Lapsiperheen naapurissa asuminen

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat eivät kasvata lapsistaan toisia kunnioittavia vaan antavat tehdä mitä vaan. Tai lapsilla ja suurella todennäköisyydellä myös vanhemmilla on keskittymishäiriö. Tai vanhemmat ovat kovaäänisiä eivätkä huomaa mitään erikoista siinä, että perheen vanhemmat ja lapset möykkäävät aamusta iltaan.

Kasvata nyt sitten parivuotiaasta toisia kunnioittava... lapsen työ on leikki. Meillä on neljä pikkuista, usein vielä kavereitakn, joten vilskettä ja melskettä riittää. Puutumme toki tahalliseen kiusantekoon heti. Mutta niin, lapsiperheissä kuluu ja saa kuulua lastenkin normaali elämä.

Sama asia kuin asuisi päihdeongelmaisen joukkion naapurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

epärealistinen ajatus on se, että haluaisi elää rauhassa ja hiljaisuudessa ja sitten muuttaa rivitaloon tai kerrostaloon. Silloin pitää osata kestää muiden ihmisten ääniä. Mieheni kanssa asumme isossa kerrostalossa, mutta meidän rapussamme on vain yksiöitä ja kaksioita. EI ole kyllä rauhaa siinä mielessä, että toinen naapuri ränkyttää kitaralla kolmea sointua kaksi tuntia päivässä ja toinen sitten kännää kaikki viikonloppunsa. Kumpikaan ei aio pariutua, eli eivät aio muuttaa yksiöistään pois.

Meidän ratkaisu on sitten ollut tehdä makuuhuoneeseen työtilat ja olemme äänieristäneet huoneen. Kun oven sulkee, niin ainoat äänet, jotka kuuluvat, ovat ikkunasta sisälle kantautuvat.

Kesäisin olemme aika usein mökillä - siellä on kirjaimellisesti rauhaa ja hiljaisuutta.

Muun ajan katselemme sitten uutta asuntoa itsellemme. Ehkä joku eläkeläisrappu, jossa riesaksi muodostummekin me, jotka käymme vessassa vielä hiljaisuuden jälkeenkin ja joku eläkeläispappa hermostuu siitä ja alkaa heippalaputella meitä, mene ja tiedä. Näin se vaan maailmassa on, että jos haluaa rauhaa ja hiljaisuutta, niin pitää etsiä jostain kaukaa ja syrjästä itselleen koti.

"Kesäisin olemme aika usein mökillä", hehe, no onnea teille. Kaikilla ei ole varaa mökkiin, kun oliskin. Se kerrostalo- tai rivitaloasuminen on vain pienempituloiselle usein ainoa vaihtoehto.

Ei se mökin omistaminenkaan välttämättä mitään rauhaa takaa.

Meillä oli aikoinaan ihana rauhaisa mökki-idylli, mutta kaikki muuttui ja hiljaisuus poistui uusien naapurien myötä. Aloimme jäämään yhä useammin kotiin, koska kotona oli rauhallisempaa kuin mökillä. Nyt on kotonakin uusien naapureiden myötä rauha menetetty. Nykyään on vaan koko ajan enemmän ihmisiä, joita ei kiinnosta ottaa muita huomiooon, on vaan se minä, minä ja minulla on oikeus.

Nämä ovat todellisia ongelmia. En tiedä kumpi on pahempi, jatkuvasti haukkuva r akki vai lapsiperheet. Huoh! Hiljaisuus on parasta lääkettä.

Vierailija kirjoitti:

Muuttohan ei todellakaan ole takuuvarma konsti päästä eroon metelöivistä naapureista. 

Naapurit voivat olla metelöiviä, vaikka heillä ei lapsia olisikaan. Eli kerros- ja rivitalossa pitää löytää konstit, joilla torppaa ne naapurin aiheuttamat mölyt. No jo aikaisemmassa viestissä ehdotetut vastamelukuulokkeet on ihan hyvä ratkaisu.

Ihmisen ei kuulu omassa kodissaan. Joutua käyttämään kuulokkeita koska naapurit haluavat meluta.

Laittaisin nimettömän heippalapun niin joutuvat miettimään kumpi seinänaapuri sen teki.

Soita poliisille ap.

Miksei omakotitalo muka ole vaihtoehto? Itse asun yksin omakotitalossa juuri siksi, että on oma rauha.