Toivotin isälleni hyvää isovanhempien päivää. Mitä vastasi isä?
"En ole koskaan ajatellut olevani isovanhempi".
Siis tänään on joku isovanhempien päivä, niin kuin on ties mitä korvapuustipäivää yms. Ajattelin että laitanpa isälleni viestiä, kun en ole hetkeen (pariin viikkoon?) ollut yhteyksissä. Ja siinä oli vastaus.
Auttakaa minua prosessoimaan tätä. Alkoi ahdistaa. Isä on adoptioisäni, minulla on itsellä kaksi biologista lasta. En voi kysyä häneltä suoraan, koska tunnen hänet siltä kannalta, että mikään kysyminen ei johda mihinkään muuhun kuin sellaiseen loppu tulemaan, että minä olen hankala ihminen.
Kommentit (6)
Niin että mikä sinua nyt ahdistaa? En oikein saa kiinni tästä aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Niin että mikä sinua nyt ahdistaa? En oikein saa kiinni tästä aloituksesta.
Aloittajaa ahdistaa se, että mies, joka on hänelle isä, ei koe olevansa aloittajan lasten isoisä. Luulisin, että tuossa koetaan etenkin hylkäämisen ja torjutuksi tulemisen tunteita, mutta varmasti en voi toisen ihmisen puolesta sanoa.
Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että mikä sinua nyt ahdistaa? En oikein saa kiinni tästä aloituksesta.
Aloittajaa ahdistaa se, että mies, joka on hänelle isä, ei koe olevansa aloittajan lasten isoisä. Luulisin, että tuossa koetaan etenkin hylkäämisen ja torjutuksi tulemisen tunteita, mutta varmasti en voi toisen ihmisen puolesta sanoa.
Ole hyvä.
Kiitos.
Ja tämä tuli nyt vasta tietoon? Isänpäivä kuitenkin sujuu? Ja lastesi kanssa on tekemisissä?
Ihmeellisiä tekokeksintöjä tuollaiset päivät.