Onko muita jotka ovat jättäneet alkoholin juomisen?
Tarkoitan omasta tahdostaan ilman mitään sen kummempaa syytä ja on päättänyt että tyyliin kerran vuodessa voi ehkä halutessaan juoda jossain juhlissa alkujuoman?
Kommentit (59)
Olen vähentänyt ennestään vähäistä juomista. Nykyään muutama lasillinen eli n puoli pulloa viiniä on aika maksimi mitä viitsii juoda ja sekin jo vaikuttaa heikentävästi unen laatuun.
Pidän kyllä alkoholin tuomasta tunteesta, mutta en siitä pöhnäisestä olosta, jota pienikin määrä tuottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ah, nämä "olen parempi (lue tylsempi) ihminen kuin muut"-tyypit
Noin minäkin joskus ajattelin, pidin raittiita ihmisiä tylsinä. Kyllähän se juojasta itsestään on hauskaa olla kännissä varmasti, mutta muiden mielestä se ei ole. Ei yhdenkään selväpäisen mielestä ainakaan. Ajoin nuorempana taksia ja voin kertoa, että kun katsoo sitä kännisten "hauskuutta" ulkoa päin, niin se näyttää ihan kaikelta muulta paitsi hauskalta. Lähinnä säälittävän näköistä varsinkin aikuisilta ihmisiltä. Ehkä nuorison sekoilun jotenkin, EHKÄ jotenkin viel pystyy ymmärtämään ja laittamaan nuoruuden tyhmyyden piikkiin, mutta aikuisten ihmisten ei.
En tarvitse alkoholia mihinkään. Voin ottaa seuran vuoksi kerran-pari työpaikan juhlissa lasillisen, mutta se on vain yhteisörituaali.
Lopetin juomisen. Minulla oli humalassa hillittömän hauskaa, mutta krapulapäivät hirveitä. En halua enää krapulaa. Siksi lopetin ja pystyn pitämään hauskaa myös selvin päin. Raittius alkoi siitä, että menin joka paikkaan autolla. Se on hyvä syy olla juomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juominen on vähentynyt paljon. Päihteilyä en silti lopeta. Elämässä pitää olla nautintojakin.
Kun sä muutat sun ajattelumallia sä tajuat että nautintoja on muitakin kun vain viina tai päihteet ylipäätään. Mä inhoan tälläsii hölmöjä kommentteja.
Voihan sitä kieltäytyä kaikesta mistä saa mielihyvää ja nautintoa. Ripottelee vielä tuhkaa päällee ja hymisee omaa kuvitteellista paremmuuttaan. Minä inhoan sitä kun tullaan sanelemaan millä saisi päihtyä ja suomessa vaihtoehtona on vain alkoholi. Turhan rankka aina mulle jo hirveiden krapuloiden takia. En halua kärsiä nautinnon takia.
Ei sulle kyllä tultu sanelemaan yhtään mitään. Itse aloitit :D Nää herkät kukkaset on kyllä aina ihme sivustaloukkaantujia. Minuus niin herkässä ettei siedä jos joku ajattelee toisin. T. Ei lainattu
Vierailija kirjoitti:
Ah, nämä "olen parempi (lue tylsempi) ihminen kuin muut"-tyypit
Onneksi olen päässyt eroon elämässäni ihmisistä jotka on ahdistuneita, tylsiä, vetäytyviä ja hiljaisia jos eivät ole saaneet viinaa. Sitten kun lasi ilmestyy käteen niin juttu luistaa. Sellaiset jotka ei juo koskaan, on iloisia ja sosiaalisia ilman viinaa eli aina.
Minä en tarvitse alkoholia että kehtaan tehdä asioita tai olisin sosiaalinen ja että minulla on hauskaa. Olen sellainen aina, joten en näe järkeä juoda.
Viimeiset juomiseni oli 30.12.2016. Oli seuraavana päivänä niin kamala olo, ettei päässyt juuri sängystä ylös ja vapaa uudenvuodenaatto meni siinä. Täysin hukkaan. Mietin, että jos olot ovat tätä luokkaa vasta 26-vuotiaana, niin mitä ne myöhemmällä iällä ovat. Ei ole sen arvoista muutaman tunnin hauskanpito.
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
En ymmärrä näitä kohtuukäytön ihannoijia, joille ei uppoa kalloon että joku ei oikeasti halua edes sitä yhtä lasia kuohuvaa tai viiniä ruuan kanssa.
Jos et tykkää korianterista tai sinihomejuustosta yhtään, niin onko se skandaali jos et syö sitä koskaan? Miksi juuri alkoholin kohdalla pitäisi väkisin välillä ottaa vaikka ei kertakaikkiaan halua?
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
Alkoholi on niin totaalinen päihde että sen kanssa monilla on joko tai tilanne. Huonoa päihdepolitiikkaa kun ei ole edes vähemmän haitallisia vaihtoehtoja laillisesti ostettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
En ymmärrä näitä kohtuukäytön ihannoijia, joille ei uppoa kalloon että joku ei oikeasti halua edes sitä yhtä lasia kuohuvaa tai viiniä ruuan kanssa.
Jos et tykkää korianterista tai sinihomejuustosta yhtään, niin onko se skandaali jos et syö sitä koskaan? Miksi juuri alkoholin kohdalla pitäisi väkisin välillä ottaa vaikka ei kertakaikkiaan halua?
Enhän minä pakota ketään juomaan, jos juomat eivät maistu. Ihmettelen vain täälläkin useita vastauksia, että en juo ollenkaan, koska ei se kännissä olo ole enää kivaa tai krapulat olivat niin kauheita. Jos nuo ovat syy olla juomatta, niin ok, kiva heille. Mutta ei tuo mikään normaali tila ole, että jos juo, niin juo niin, että tuntuu ja monta päivää.
Vierailija kirjoitti:
En tarvitse alkoholia mihinkään. Voin ottaa seuran vuoksi kerran-pari työpaikan juhlissa lasillisen, mutta se on vain yhteisörituaali.
Moni muukaan ei koe tarvitsevansa alkoholia mutta juo silti. Miksi oma kommentti on tungettava keskusteluun jossa sitä ei kaivata? Nyt oli kyse heistä jotka eivät käytä. Ei heistä jotka käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
En ymmärrä näitä kohtuukäytön ihannoijia, joille ei uppoa kalloon että joku ei oikeasti halua edes sitä yhtä lasia kuohuvaa tai viiniä ruuan kanssa.
Jos et tykkää korianterista tai sinihomejuustosta yhtään, niin onko se skandaali jos et syö sitä koskaan? Miksi juuri alkoholin kohdalla pitäisi väkisin välillä ottaa vaikka ei kertakaikkiaan halua?
Enhän minä pakota ketään juomaan, jos juomat eivät maistu. Ihmettelen vain täälläkin useita vastauksia, että en juo ollenkaan, koska ei se kännissä olo ole enää kivaa tai krapulat olivat niin kauheita. Jos nuo ovat syy olla juomatta, niin ok, kiva heille. Mutta ei tuo mikään normaali tila ole, että jos juo, niin juo niin, että tuntuu ja monta päivää.
Kyllä tässä nyt haiskahtaa pieni selittelyn maku, kun pitää ihan ihmetellä ihmisiä jotka eivät juo ollenkaan. Heillä voi olla juomattomuuteen omat syynsä ja kaltaisesti ihmettelijät ja normaaliuden leiman hallitsijat tekevät toisten olosta kiusallisen.
Etkö sitten mitenkään osaa huolehtia vain omista asioistasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
En ymmärrä näitä kohtuukäytön ihannoijia, joille ei uppoa kalloon että joku ei oikeasti halua edes sitä yhtä lasia kuohuvaa tai viiniä ruuan kanssa.
Jos et tykkää korianterista tai sinihomejuustosta yhtään, niin onko se skandaali jos et syö sitä koskaan? Miksi juuri alkoholin kohdalla pitäisi väkisin välillä ottaa vaikka ei kertakaikkiaan halua?
Enhän minä pakota ketään juomaan, jos juomat eivät maistu. Ihmettelen vain täälläkin useita vastauksia, että en juo ollenkaan, koska ei se kännissä olo ole enää kivaa tai krapulat olivat niin kauheita. Jos nuo ovat syy olla juomatta, niin ok, kiva heille. Mutta ei tuo mikään normaali tila ole, että jos juo, niin juo niin, että tuntuu ja monta päivää.
Kyllä tässä nyt haiskahtaa pieni selittelyn maku, kun pitää ihan ihmetellä ihmisiä jotka eivät juo ollenkaan. Heillä voi olla juomattomuuteen omat syynsä ja kaltaisesti ihmettelijät ja normaaliuden leiman hallitsijat tekevät toisten olosta kiusallisen.
Etkö sitten mitenkään osaa huolehtia vain omista asioistasi?
Älä nyt hyvä ihminen hiilly, ei tästä sotaa tarvitse tehdä. Tietääkseni ihmettely on kuitenkin sallittua vielä nykypäivänäkin. Ja mikä se on se selittely, joka haiskahtaa? En ihmettele juomattomuutta, ihmettelen syitä sen takana. Eli suoraan sanottuna sitä, kuinka monelle alkoholi on ongelma, jos ainoat vaihtoehdot ovat känni tai juomattomuus. Vai sekö sinulle on ongelma, ettet pysty niitä todellisia syitä lopettamiselle miettimään? Kyllä meidän seurueissa on useita, jotka eivät juo ollenkaan. On joku alkoholistikin, tai ainakin sitä itsellään pelkäävä, eikä sen takia juo yhtään. Eikä niitä syitä ole pakko kertoa eikä kukaan kysele. Joku voi tarjota juomaa, mutta "ei kiitos" on täysin käypä vastaus. Mutta ei meillä kukaan juovista silti kännejä vedä kuin hyvin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monilla ainoat vaihtoehdot ovat känni tai täysi juomattomuus? Sen ymmärrän, jos jo lasillinen viiniä tai yksi kalja menee niin päähän, ettei psytyssä pysy, mutta aika harvassa taitaa tällaiset ihmiset olla. Itse käytän alkoholia, mutta kännissä en ole edes joka vuosi. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla täysin juomatta. Olen ollut pidempiä aikoja juomatta, mutta en ole huomannu olotilassa mitään eroa normaaliin alkoholinkäyttööni verrattuna. Ja se normaali alkoholinkäyttöni on kuitenkin yleensä viikottaista, joskus jopa, herran jestas, saatan ottaa viikollakin. Huimasti jopa lasillisen viiniä tai koko lonkerotölkin (jos jaksan niin paljon edes juoda). En silti pode asiasta huonoa omaa tuntoa, juominen pysyy kyllä helposti hanskassa ja kokonaismäärät vähäisinä.
En ymmärrä näitä kohtuukäytön ihannoijia, joille ei uppoa kalloon että joku ei oikeasti halua edes sitä yhtä lasia kuohuvaa tai viiniä ruuan kanssa.
Jos et tykkää korianterista tai sinihomejuustosta yhtään, niin onko se skandaali jos et syö sitä koskaan? Miksi juuri alkoholin kohdalla pitäisi väkisin välillä ottaa vaikka ei kertakaikkiaan halua?
Enhän minä pakota ketään juomaan, jos juomat eivät maistu. Ihmettelen vain täälläkin useita vastauksia, että en juo ollenkaan, koska ei se kännissä olo ole enää kivaa tai krapulat olivat niin kauheita. Jos nuo ovat syy olla juomatta, niin ok, kiva heille. Mutta ei tuo mikään normaali tila ole, että jos juo, niin juo niin, että tuntuu ja monta päivää.
Kyllä tässä nyt haiskahtaa pieni selittelyn maku, kun pitää ihan ihmetellä ihmisiä jotka eivät juo ollenkaan. Heillä voi olla juomattomuuteen omat syynsä ja kaltaisesti ihmettelijät ja normaaliuden leiman hallitsijat tekevät toisten olosta kiusallisen.
Etkö sitten mitenkään osaa huolehtia vain omista asioistasi?
Älä nyt hyvä ihminen hiilly, ei tästä sotaa tarvitse tehdä. Tietääkseni ihmettely on kuitenkin sallittua vielä nykypäivänäkin. Ja mikä se on se selittely, joka haiskahtaa? En ihmettele juomattomuutta, ihmettelen syitä sen takana. Eli suoraan sanottuna sitä, kuinka monelle alkoholi on ongelma, jos ainoat vaihtoehdot ovat känni tai juomattomuus. Vai sekö sinulle on ongelma, ettet pysty niitä todellisia syitä lopettamiselle miettimään? Kyllä meidän seurueissa on useita, jotka eivät juo ollenkaan. On joku alkoholistikin, tai ainakin sitä itsellään pelkäävä, eikä sen takia juo yhtään. Eikä niitä syitä ole pakko kertoa eikä kukaan kysele. Joku voi tarjota juomaa, mutta "ei kiitos" on täysin käypä vastaus. Mutta ei meillä kukaan juovista silti kännejä vedä kuin hyvin harvoin.
Rauhoitu hyvä ihminen, ei syytä tulkita tilanteen hiiltyvän. Lopetan keskustelun jos eskaloit sitä vielä tästä enemmän.
Toisten asioiden ihmettely ja päivittely on kyllä niin turhaa ja alatyylistä kuin olla voi. Vaikka sen tekisi mukamas ystävällisessä hengessä. Kyttäämistä sokerikuorrutteella.
Selittelyn maku tulee siitä, kun keskustelu on niille jotka ovat lopettaneet alkoholin juomisen, ja sinä koet tarvetta tulla selittelemään, että et juo niin hirveän paljoa ja jotkut juo paljon enemmän kuin sinä. Kiitos tiedosta, tänä oli tärkeä lisä tähän meidän juomattomien keskusteluun. Koet tarvetta oikein tulla ihmettelemään meidän syitä ja kokemuksia.
Jollain tasolla tämä aihe siis puhuttelee juuri sinua. Reflektoi sitä.
Erilaisia mielipiteitä saa olla aiheesta, olen tarkoittanut tämän aiheen niinkuin otsikossa sanotaan, en siis siihen että kuka juo mitenkä paljon ja mitä juo ja kuinka humalaan tulee jostain annosmäärästä jne-tyyppisiä keskusteluja. Ap
Kerran olin lähes kuukauden juomatta. En tiedä onko minulla ollut koko aikuisikäni aikana koskaan niin hyvä olo, kuin tuolloin raittiina oli. Sain päivässä aikaiseksi saman minkä normaalisti viikossa tai kuukaudessa. Lisäksi kaikkia aivan ihmeellisiä, lähes "tämä ei voi olla totta"-tasoisia hyviä asioita alkoi tapahtua. Näistä yksi oli mm. kymmenien tuhansien eurojen lainan poistuminen noin vain, kun selvisi joku kirjanpitovirhe jossain kohtaa. Nukuin kuin vauva, heräsin virkeänä, kunto koheni silmissä, samoin ulkonäkö, ihmiset alkoivat kiinnostua minusta. Kaikkea hyvää vain alkoi yhtäkkiä tapahtua. Sitten yksi kaunis päivä, kunnon hikilenkin jälkeen, retkahdin hyvän olon fiiliksissäni "vain yhteen" viinilasiin ja taas mentiin. Join ennen tuota raittiusinnostustani lähes joka päivä, ja niin juon edelleenkin. Tiedän mitä minun pitää tehdä, mutta alkoholi on voimakkaampi. F U alko.