Kun vanhus jotuu hoitolaitokseen, niin ottaako valtio hänen varansa

Ei oteta. 85% eläkkeestä otetaan maksuja jos esim. asuu hoitokodissa.

Riippuu hoitolaitoksesta, jos saa paikan julkisen terveydenhuollon kautta, niin ei mene. Tuloista menee tietty prosentti, ja ylimenevän osuuden maksaa kaupunki. Yleensä nämäkin on yksityisiä palveluntuottajista.

Mutta jos hakeutuu itse yksityiseen hoitokotiin, niin voi taas maksaa lähes mitä vain.

Ja.

Ei tietenkään ota. Tulojen mukaan hoitomaksut määräytyvät eikä valtiolla ole mitään tekemistä laitoshoidon kanssa.

Nykyään ei tosin varsinaisia laitoksia juuri ole, vaan palveluasuntoja. Niissä asukas hakee asumistuen ja hoitotuen, ja maksaa itse erikseen ruokansa, vuokransa, hoitonsa, lääkkeensä, pyykkinsä ja ihan kaiken, mistä palveluntuottaja keksii veloittaa.

Aloittaja on nyt aika lailla väärässä käsityksessä koko vanhustenhoidosta. VALTIO ei hoida yhtään vanhusta (ehkä Lipposen, mutta se on eri asia). KAIKKI vanhukset hoidetaan joko kuntien tai yksityisten yritysten toimesta, jos eivät ole kotihoidossa. Jos joku sinne vanhuksen tilille menee, niin se on kunta tai hoitolaitos korkeiden hoitomaksujen muodossa - ja niitäkin vain laskujen muodossa, eivät ne suoraa käyttöoikeutta tileihin saa. Mutta mitä enemmän tuloja ja varallisuutta, sitä korkeammat hoitomaksut/palvelumaksut. Tuloton eläkeläinen pääsee "halvimmalla" mutta hänen valinnanvaransa on nolla. Rikas ja hyvää eläkettä saava pystyy valitsemaan, ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut myös kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hoitolaitoksesta, jos saa paikan julkisen terveydenhuollon kautta, niin ei mene. Tuloista menee tietty prosentti, ja ylimenevän osuuden maksaa kaupunki. Yleensä nämäkin on yksityisiä palveluntuottajista.

Mutta jos hakeutuu itse yksityiseen hoitokotiin, niin voi taas maksaa lähes mitä vain.

Ei mene noin.

Koko eläke menee hoitomaksuihin.

Vain tietty osa jätetään yksotyiseen käyttöön. Näin on julkisella puolella.

Siellä maksetaan kykyjen mukaan, mitä suurempi eläke, sitä suurempi osa eläkkeestä menee hoitokuluihin, tietenkin. Pienemmestä menee tietenkin vähemmän, mutta suhteessa sama prosenttimäärä.

Ei niitä rahoja mitenkään valtio ota, vaan niillä kustannetaan hoivapaikka, ruoka, puhtaus, valvonta 7/24/365.

Nämä on ihan sosiaalihuollon laissa määrättyjä asioita.

Kaikki tulot lasketaan yhteen, jäljelle jätetään n. 100€ "käyttörahaa" ja mahdollisesti lisäksi lääkkeisiin menevä osuus. Kaikki muu menee laitokselle ja kunta täydentää hoitomaksuun menevät osuuden. Vanhukselle haetaan myös asumistuki, hoitotuki jne ja ne otetaan huomioon "tuloina". 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hoitolaitoksesta, jos saa paikan julkisen terveydenhuollon kautta, niin ei mene. Tuloista menee tietty prosentti, ja ylimenevän osuuden maksaa kaupunki. Yleensä nämäkin on yksityisiä palveluntuottajista.

Mutta jos hakeutuu itse yksityiseen hoitokotiin, niin voi taas maksaa lähes mitä vain.

Älä puhuu paskaa.

Myös julkisessa hoivakodissa vanhus maksaa eläkkeestään sen 85 % hoitimaksua. Viistoista prossaa jää itselleen, kuten edim. sukkien ym. vaatteiden ostoon.

Hoivakodeissa potilailla on omat vaatteet, omat aamutossut, alusvatteet, yöpuvut, kengät yms.

Se, että kaupunki ostaa palvelut yksityiseltä tuottajalta, kuten attendo, esperi ei vaikuta mitään potilaan maksuun.

Potilas maksaa sen mikä in säädetty.

Eri asia on kokonaan se, jos vanhus itse hakeutuu yksityiseen hoivakotiin. Ne on kalliita, ja niihin varaa harvoilla, tavallisessa palkkatyöstä eläkkeellä olevilla.

Olipas taas räväytys aloitukseksi. 

pääoma tulot huomioidaan eli kannattaa jakaa jos lapsia niin hyvissä ajoin.

pieni eläke jos on ylimääräistä niin se huomioidaan

Vierailija kirjoitti:

Ei oteta. 85% eläkkeestä otetaan maksuja jos esim. asuu hoitokodissa.

Tuo koskee vain niitä, joilla ei käytännössä ole muuta varallisuutta kuin omassa käytössä ollut asunto. Jos on muutakin omaisuutta, verovaroin ylläpidettyyn hoitokotiin ei pääse. Pitää mennä omalla rahalla yksityiselle ja syödä sitä muuta varallisuutta. Kunta säästää.

Jos haluat, että kunnan sijasta lapsesi perivät sinut, myy kaikki muu omaisuutesi ja osta mahdollisimman kallis asunto. Muuta siihen kun vielä pystyt asumaan siinä omillasi.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ota. Tulojen mukaan hoitomaksut määräytyvät eikä valtiolla ole mitään tekemistä laitoshoidon kanssa.

Nykyään ei tosin varsinaisia laitoksia juuri ole, vaan palveluasuntoja. Niissä asukas hakee asumistuen ja hoitotuen, ja maksaa itse erikseen ruokansa, vuokransa, hoitonsa, lääkkeensä, pyykkinsä ja ihan kaiken, mistä palveluntuottaja keksii veloittaa.

Hoito-/hoivakoti on aivan eri asia, kuin vanhusten palveluasunnot.

Palveluasunnoissa pystytään vielä asumaan itsenäisesti. Ne ivat tavallisia vuokra-asuntoja, joissa on keittiöt ja saunat.

Niissä voi itse tehdä ruokaa itse.

Ne on tarkoitettu vanhuksille, jotka vielä pystyvät olemaan ja elämään yksin ja kaksin.

Toki siihen asuntoon voi ostaa sitten mitä tahansa palveluja.

Hoito-hoivakodit ovat nimensä mukaisia, niissä asuu ja niihin pääsee vanhukset, jotka ei enää elämään kotonaan.

Hoivakodissa on henkilökunta 7/24, ruoka, puhtaus ja hoiva.

Ne sisältyy maksuun.

Eläkkeestä tuo hoivamaksu 85 prosenttia.

Vierailija kirjoitti:

pääoma tulot huomioidaan eli kannattaa jakaa jos lapsia niin hyvissä ajoin.

Miten pääomatulot jaetaan?

Ensin pitää lopettaa se lähde, mistä pääomatulot tulevat.

Ja kuinka mitään voi jakaa, kun vanhus on vielä hengissä?

Hänellähän voi olla vaikka testamentti, joka tulee tietoon vasta tietoon perunkirjoituksessa.

Mitäs sitten tehdään, kun testamentissa määrätty omaisuus on jo etukäteen jaettu.

Juuri tätä varten, tulee muistisairailla olla edunvalvoja.

Mistä lapset etukäteen, miten vanhus on vielä terveenä ollessaan hoitanut jäämistöasiansa?

Hänellä voi testamentti pankissa ja testamentin on tehnyt pankin lakimies. Yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pääoma tulot huomioidaan eli kannattaa jakaa jos lapsia niin hyvissä ajoin.

Miten pääomatulot jaetaan?

Ensin pitää lopettaa se lähde, mistä pääomatulot tulevat.

Ja kuinka mitään voi jakaa, kun vanhus on vielä hengissä?

Hänellähän voi olla vaikka testamentti, joka tulee tietoon vasta tietoon perunkirjoituksessa.

Mitäs sitten tehdään, kun testamentissa määrätty omaisuus on jo etukäteen jaettu.

Juuri tätä varten, tulee muistisairailla olla edunvalvoja.

Mistä lapset etukäteen, miten vanhus on vielä terveenä ollessaan hoitanut jäämistöasiansa?

Hänellä voi testamentti pankissa ja testamentin on tehnyt pankin lakimies. Yms.

Kommentti varmaan tarkoitti, että vanhuksen itsensä kannattaa jakaa omaisuuttaan ennakkoperintönä, jos hän haluaa jättää omaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ota. Tulojen mukaan hoitomaksut määräytyvät eikä valtiolla ole mitään tekemistä laitoshoidon kanssa.

Nykyään ei tosin varsinaisia laitoksia juuri ole, vaan palveluasuntoja. Niissä asukas hakee asumistuen ja hoitotuen, ja maksaa itse erikseen ruokansa, vuokransa, hoitonsa, lääkkeensä, pyykkinsä ja ihan kaiken, mistä palveluntuottaja keksii veloittaa.

Tuskin asukas itse sitä asumis ja hoitotukee osaa hakee, niin kuka sen sit tekee

Suurin osa rahoista viedään, ja vastineeksi iäkäs ihminen pakotetaan vaippoihin eikä päästetä enää ulos, vaikka ei olisi mitään suuria ongelmia muistamisen eikä liikkumisen kanssa. Jos yrittää pitää oikeuksistaan kiinni, huumataan ja jätetään kuolemaan aliravitsemukseen. Hoitokodissa jonkin aikaa työskennellyt omaiseni näki kaiken tämän. Tällainen hyvinvointivaltio on Suomi.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on nyt aika lailla väärässä käsityksessä koko vanhustenhoidosta. VALTIO ei hoida yhtään vanhusta (ehkä Lipposen, mutta se on eri asia). KAIKKI vanhukset hoidetaan joko kuntien tai yksityisten yritysten toimesta, jos eivät ole kotihoidossa. Jos joku sinne vanhuksen tilille menee, niin se on kunta tai hoitolaitos korkeiden hoitomaksujen muodossa - ja niitäkin vain laskujen muodossa, eivät ne suoraa käyttöoikeutta tileihin saa. Mutta mitä enemmän tuloja ja varallisuutta, sitä korkeammat hoitomaksut/palvelumaksut. Tuloton eläkeläinen pääsee "halvimmalla" mutta hänen valinnanvaransa on nolla. Rikas ja hyvää eläkettä saava pystyy valitsemaan, ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut myös kotiin.

Sadannen kerran kerron täällä, että varallisuus ja omaisuus ei vaikuta maksuihin, ainoastaan tulot, jos on henkilö, joka tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.

Jos itse haluaa mennä yksityiseen hoitokotiin, niin maksut voivat olla ihan mitä tahansa.

Olen nyt parin vuoden sisällä kahden vanhuksen asioita hoitanut ihan sinne hoivakotiin saakka ja edelleen hoidan heidän asioitaan.

Harva kirjoittaja ymmärtää, että laitos on aivan eri asia kuin nykymuotoinen palveluasuminen, joka ei oikeasti poikkea varsinaisista laitoksista muuten kuin maksujen määräytymisessä. Mutta siitähän tässä ketjussa olisikin kysymys.

Tämä johtuu siitä, että vuosikymmenten takaisen valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnille on paljon edullisempaa järjestää vanhuksille palveluasuntoja kuin varsinaisia laitospaikkoja.  

Vähän faktaa maksuista:

https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaali-ja-terveyd…

Maksut on 85% tuloista (ei pelkästä eläkkeestä), pienituloisilla pitää jäädä kuitenkin käyttövaraa 167€ kuussa. Nykyään lääkkeet kuuluvat hoitomaksuun, ainakin tehostetussa palveluasumisessa ja ruoka sisältyy hintaan. Asumisesta maksetaan vuokraa ja siihen on mahdollista saada asumistukea, joka riippuu niistä tuloista sekä omaisuudesta.

Sitten tulee olla myös tarkkana, millaisesta paikasta ylipäätään puhutaan, kuten joku noiden paikkojen eroja jo hieman selvitteli. Ap:n hoitolaitokseen joutuminen tarkoittaa yleensä tehostettua palveluasumista, mikä tarkoittaa, että pitää olla hoitohenkilökuntaa 24/7.