Lue keskustelun säännöt.
Avioero ilman avioehtoa
SJK
13.10.2022 |
Miten kannattaisi asia hoitaa? Mies on ollut töissä ja omistaa kaiken, minä ollut kotona lasta hoitamassa. Meillä ei ole avioehtoa.
Mielestäni mies saa pitää kaiken mitä omistaa, esim hän on töillään lunastanut "meidän" asunnon, mutta onko minulla oikeus johonkin?
Mies on nykyään kiukkuinen kaikesta, en jaksaisi enää. Tahdon pois. Mutta lapsen kanssa, onko meillä mitä, miehelle haluaisin sanoa että pidä kaikki työ, se kun on hänelle tärkein.
Kommentit (22)
Aivan täysin tyhjin käsin ei kannata avioliitosta lähteä. Jos et ota mitään ja joudut eron jälkeen taloudelliseen liriin, voi käydä niin ettei mikään taho pelasta kun kieltäydyit osuudestasi. Jonkinlainen kompromissi siis olisi hyvä tehdä että pääset alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolet kaikestahan sinulle lain mukaan kuuluu jos ei avioehtoa ole
Vierailija kirjoitti:
Puolet kaikestahan sinulle lain mukaan kuuluu jos ei avioehtoa ole
Kuuluu, mutta tuskin kannattaa exää ärsyttää, kun nyt on jo kiukkuinen. Ap haluaa lapsen luokseen. Ei kannata alkaa rahasta ja omaisuudesta vääntämään siksi.
Vierailija kirjoitti:
Puolet kaikestahan sinulle lain mukaan kuuluu jos ei avioehtoa ole
Lain mukaan tasinkoa ei tarvitse vaatia.
Ositus voidaan tehdä ihan niinkuin puolisot sopivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet kaikestahan sinulle lain mukaan kuuluu jos ei avioehtoa ole
Kuuluu, mutta tuskin kannattaa exää ärsyttää, kun nyt on jo kiukkuinen. Ap haluaa lapsen luokseen. Ei kannata alkaa rahasta ja omaisuudesta vääntämään siksi.
Kommentoin vain sitä mikä oli kysymys: "onko minulla oikeus johonkin?".
Lain mukaan se puolet kuuluu ap:lle. Eri asia on sitten että miten he asian sopivat. Mutta tosiaan ihan tyhjin käsin ei kannata lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaadi täyttä puolta omaisuudesta!
Miehet ei antsaitse mitään, huolimatta siitä kuka avioeron on hakenut, sinä olet oikeassa mies väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet kaikestahan sinulle lain mukaan kuuluu jos ei avioehtoa ole
Lain mukaan tasinkoa ei tarvitse vaatia.
Ositus voidaan tehdä ihan niinkuin puolisot sopivat.
No tuo nyt on päivänselvää. Joka tapauksessa ap:n kannattaa nyt ottaa järki käteen ja miettiä tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä. Ei ainakaan kannata luopua ihan kaikesta vain koska ei nyt jaksa tapella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lompakkoloinen täällä kyselee....
Mikä lompakkoloinen? Kun ap:han väläytti ettei halua mitään. Se ei ole järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai jaatte omaisuuden puoliksi. Miksi haluaisit ottaa vähemmän kuin mihin olet oikeutettu?
Vierailija kirjoitti:
Aivan täysin tyhjin käsin ei kannata avioliitosta lähteä. Jos et ota mitään ja joudut eron jälkeen taloudelliseen liriin, voi käydä niin ettei mikään taho pelasta kun kieltäydyit osuudestasi. Jonkinlainen kompromissi siis olisi hyvä tehdä että pääset alkuun.
Niin ja samalla voi menettää lastensa huoltajuuden, jos omat asiat ovat täysin sekaisin ja lapsella ei ole kotia äidin luona. Lapsi voi joutua muuttamaan kauaksi isästään ihan taloudellisista realiteeteista johtuen eli yhteishuoltajuus vaikeutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vielä että mies on sinällään hyvä ja kumpikaan emme ole pettäneet.
En vaan jaksa enää että mies syyttää minua omista työturhautumisistaan, kaikki on kuulema minun syytäni, hänen kiukkunsa.
Olen tosi kiva äiti ja miehen kiukku ja syyllistäminen lannistaa minut.
En oikein jaksaisi enää.
Omaisuuden arvo jaetaan puoliksi ja jos miehellä on tarpeeksi velkaa, ei ap:lle jää mitään osituksessa. Lisäksi oman omaisuutensa saa erossa pitää, miehen ei tarvitse luopua kodista, jos se on vain hänen nimissään, mutta toki hän joutuu antamaan ap:lle rahaa kodin sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse jätin erossa kaiken miehelle eli yhdessä rakennetun omakotitalon (tosin siitä oli edelleen velkaa). Yhdessäolomme aikana minä (tyhmä) maksoin yksin lainanlyhennykset + osallistuin muihin asumiskuluihin (ruoka, sähkö ym.). Muut menot, kumpikin maksoi omansa (puhelin, auto ym.). Kyllästyin miehen juomiseen ja ajattelin että helpommalla pääsen kun en vaadi mitään, vaan lähden. Ehdotin kyllä, sitä että ostan hänet ulos, ei käynyt, mutta ei käynyt sekään että hän ostaa minut ulos. Luuli varmaan, että kun en häneltä saa rahaa talosta, jään siihen paskaelämään roikkumaan. Mulla on kuitenkin vakityö (eikä yhteisiä lapsia), joten lähteminen oli siinä mielessä helppoa.
Mieluummin kärsin taloudellisesti kuin henkisesti. Nyt mulla on ihan hyvä elämä!
Eron sattuessa jako on hieman suurta ajattelijaa Matti Nykästä muuntaen Fifty-Fifti, jos ei kerran avioehtoa ole. Eli saat siis puolet perheenne omaisuudesta. Moni suomalainen mies koki tämän jakoperusteen aikanaan naidessaan itänaapurista varattoman ja työttömän, "kunnollisen perhetytön" sulasta yksipuolisesta rakkaudesta ja tietenkin ilman avioehtoa. Ero oli yleensä ajankohtainen noin 5 vuoden kuluttua rouvan Suomeen saavuttua.
Jollain ne lapset pitää elättää. Millä ap sen tekee, kun on vaan ollut kotona hoitamassa lapsia? Työtä se on ja mahdollistanut miehen urakehityksen. Puolet mukaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Jollain ne lapset pitää elättää. Millä ap sen tekee, kun on vaan ollut kotona hoitamassa lapsia? Työtä se on ja mahdollistanut miehen urakehityksen. Puolet mukaan vaan.
Tämä. Ei järjen hiventä lähteä ilman puolta ihan tyhjän päälle.
Lain kannalta kuvio on selvä eli ap:lla oikeus puoleen pariskunnan omaisuudesta. Vaikka ap pohtisi mallia, jossa ap olisi jatkossa lapsen yksinhuoltaja ja mies saa pitää kaiken omaisuuden, niin mieshän voi silti esittää omia näkemyksiään miten ero hoituu.
Me listasimme isoimmat omistuksemme, sovimme niille hinnan ja jaoimme sitten asiat. Koska omaisuus ei mennyt sellaisenaan tasan maksoi toinen osapuoli rahana erotuksen. Kumpikin piti omat vaatteet, harrastusvälineet jne. Muuten toinen keräsi esim. keittiöstä osan tavaroista mukaansa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan täysin tyhjin käsin ei kannata avioliitosta lähteä. Jos et ota mitään ja joudut eron jälkeen taloudelliseen liriin, voi käydä niin ettei mikään taho pelasta kun kieltäydyit osuudestasi. Jonkinlainen kompromissi siis olisi hyvä tehdä että pääset alkuun.
Kieltäytymiset osuuksista ei vaikuta mihinkään, jos esim tarvitsee sossusta tai muualta apua. Tai näin oli ainakin 5v sitten vielä. Omaa kokemusta löytyy.
Kerro miehelle ajatukset. Kerro, että haluat eron etkä ole vailla muuta kuin oman omaisuuden ja ehkä jotain omaisuutta. Kysy mieheltä kuitenkin miten toivoo lapsen huollon järjestyvän. Kokemuksesta tiedän, että helpommalla pääsee, kun antaa toiselle mahdollisuuden päättää. Harvoin isät lähihuoltajuutta haluavat, vaikka ensin uhkaavat että lasta et mukaan ota.