Psykoosin jälkeinen masennus

Taitaa kuulua melkein mihin tahansa harhan päättymiseen. Esimierkiksi narsistisen persoonallisuuden toipuminen (joka perustuu massiivista todellisuuspakoa ja realiteettien vääristelyä sekin, vain näennäisesti koherentimmin) edellyttää pitkän masennusjakon läpityöstämistä. 

En oikein usko että tuota vaihetta voi väistää jos toipua aikoo. HYvin tyypillistähän on (hypo)maanisuuden ja masennusten syklinen vaihtelu eri asteisena. Lopullinen ulospääsy tasaisemmalle, eheytyneelle maaperälle on hidasta, vaatii aitoa itsetutkiskelua ja syyllisyyden plus muiden tukalien tunteiden sietokyvn kasvamista, mihin vaaditaan usein juuri tukevaa (terapeuttista ja rohkaisevaa) ihmissuhdetta vetoavuksi.

Päihteet ja lääkkeethän eivät ratkaise niitä tuskallisia ja tunneperäisesti , tiedostamattomasti (nimenomaan psykoosissa) tai tietoisesti torjuttuja taustatekijöitä, mikä saa mielen sairastumaan. Parhaassakin tapauksessa lievittävät vain oireita, hyvin usein turruttavat.

Psykoottinen masennus on diagnoosi itsessään. Siihen ei taida olla avuksi kuin lääkitys ja sähköhoito. Kuulemma puheterapia ei auta. Itsetuhoisuusriski on tuossa korkea.

Todella kurjaa aikaa psykoosin jälkeen. Ei meinaa enää päästä jaloilleen millään. Harhat oli hirveitä, mutta oli tavallaan helppoa vain olla hullu. Nyt pitäisi selviytyä kaikesta. Ei onnistu :(

Vierailija kirjoitti:

Psykoottinen masennus on diagnoosi itsessään. Siihen ei taida olla avuksi kuin lääkitys ja sähköhoito. Kuulemma puheterapia ei auta. Itsetuhoisuusriski on tuossa korkea.

Psykoottinen masennus on eri asia kuin psykoosin jälkeinen masennus.

Ja molemmissa kyllä hyötyy hyvästä terapiasta ja lääkitys tietysti on sellainen, mitä hoitotahon kanssa yhdessä suunnitellaan ja pohditaan.

Ap, sinä selviät kyllä. Olet kokenut psyykkisesti todella raskaan ajan, jota vasta käsittelet. Psykoosissa itsestään toipuminen vie helposti vuoden ja ja uuden psykoosin riski on suuri tuona aikana. Siksi on tärkeää, että puhut läheisille ja hoitavalle taholle olostasi etkä usko kaiken maailman nettikirjoittelijoita.

Uni, ruoka, rutiinit, keskustelu olostasi ammattilaisille ja ystävät ja läheiset ovat se avain toipumiseen. Lääkitys tietysti myös avaintekijä, mutta antipsykooteilla on myös rajuja sivuvaikutuksia ja niistä luopuminen on myös edessä, varsinkin jos kyseessä on ensipsykoosi. Todellisuudentaju ei ole mustavalkoinen asia, vaan se voi pikkuhiljaa liukua psykoottiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että sinulla on hyvä keskusteluyhteys sekä läheisiin että johonkin terapeuttiin, jonka kanssa voi käydä läpi sitä mikä on totta ja mikä ei. Sekä tietysti samalla omia tunteitasi.

Masennus ei ole välttämättä vain huono asia. Se on myös mielen suojakeino.