Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Ihanaa todellakin, että saa nukkua pitkään. Katselen Alien leffaa tässä nyt. Tarkoitus olisi katsoa koko Alien -saaga tulevina päivinä. Kaikki kuusi Alien leffaa ja ei niitä Predator yhdistelmiä mukana.

Saa nähdä pysynkö nyt hereillä, kun silmät tuntuvat niin raskailta, mutta samapa se jos nukahdan. Tv:kin osaa ajan mittaan sammuttaa itsensä.

Pentuliveä olen katsellut. Ihania koiranpentuja.

Ostin hyasintin. Hyvä tuoksu. Joulun odotus on alkanut.

Jouluisia tunnelmia monella jo. Minäkin etsin jo joukortteja esille, korttien kirjoitus valvojaiset tulossa piakkoin, pari kymmentä.

Mukavaa vkl Kaikille

N62

Paskaa, niinkuin joka päivä tässä onnettomassa persereikämaassa.

Typerä kysymys. Mitä v*ttua se sinulle edes kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Typerä kysymys. Mitä v*ttua se sinulle edes kuuluu?

Jos ei halua vastata, ei kommentoi. Niin yksinkertaista  moni tykķää, et edes joskus joku kysyy.. .

Vierailija kirjoitti:

Typerä kysymys. Mitä v*ttua se sinulle edes kuuluu?

Jos ei tykkää. Ei kommentoi. Monien mielestä ainoa päivän kysymys ...

Pelkään että kaikki menee pieleen ja paskaksi. Niinko ihan kaikki.

On se 🐕 hoitaminen vaikeaa, kun vaan stressaa milloin toiset tulee reissusta. Ei syö ruokaansa, eikä tee tarpeita. 

Kävin taas kirppiksellä ennen koiran hoitoa ja taas löytyi elokuvia matkaani. B13/13th district, Joutsenlaulu, Mustesydän ja Tehotytöt elokuva -elokuvat löytyivät. 

Nyt toiset ovat tulleet reissusta ja nyt koiruus on rento itsensä ja söi ruokaansa. Mä oon koiran hoitamisen ohella katsonut Lupin -sarjan loppuun juoden rommikolaa ja syöden karkkia samalla. Kitarallakin soittelin vähäsen.

Mä oon vieläkin ihan hämilläni, että löysin Tehotytöistä elokuvan. Tuo oli yksi innostavimmista elokuvista, kun olin ihan lapsi. Jonain 9-10 vuotiaana kerran vaan olen nähnyt tuon elokuvan. Ja voi että mitkä nostalgiatkin tuosta saan, kun katson tuon. Silloin lapsena omistin tuosta elokuvasta sarjakuvan. Ihan uuden veroiseltakin näyttää ja 50 senttiä vaan maksoi.

Mä muuten näin kuuntelukirjankin kirppiksellä. Lapsuusmuistot nousee niin mieleen näistä tavaroista. Oon mä vaan tullut vanhaksi.

M30

Melomeni Liqueur With Raki, Cinnamon & Honey ja Captain Morgan -juomia tuli juuri juotua. Eihän tätä Masked Singeriä ihan selvänä voi katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, jota salaa rakastin , on  kuollut.  Yritän elää tosiasian kanssa . Sattuu, järjettömästi.

Voi sua. Aika parantaa, usko pois, vaikka nyt ei siltä tunnu. Suru on surtava, ei sitä voi laistaa tai siirtää. Voitko puhua asiasta jonkun kanssa? 

Voimia

N62

Odottava tunnelma. Missä viipyy metrin lumikinos ja kauhea kammottava monen päivän pyry? Seison pihassa tumput suorana, mieli orpona, koska ei ole vielä otetta lumikolasta. Horjun ilman rakkaan kumppanini=lumikolan tukea, kaadun kerta kaikkiaan naamalleni enkä jaksa könytä ylös. Milloin, oi milloin, saapuu se raskas ja tumma pilvi, joka antaa mökinmuorille kunnolla raivattavaa? Mikä siellä Atlantilla oikein maksaa? HÄ?

On sitä rahaa tänäänkin palanut. Ostin talvikengät 37e, hienon t-paidan 18e, eväsrasian 4,50e, sukkia 10kpl 9e ja sitten elokuvia:

- 20,000 Leagues Under The Sea 3e

- Paranormal Activity: The Ghost Dimension 0,50e

- The Rugrats Movie 1e

- Jurassic Park 0,20e

- Boris Karloff Frankenstein The Legacy Collection (4 alkuperäistä Frankenstein elokuvaa) 10e

Hyvät ostokset, kun alesta osan sai. Oli sitä mukavaa kierrellä kaikenlaisissa kaupoissa ja kirppiksillä taas kerran.

Tuli myös käytyä syömässä. Pizzaa ja salaattia. Nyt katson Jurassic Park -leffaa kotosalla. Tämän leffan jälkeen käyn viellä porukoilla. Ei voisi mukavammin päivä mennä :)

M30

Mihin lie päivä sujahtanut, nyt on jo ilta. Mitään en oo tehnyt. 

Rottaralli elokuvankin löysin eurolla. Sen unohdin mainita.

Huomenna taas menen elokuviin ja vuorossa olisi Poika ja Haikara -elokuva työpäivän jälkeen. Loppuviikosta sitten on taas jotain spesiaalia itselleni, mutta kerron ajankohtaisemmin asiasta...

M30

Mukava lukea muiden viestejä. Minulla jokainen päivä on melko samanlainen. En oikein käy missään. Ulkoilen silti  paljon. Muistin myös viime päivinä sen miksi pidän aina talvesta. Minulle talvi on rauhan aikaa siinä mielessä, että kesäisin ja vielä alkusyksystäkin on se ajatus, että pitäisi tehdä niin paljon ja harmittaa jos moni muu viettää jotain hyvin kiireistä ja muuten hienoa kesää ja samalla on itse yksinäinen ja kesä on muuten vaikea ja ahdistaa eri asiat tai on jotenkin levotonta. Talvella nämä asiat eivät vaivaa niin paljon. On helpompaa kestää tylsääkin elämää ja yksinäisyyttä. Tavallaan on ok viettää aikaa kotona yms.

Nyt olen voinut melko hyvin niin ei edes pimeys ole sotkenut sisäistä kelloa. Joskus on käynyt niinkin. Jotkut jotka kirjoittavat tänne paljon saavat viesteillään välillä minut vaan miettimään, kuinka samanlaiselta joku kuulostaa kuin minä. Niin samoja rutiineja ja samoja juttuja muutenkin. Itsellä ei enää ole lemmikkiä, mutta kaikenlainen eläinten hoitaminen yms kuulostaa tutulta. Oikeastaan olen lenkittänyt ja hoitanut jo lapsesta saakka hyvin monenlaisia koiria. Koiran hihna kädessä siitä asti ja lopulta oma koira. Kissakin oli myös  lapsuudessa. Nyt onkin vaikeaa tottua siihen, etten edes enää näe mitään eläimiä. En omaa yhtään sellaista ihmistä jonka eläintä vuosin hoitaa. Kun ei ole muutenkaan ketään. Näin kohtaamiset eläinten kanssa rajoittuvat siihen kun pari eri talojen kissaa tulee joskus lenkillä pihasta moikkaamaan. Eräskin todella ihana kissa joka oikeasti rakastaa ihmisiä. Ne hetket ilahduttavat, mutta myös saavat surullisen olon aikaan  myöhemmin, kun tiedän, ettei minulla ole enää mitään mahdollisuutta viettää aikaa eläinten kanssa. Koiran kanssakin oli vaan parempi lenkkeillä kuin yksin. En vaan enää halua ottaa lemmikkiä. Hoisin koirani loppuun asti ja olin niin kiinni siinä. Piti koko elämä miettiä sen mukaan ja lopussa sairasteli. Näin en enää mielelläni ryhtyisi siihen kuitenkaan. Täällä ei ole lähellä mitään eläinten suojeluun yms liittyvää toimintaa tai hoitolaa tms mihin voisi mennä avuksi. Näin pitää varmaan vaan jatkaa tätä lemmikitöntä elämää.

Kirppiksistä sen verran, että siinä on toinen itseä kiinnostava aihe. Olen pienestä asti tykännyt käydä siellä. Tietysti se edullisuus ja kivat löydöt ovat se paras asia. Kierrätys toinen. Toivon aina joskus, että joku sellainen ihminen joka on kirjoittanut jonkun sellaisen "tämä on kuin omasta kynästä" viestin tulisi jossain vastaan ja näin minulla olisin joku samoista asioista kiinnostunut elämässäni. Se tunne tulee aina välillä. Nyt joku ihmettelee tätäkin pitkää viestiä, mutta jos ei oikeasti ole ketään ja ne harvat hetket kun puhuu jonkun kanssa ovat vaan toisen kuuntelua ja emme oikein omaa mitään samoja mielenkiinnon aiheita niin kyllä välillä tuntee itsensä kuin katoavan. Minullakin on vaan vanhempani. Ei ehkä moni nuori ymmärräkään miten pienet verkostot joillakin on. Eli ei oikein ketään. Syitä ja kaikkea muuta siihen liittyvää en ala tähän kirjoittaa. Samoin se on silti tärkeää jos omaa perheen (esim vanhemmat) jonka kanssa kaikki toimii. On edes yksi paikka missä voit olla kotonasi. Sitten jos heidänkään kanssaan ei oikein asiat toimi niin vaikeampi juttu. Tämä itsenikin näkökulmasta. Välillä haluaisin puhua niin paljon. Nyt tavallaan kokoajan vaan lakkaan olemasta, kun ei ole ketään. 

Mahassa kiertää kummasti eilinen hampurilaisateria. Onko se huono juttu kun pihvi oli puoliksi ihan raaka siis vaaleanpunainen ?

Tuli vielä mieleen, että jokainen joka vaan viitsii niin voisi kertoja minulle vinkkejä maalaukseen. Se asia on tulossa nyt eteen ja olen nyt miettinyt miten oikein selviän urakasta yksin. Pitäisi maalata koko asunto lattiasta kattoon yksin. Puupaneelikatto ja seinät sekä puulattia. Epätasaista pintaa paljon. Tämä asettaa myös ongelmansa. Mietin maalejakin ja kalliita näyttävät olevan. Silti asia pitäisi vaan hoitaa. 

Katselin Jutta Urpilaisen puheen,  kävelin pienen lenkin, söin Reissumies-leivän, päällä viherpippurileikettä ja omenan. Luin Colin Dexterin dekkaria Katumuspäivä. Se on pohjana niille Komisario Morse tv-sarjoille. 

Kiitos vertaistuesta sinä pitkästi pohdiskelija :)

Puhuitkin asioista joihin niin samaistun. Mä en puhuisi päivistäni täällä, jos olisi joku jonka kanssa voisi jakaa päivän kuulumisia.

Mä elän tällein miten olen kertonut ja näin mä tyydytän elämääni. Jos mä en liikkuisi ja kokisi asioita, niin se vasta masentaisi. Just tuli Napoleonista mainos tv:ssä ja voisin senkin mennä elokuviin katsomaan tällä tulevalla viikolla.

M30