Mulla on epävakaa persoonallisuushäiriö enkä uskalla kertoa siitä uudelle kumppanille
Onko siitä pakko mainita heti alussa? Tuntuu ettei monet tajua koko häiriötä ja siitä liikkuu paljon väärää tietoa. Ollaan pari kuukautta oltu nyt vakavasti yhdessä. Tiiän etten pysty ikuisesti tätä salaamaan, oon ailahtelevainen sekä takertuva jne. Pelkään että se jättää mut jos kerron. Oon vaikea ihminen vaikka en pohjimmiltaan paha olekaan
Kommentit (41)
Ei ehkä kannata kertoa ainakaan heti. Jotkut voivat säikähtää tuollaista diagnoosia ja tehdä sen perusteella pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Minua se ei hetkauttaisi, koska yhdellä perheeni jäsenellä on samainen diagnoosi ja tiedän, ettei hän ole mikään hirveä ihminen eikä edes sellainen, jonka kanssa olisi vaikea tulla toimeen.
Saahan tuon pitää omana tietonaan vaikka elämän loppuun asti, jos ei halua kertoa siitä muille.
Vierailija kirjoitti:
Sanot heti, koska sen huomaa jossain vaiheessa. Ihmiset ymmärtävät paremmin kuin tietävät mistä käytös johtuu.
Ei sitä välttämättä huomaa. Kun aloin epäillä itselläni epävakaata persoonallisuutta, kaikki läheiseni joiden kanssa puhuin asiasta olivat varmoja, ettei minulla ole sitä. Yksi näistä ihmisistä, joiden kanssa puhuin, on sellaisessa työssä, että hän tietää näistä asioista paljon, ja ajattelin sitten itsekin että olen varmaan erehtynyt. Lopulta sain kuitenkin epävakaan persoonallisuuden diagnoosin.
Kun on siagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö, sen kyllä useimmiten jo henkilöstö itsestään huomaa.
Sun kannattaa ehkä ennemminkin miettiä, että miten kerrot sen puolisollesi. Mitä hoitoa saat, millainen hoitovaste on tällä hetkellä ja millaisissa asioissa oireet sinussa näkyvät sekä kuinka toimit tilanteen kanssa.
Enemmän kiinnostaisi tietää mahdollisessa kumppanissa, että mitä hän itse tekee asian eteen voidakseen itse hyvin, koska väistämättä se näkyy myös parisuhteen kautta omassa hyvinvoinnissa. On henkilöllä mikä diagnoosi tahansa, oman huonon käytöksensä oikeuttaminen sillä ei ole koskaan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko mainita alussa...
Koskas sitten on parempi?Suhteen syventyessä
Eli on parempi saada nainen itselleen valheellisella kuvalla itsestään ja tulla käytetyksi valehtelun takia vasta sitten kun molemmilla on tunteita pelissä?
En vaan ymmärrä tätä logiikkaa. Itse ainakin loukkaantuisin ja suuttuisin, miksi luottaisin enää?
Ei se ole valheellisen kuvan antamista, jos ei kerro "kaikkia" asioita itsestään heti suhteen alussa. Ei kaikkea edes pysty kertomaan, vaikka haluaisi, koska niitä kerrottavia asioita on vain niin paljon.
Entäs sitten, jos olisi saanut vaikka huonon tuloksen älykkyystestistä? Pitääkö sekin kertoa kumppanille, eihän kukaan halua tyhmän kanssa seurustella?
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten, jos olisi saanut vaikka huonon tuloksen älykkyystestistä? Pitääkö sekin kertoa kumppanille, eihän kukaan halua tyhmän kanssa seurustella?
Älykkyystestin tulos ei ole aina luotettava, koska niissä voi alisuoriutua. Mutta jos saa huipputuloksen Mensan testissä niin siitä ehkä jo pitäisi kertoa, kaikki eivät nimittäin halua seurustella itseään älykkäämmän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten, jos olisi saanut vaikka huonon tuloksen älykkyystestistä? Pitääkö sekin kertoa kumppanille, eihän kukaan halua tyhmän kanssa seurustella?
Ihan hyvin menee. Mulla on rahaa ja miehellä upeat vatsalihakset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko mainita alussa...
Koskas sitten on parempi?Suhteen syventyessä
Eli on parempi saada nainen itselleen valheellisella kuvalla itsestään ja tulla käytetyksi valehtelun takia vasta sitten kun molemmilla on tunteita pelissä?
En vaan ymmärrä tätä logiikkaa. Itse ainakin loukkaantuisin ja suuttuisin, miksi luottaisin enää?Ei se ole valheellisen kuvan antamista, jos ei kerro "kaikkia" asioita itsestään heti suhteen alussa. Ei kaikkea edes pysty kertomaan, vaikka haluaisi, koska niitä kerrottavia asioita on vain niin paljon.
Eikä voi tietää, mitkä asiat ovat toiselle niin oleellisia, että ne pitäisi ehdottomasti kertoa.
Kannattaa yleensäkin harkita, mitä kertoo ihmisille itsestään ja mitä ei. Jos jonkin asian kertominen ei ole tarpeellista, saattaa olla parempi jättää se kertomatta. Jos tiedon jakamisesta ei ole tällä hetkellä mitään haittaa, tilanne voi myöhemmin muuttua niin, että siitä onkin siinä muuttuneessa tilanteessa jotain haittaa. Ja nämä muutokset voivat olla sellaisia, että niitä ei voi mitenkään arvata etukäteen.
No, mikä on parasta ja mikä pahinta mitä voi tapahtua? Veikkaan, että parhaassa tapauksessa tulette läheisemmiksi ja kumppani ymmärtää sinua paremmin. Pahimmassa tapauksessa kumppani tekee diagnoosisi perusteella sellaisia oletuksia, jotka eivät pidä paikkaansa, ja lopettaa ihan turhan takia suhteen, joka olisi voinut muuten onnistua.
Ei kai rakastunut ihminen tuon takia lähde kävelemään.
Seuraavassa tyypillisiä piirteitä:
Käsitys omasta itsestä on ailahtelevainen välillä epäonnistunut, mitätön ja hävettävä yksilö ja välillä erinomainen ja pärjäävä.
Vaikeus toimia pitkäjänteisesti elämän suunnitelmat saattavat muuttua nopeasti, on vaikea sitoutua suunnitelmiin tai sovittuihin asioihin.
Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.Mielialat vaihtelevat nopeasti joko itsestään tai tilanteiden mukaan.Toistuva tai jatkuva sisäisen tyhjyyden tunne.
Impulsiivisuus hetken mielijohteesta tehdyt asiat, jotka jälkikäteen harmittavat.Itsetuhoinen käyttäytyminen itsensä tahallinen vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen.
Mustavalko-ajattelu - On vaikea nähdä samassa ihmisessä tai asiassa samanaikaisesti sekä hyviä, että huonoja puolia.
Ajoittain todellisuuden tajun hämärtyminen harhaluuloja tai epätodellisia kokemuksia saattaa esiintyä eteenkin kriisitilanteissa.
No joo, eiköhän nämä tule ilman erillistä kertomista
Jos itse olisin juuri aloittanut suhteen jonkun kanssa, en olettaisi että minulle luetellaan heti kaikki terveystiedot ja diagnoosit. Ne voi kertoa sitten kun itse on valmis siihen.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavassa tyypillisiä piirteitä:
Käsitys omasta itsestä on ailahtelevainen välillä epäonnistunut, mitätön ja hävettävä yksilö ja välillä erinomainen ja pärjäävä.
Vaikeus toimia pitkäjänteisesti elämän suunnitelmat saattavat muuttua nopeasti, on vaikea sitoutua suunnitelmiin tai sovittuihin asioihin.
Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.Mielialat vaihtelevat nopeasti joko itsestään tai tilanteiden mukaan.Toistuva tai jatkuva sisäisen tyhjyyden tunne.
Impulsiivisuus hetken mielijohteesta tehdyt asiat, jotka jälkikäteen harmittavat.Itsetuhoinen käyttäytyminen itsensä tahallinen vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen.
Mustavalko-ajattelu - On vaikea nähdä samassa ihmisessä tai asiassa samanaikaisesti sekä hyviä, että huonoja puolia.
Ajoittain todellisuuden tajun hämärtyminen harhaluuloja tai epätodellisia kokemuksia saattaa esiintyä eteenkin kriisitilanteissa.No joo, eiköhän nämä tule ilman erillistä kertomista
Kaikilla epävakailla ei ole noita kaikkia. Itselläni on noista lähinnä tuo tunteiden säätelemisen vaikeus. Ja impulsiivisuus tietyissä tilanteessa. Osa epävakauden oireista tuntuu todella vierailta, varsinkin tyhjyyden tunteet.
t: epävakaa
No hallitseeko se persoonahäiriö elämääsi? Onko se ongelma sulle ja läheisille? Jos näin, niin tottakai kerrot. Aika velho olet, jos pystyt sen seurustelusuhteessa piilottamaan.
Jos kaikki ihmiset kertoisivat ensitreffeillä kaiken itsestään, niin kukaan ei koskaan pääsisi toisille treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten, jos olisi saanut vaikka huonon tuloksen älykkyystestistä? Pitääkö sekin kertoa kumppanille, eihän kukaan halua tyhmän kanssa seurustella?
Suurin osa varmaan mieluummin seurustelee epävakaan kuin tyhmän kanssa.
Niinno, hän tulee sen kyllä huomaamaan sitten. Väistämättä. Mutta onko hänellä silloin kykyä ymmärtää mistä on kyse, harvoilla on. Viimeistään ensimmäisen kaoottisen vaikeastiymmärrettävän kriisin koittaessa joudut selvittämään missä mennään.
"Siitä liikkuu paljon väärää tietoa"
Et kuitenkaan tunnu välittävän siitä, että itsekin aiheutat väärää tietoa pimittämällä tilanteesi.