivuotias, joka jäi ensimmäisen kuukauden ajan itkemään joka aamu. Nykyään jää itkemään vain jos yksi tietty hoitaja on aamulla vuorossa. On se kyllä tosi raastavaa, mutta eiköhän se mene ajan kanssa ohi.

Isompi sopeutui heti ilman ongelmia. Pinemmällä oli tosi hankalaa. Itki lähes koko hoitopäivän. Miehellä oli arkivapaita jolloin piti lapset kotona. Tämä hankaloitti entisestään sopeutumista ja vaikka minusta tuntuu hölmöltä viedä lapset hoitoon, kun kerran isä on kotona, lapset menivät 2 viikkoa joka päivä hoitoon. Nyt tällä viikolla kokeilimme, että he olivat kaksi päivää pois. Ja hyvin on sujunut. Eli en tiedä miten teillä on, mutta kannattaa jonkun aikaa viedä lapset aina samanpituisiksi päiviksi hoitoon. Lapsi oppii hyvin hoitopaikan rutiinit ja tietää mitä minkäkin jälkeen seuraa ja milloin haetaan.

Kaverini joka työskentelee pk:ssa sanoi, että 2-3 v on vaikein ikä aloittaa, koska ei ole enää niin pieni, että ei osaisi kaivata, muttei vielä niin isokaan että ymmärtäisi miksi siellä ollaan tai kuinka kauan eikä kavereistakaan vielä välitä.

Kyllä se siitä, ja jos kerran päivä sujuu kuitenkin hyvin, niin tiedät että lapsellasi on ihan mukava siellä olla. Vaikka kyllähän siitä itkusta kurja olo jää.

Näiden 2 kuukauden aikana on ollut 2-3 aamua, jolloin hän ei ole jäänyt itkemään. Tällöin hän on aloittanut jonkun kivan leikin samantien. Sitten tuli pari viikon mittaista sairaspoissaoloa lähetysten ja niiden jälkeen on ollut taas itkua joka aamu..



Hän ei itke perääni, jos jää kotiin esim. mumminsa tai isänsä kanssa. Ja eräänä aamuna, kun isosisko oli poikkeuksellisesti hänen kanssaan samassa ryhmässä, ei tullut itkua.



On ikävää, että lapsi, joka on tottunut olemaan aina siskon ja äidin kanssa, eristyy kertaheitolla kummastakin. Mutta sisarusryhmää ei ollut tarjolla.. Voi voi... Enpä arvannut tätä päivähoitopaikkaa hakiessani :-(

Ja 6:n viestiin kommenttia. Tosiaan, tuo usein toistunut poissaolo on varmaan ollut osaltaan syynä hitaaseen sopeutumiseen. Omien sairastumistensa lisäksi lapsi on ollut poissa isosiskon sairaspoissaolon sekä yksittäisiä vapaapäiviä. Tämän viikon aikana on ollut taas päivä päivältä helpompaa. Maanantaina oli itkua päivälläkin, tiistaina maanantaita vähemmän, loput päivät olivat itkua vain aamuisin.



ap