Lapsi 4v 'mulla meni ruokahalut, kun tolla on likaiset hampaat'.
Jos lapsi sanoo kyläpaikassa kovaan ääneen noin talon isännästä ja isäntä kuulee ja silmin nähden nolostuu. Miten reagoit vain annatko asian olla?
Kommentit (14)
Mä nolostuisin ja sanoisin penskalle, että pitää päänsä kiinni, koska noin junttia ei sanota. Saattaa olla, että isännällä ei ole likaiset hampaat vaan jotain muuta.
Tuona hetkenä tajuaisin olevani huono, surkea, kasvatustaidoton vanhempi!!!
Sanoisin lapselle että mulla meni ruokahalut kun sä oot noin ällöttävä, ruma, tautinen räkänokka.
Lapsen kanssa on syytä keskustella etukäteen siitä, mitä sopii sanoa kylässä.
4-vuotias kyllä jo ymmärtää asioita, kun selitetään.
Ujojen kanssa on elämä helppoa vieraskoreustilanteissa, kun eivät tahdo vastata edes kysyttäessä, mutta puhelias haluaa jakaa huomionsa ja sieltä tulee sitten hyvät ja pahat.
Tuolle lapselle voi selittää, mitä on loukkaava puhe. Hänelle voi selittää, että jos ei jaksa tai halua syödä, voi sanoa, "ei kiitos", mutta ei tarvitse perustella kieltäytymistään ap:n esimerkin tavoin.
Vittumikäjunttikersa! Antaisin pois jos jollekin tuollainen säälittävä pallinaama kelpaa!
Tilanteessa toteaisin rauhallisesti että aikuisilla ei yleensä ole sellaiset valkoiset helmihampaat kuin lapsilla, eikä ole kivasti sanottu tuollainen asia. Sen enempää en tilanteessa ottaisi kantaa, koska lasta joka ei ymmärrä vielä mitä on sopivaa sanoa ja mitä ei, ei ole tarkoitus nolata. Kotona keskustelisin lapsen kanssa tarkemmin siitä miksi ei ole sopivaa sanoa noin, ja muista vastaavista asioista.
Ainakin nolostuisin jos olisin se isäntä! Ajatella että aikuisella on niin likaiset hampaat että 4v kiinnitää asiaan huomiota! Ehkä oppii huolehtimaan suuhygieniiastaan paremmin kun joku sanoo asian ääneen. Aikuiset kun ei koskaan niin tekisi. Lasten suusta kuulee totuuden.
Tällaisten juttujen takia vihaan lapsia. En ymmärrä, miksi jotkut ovat valmiita uhraamaan terveytensä, yöunensa ja rahalliset säästönsä tuollaisten primitiivisten, moraalittomien räkänokkien takia.
Mä sanoisin äitinä siinä vaiheessa että "voi kauheaa kun oot juntilta ja moukalta isältäs oppinut tuommosia rumia juttuja". :D
No jos asia on/oli totta, niin miksi siitä lapselle pitäsi hermostua?
Totuus ei ole aina mukava asia, mutta parempi rehellisyys kuin valheellisuus.
Ehkäpä isäntä nyt osaa tehdä asialle jotakin, jos ei voi, niin olisi voinut lapselle kertoa miksi hampaat ovat sellaiset kuin ovat.
Perseen nuolijoita on joka työmaakin täynnä, sitten valitetaan, kun asiat on huonosti eikä muutu.
Siksi on jo hyvä pienestä asti opettaa, että totuudesta ei tarvitse vaieta.
Mä haluaisin vajota maan alle enkä ikinä enää tulla pois sieltä. Häpeä olisi valtava sillä hetkellä. Varmasti sydän jättäisi lyömättä yhden lyönnin. Varmasti kyllä huutaisin kauhukakaralle kotona sen voin myöntää, etenkin jos isäntäpari olisi todella mukavia ja ystävällisiä ihmisiä.