Lue keskustelun säännöt.
Mitä kivoja juttuja vois keksiä arkeen?
10.10.2022 |
Mitä ihmettä vois keksiä tekemistä, että mieli vähän virkistyis? Olen ollut pitkään jo alakuloinen, eikä mikään oo oikein huvittanut.
Taustaa ja tilanne: oon nyt 39v kahden lapsen äiti. Lapset yhteishuollossa, mutta toinen ei halua mennä isälleen, on siis aina mulla. Asun pienellä paikkakunnalla, jossa ei oo juurikaan mitään virikkeitä. Minulla ei ole ystäviä täällä, muutama tuttava on naapuripaikkakunnalla, mutta ovat perheellisiä ja lapset pieniä niin ei oikein oo aikaa tai yhteisiä tekemiskohteita meillä kun heidän elämä pyörii lasten ympärillä vielä tiiviisti. Teen päivät etätöitä kotona. Illat istun tv:n ääressä. Ei oo mitään tekemistä eikä mikään kiinnosta yksin.
Aiemmin tein paljon siskoni kanssa juttuja mutta meillä meni vastikään välit. Ennen koronaa olin myös työpaikalla läsnä, jolloin tuli enemmän oltua sosiaalisissa ympyröissä.
Vertaistukea? Vinkkejä?
Kommentit (78)
Mitä paikkakunnallasi voi tehdä? Olisko joku harrastus, missä tapaisi muita ihmisiä vaikka kerran viikossa? Onko siellä mitään työväenopiston kursseja tms? Tai jotain ryhmäliikuntaa, mistä saattaisit tykätä, uimahallilla tai tanssiryhmää tai muuta jumppaa tai joogaa? Meet sinne aina 10 min etuajassa, niin ehtii jokusen sanan vaihtaa ennen aloitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama tilanne kuin ap:lla. Kun tekee etätöitä 100% ajasta niin kyllä sitä kaipaisi aikuisten juttuseuraa vapaa-ajalla livenä. Mulla ei ole sisaruksia, joten sitäkään kautta ei läheisiä. Kaikki nuoruuden tuttavat on perheellisiä ja naimisissa joten ovat oman perheensä kanssa. Nähdään pari kertaa vuodessa. Yksinäisintä on lasten etäviikoilla.
Voisin jo harkita uutta suhdetta hyvin varovasti, mutta mistä sitä etätyöläinen miehen löytäisi? Yritin deittiappeja, mutta siellä oli vaan se ksin vonkaajia, ei kiitos. Teen hyväntekeväisyystyötä , mutta autettavat ovat syrjäytyneitä ja mt-ongelmaisia, joten ei sielläkään potentiaalisia miehiä tapaa. Harrasta lenkkeilyä, mutta eipä pururadallakaan miehiä ole.
Jokin aika sitten vaihdoin tarkoituksella työtehtäviä niin että työhöni kuuluu jonkin verran työmatkoja. Silloin voi jutella iltaisin työkavereiden kanssa ravintolassa aikuisten juttuja. Mutta eipä sitäkään kautta oikein miesystäväehdokkaita ole löytynyt. Ja en oikein tykkää ajatuksesta alkaa seurustella jonkun kollegan kanssa.
On tää tylsää.
Tsemppiä sullekin! Miesystävää olen minäkin etsinyt, mutta tarjolla enimmäkseen varattuja. Tässäkin tullaan taas tähän ettei täällä tuppukylässä ketään ole. Jospa siellä työmatkalla tulee vastaan vielä joku tyyppi, joka ei olis kollega. Pidän peukkuja
Ap
Oletko kuullut nettideittailusta?
Oletko kuullut lukemisenymmärtämisestä?? "Yritin deittiappeja, mutta siellä oli vaan se ksin vonkaajia"
No, anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mites joku koira? Pakottaa lenkille, ja muiden koiranomistajien kanssa tulee väkisinkin höpöteltyä. Koira tuo iloa muutenkin.
Hommaat karaokelaitteet? Maalausharrastus?
Lähdet katsomaan kikka-leffaa kaupunkiin ja jäät hotelliin yöksi? Kyllä tuon ikäiset muksut pärjää yön jo keskenään. Nehän ois vaan tyytyväisiä.. 12 vee ei mee rikki muuten siitä että meneekin joskus 23 nukkumaan. Ja hei, ne sun lapset on jo aika isoja, ota ne leffaan mukaan? Saattaisit yllättyä.
Vaikuttaisi siltä, että olet tiettyjen rutiinien vanki. Ajattele boksin ulkopuolelta vähän.
Jospa ne sun ystävät kuitenkin joskus lähtisi tuulettumaan johonkin, leffaan, keikalle tai hotellireissulle? Tarvitaan vaan joku joka järkkää ja selvittelee, se moottori. Pidät vaan sitkeesti niihin yhteyttä, vaikka ei aina vastakaikua tuukaan. Jonain päivänä niiden lapset on teinejä 👍👍.
Jos apea olo vaan jatkuu niin reilusti haet apua lääkäristä. Ehkä olet masentunut, ja silloin on turha toisten kehottaa ottamaan itseään niskasta kiinni.
Toivon sulle kaikkea hyvää, sun elämä on ainutkertainen eikä kannata hukata kaikkee aikaa tv:n ääressä 😘😘
Koira Mulla on jo.
Meillä ei ole edes tuo 16v ollut yksin yötä kotona. Enkä usko että niitä tuo kikka leffa kiinnostaa.
Käyn toki kavereiden kans vkl lomilla useastikin vuodesta, mutta tarvitsen enemmän tekemistä arkeen. Jotakin semmosta joka inspiroi ja jossa on muitakin ihmisiä.
Maalausharrastuksenkin olen aloittanut ja lopettanut. Mutta joskus saatan satunnaisesti maalailla. Kiitos sinulle kivasta viestistä, kyllä näistä saa ajattelemisen aihetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jossa ei oo juurikaan mitään virikkeitä eli jotain kumminkin olisi?
Huhuu ap
Huhuu ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sata varmasti jos paikkakunnalla on koulu siellä järjestetään jotain myös aikuisille. Itse asun reilun tuhannen asukkaan kunnassa ja harrastan vpk, juoksukoulua ja liikuntakerhoa.
Vierailija kirjoitti:
Kursseja avoimesta yliopistosta?
Ja siis noita on tosi paljon, mitä voi tehdä etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä aloitusta. Ap kertoo, että asuu niin tuppukylässä, että siellä ei asu juuri muita ja on käytännössä mahdoton saada muista aikuisista kyläläisistä seuraa. Ja sitten kysyy miten saada aikuisista seuraa, kun omalla kylällä se on mahdotonta, mutta poiskaan ei voi lähteä. Sama kuin tekusi aloituksen, jossa kertoisi, että haluaa uimaan, mutta lähellä ei ole yhtään järveä, jokea, merta, vesilätäkköä, uima-allasta tai kylpyammetta, ja on mahdotonta lähteä kauemmas niin miten pääsisi uimaan.
En tiedä mistä päin te kommentoijat olette, mutta oletan että jostain ihan muualta kuin minä. Asun maalaiskaupungissa. Lähin iso kaupunki on 150 km päässä. Käyn kyllä siellä paljon, mutta ei se ole ratkaisu minun arkisiin ongelmiin. Toiseen kaupunkiin lähteminen ja siellä ajan viettäminen ei ole arkea, ainakaan minulle.
Haluaisin esimerkiksi vaikka sen lenkkikaverin, jonku jonka kans vois sopia matalalla kynnyksellä lyhyellä varoajalla lenkki.
Olen muuten kokeillut laittaa faceem lenkkikaveri ilmoituksia ja käynytkin lenkillä niiden vastanneiden kanssa. Harvoin vain sattuu että ne olisi ihmisiä joiden seura on antoisaa, enemmän se menee tylsän puolelle. Emme ole siis kohdanneet niin että lenkki tuntuisi lyhyelle. Siksi jotenkin nihkeä myös tuohon somessa seuranhakuun. Mutta näiden kaikkien viestien antina jään kyllä miettimään omaakin asennetta, siinä vois olla vähän viilattavaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta ihmisten ilmoille.
Voi miten paljon haluaisinkin. Mutta koska lapset, niin en voi. Heillä isä ja kaverit täällä. Siispä minäkin toistaiseksi.
Ap
Isä, jota toinen ei edes tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä aloitusta. Ap kertoo, että asuu niin tuppukylässä, että siellä ei asu juuri muita ja on käytännössä mahdoton saada muista aikuisista kyläläisistä seuraa. Ja sitten kysyy miten saada aikuisista seuraa, kun omalla kylällä se on mahdotonta, mutta poiskaan ei voi lähteä. Sama kuin tekusi aloituksen, jossa kertoisi, että haluaa uimaan, mutta lähellä ei ole yhtään järveä, jokea, merta, vesilätäkköä, uima-allasta tai kylpyammetta, ja on mahdotonta lähteä kauemmas niin miten pääsisi uimaan.
En tiedä mistä päin te kommentoijat olette, mutta oletan että jostain ihan muualta kuin minä. Asun maalaiskaupungissa. Lähin iso kaupunki on 150 km päässä. Käyn kyllä siellä paljon, mutta ei se ole ratkaisu minun arkisiin ongelmiin. Toiseen kaupunkiin lähteminen ja siellä ajan viettäminen ei ole arkea, ainakaan minulle.
Haluaisin esimerkiksi vaikka sen lenkkikaverin, jonku jonka kans vois sopia matalalla kynnyksellä lyhyellä varoajalla lenkki.
Olen muuten kokeillut laittaa faceem lenkkikaveri ilmoituksia ja käynytkin lenkillä niiden vastanneiden kanssa. Harvoin vain sattuu että ne olisi ihmisiä joiden seura on antoisaa, enemmän se menee tylsän puolelle. Emme ole siis kohdanneet niin että lenkki tuntuisi lyhyelle. Siksi jotenkin nihkeä myös tuohon somessa seuranhakuun. Mutta näiden kaikkien viestien antina jään kyllä miettimään omaakin asennetta, siinä vois olla vähän viilattavaa.
Ap
Ja siellä on uima- ja padelhalli.🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta ihmisten ilmoille.
Voi miten paljon haluaisinkin. Mutta koska lapset, niin en voi. Heillä isä ja kaverit täällä. Siispä minäkin toistaiseksi.
Ap
Isä, jota toinen ei edes tapaa.
Mutta toinen tapaa. Ja jos sulla on mitään käsitystä teineistå, niin kaverit on niille elämä ja henki.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna koko perheen ruokaan
ulostuslääkettä reilut annokset.
Laxoberon-tipat sosekeittoon, koko
pikkutippapullollinen.
Ei maistu eikä pilaa hyvää ruokaa,
mutta sitä laatuaikaa alkaa syntyä.
Yhteisöllisyyttä. Yhdemmäisyyttä.
"ME"- henkeä ja -hajua.
Kukin perheenjäsen oppii antamaan tilaa toiselleen.
Auttaa, avittaa myös ns. oman vuoron odottamisen jaloa taitoa.
On hyvä opetella vertaisen huomioonottoa ja arvostamista
Ennen tätä perheen yhtenäisyydellisyyden harjoitusta
ole ystävällinen ja huomioiva:
käy Lidlistä ostamassa WC-paperia.
Tarkista myös, että mahdollinen alapääsuihku toimii.
Vaikuttaa siltä, että ainoa keino on hankkia edes yksi hyvä ystävä paikkakunnalta. Käy tutustumassa ihmisiin harrastusporukoissa, oli ne sitten vesijumppaa, maalausta tai mitä tahansa, vaikka koiraharrastus. Juttele ihmisten kanssa. Koita selvittää, onko jolla kulla samankaltainen elämäntilanne.
Ei tuohon oikein muuta ratkaisua ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhyy elämäni on tylsää yhyy mut en ole valmis tekemään mitään yhyy
No kysyin ideoita. Niitä ei ole tullut. Syyllistämistä senkin edestä.
Jaxuhaleja olisit kaivannut itsesääliisi?
Muotoilen selvemmin että kaipaan aikuisten seuraa ja aikuisten kanssa tekemistä. En siis toisten lasten hoitamista tai jotain perhekerhon pyöritystä.
Ap
Mistä me sinulle aikuisseuraa löydetään?
Eikö naapurissa asu ketään, jota kysyä lenkille?
Minulla on syksylle joka kuulle järjestettynä joku pikku eritysjuttu, jota odottaa. Lokakuussa kirjamessut, marraskuussa joogaviikonloppu ja joulukuussa oopperailta+yhdet juhlat. Noita kun miettii, niin sitä arkea jaksaa paremmin.
Arkeen en osaa ehdottaa muuta kuin pientä arkihemmottelua. Parempaa aamiaista, kävelyä ruskan lomassa, jotain mukavaa käsityötä.
Voi sytyttää kymmeniä kynttilöitä asuntoon ja valmistaa vaahtokylvyn ja siten on ruusun terälehtiä ripoteltuna lattialla.
Tämän tyyppinen toiminta on melko tyypillistä masentuneille. Jotain tarvitsi sille elämälle tehdä mutta siihen sitten jääkin.