Lue keskustelun säännöt.
Ujo lapsena niin saat kuulla siitä vielä aikuisena.
20.10.2022 |
Näin pitkästä aikaa erään kaukaisen sukulaisen joka asui ulkomailla, nykyään Suomessa. Käytiin harvakseltaan lapsena hänen luonaan. Lapsena kyläpaikassa vierastin aluksi. Meni varmaan 15 v kunnes nähtiin seuraavan kerran ja taas 10v seuraavaan tapaamiseen... Lähinnä häissä ja hautajaisissa nähtiin. Taas nähtiin pitkästä aikaa. Juttelin ihan normaalisti, olen aika puhelias näin aikuisena. Niin hän sanoi minua ujoksi ihmiseksi. Siis edelleen saan kuulla lähes 50 vuotiaana siitä, että jos 4 vuotiaana olen ujostellut jossain kyläpaikassa niin olen edelleen ujo ihminen. Voi hitsi, että mua ärsyttää joskus nähdä vanhoja sukulaisia vuosikymmenten takaa just tuon takia, kun joku käsitys ihmisestä tullut aikoinaan niin sinä et sitä pysty muuttamaan vaikka olisit kuinka sosiaalinen nykyään.
Kommentit (2)
Ja todella typerää sanoa aikuiselle 'olet ujo'. Ei kai aikuisista puhutella niin kasvotusten. Hitsi, että menin niin sanattomaksi ja hämilleen, varmaan näki mun kasvoista etten todellakaan pitänyt kommentista, jotenkin menin ihan noloksi. Loppuaika menikin aika vaivautuneissa merkeissä. Ei sillä, että ujous olisi huono asia. Olen minäkin tavannut ujoja ja hiljaisempia ihmisiä, ei sillä ole mitään väliä, mutta, että en minä sille mene sanomaan, että sinä olet semmoinen tai tämmöinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää se, että ujoudesta yritetään "auttaa pois". Miksi tapani olla ihminen ja olla ujompi kuin joku muu on väärä tapa? Miksi liiasta estottomuudesta ja puheliaisuudesta ei yritetä kasvattaa pois? Maailma on vaarallinen paikka ja, jos käyttäytyy tuntemattomien kanssa estoitta voi joutua todennäköisemmin vaaralliseen tilanteeseen.
Muistatteko, kun meille lapsina varoiteltiin, ettei tuntemattomilta pitäisi ottaa karkkia tai mennä autoon? Kumpikohan joutuisi tällaisen uhriksi, se ujo vai se estoton ja puhelias lapsi?