Puolison pelaaminen pahenee entisestään
Videopelien pelaaminen. On nykyään hyvin uppoutunut, eikä välttämättä edes tajua mitä ympärillä tapahtuu.
Aiemmin hän sentään keskusteli samalla kun pelasi, kuunteli kun puhuin ja oli kotitöissä apuna. Muttei enää.
Esimerkkinä, olin monta viikkoa puhunut hänelle uuden työn alkamisesta. Vielä edellisenä iltana sanoin, että jännittää huomenna uuteen paikkaan meno. Hän soitti kesken työpäivän kysyäkseen, missä olin. Väitti etten ollut koko työstä puhunut hänelle sanaakaan.
Muita vastaavia tapauksia sattunut viime aikoina. En ole hänen mukaansa kertonut asiasta, tapahtumasta tai päivästä X. Tänäänkin hänen kysymys alkoi "mitä ihmettä sä eilen illalla yritit mulle selittää?". Tuo tuntui loukkaavalle ilmaisulle.
En muista, milloin viimeksi vietetty aikaa yhdessä. Aina on pelissä menossa joku kohtaus, jonka takia ei voi lopettaa. Paras oli, kun sovittiin että katsomme yhdessä telkkaria. Pari tuntia jaksoin katsoa, ja kun kysyin välillä milloin hän tulee, niin vastaus oli "kohta". Lopulta menin nukkumaan, tuli makuuhuoneeseen ihmettelemään että eikö sitä telkkaria nyt katotakaan...
Kotityöt alkanut pikkuhiljaa jäädä kokonaan minun kontolleni. En vain yksinkertaisesti jaksa enää. Jos mainitsen hänelle pelaamisesta ja sen riippuvuudesta, saan kauhean mölyn aikaan. Ero tuntuu kuitenkin hyvin vaikealle ajatukselle, vaikka tiedostan että olisi oikea vaihtoehto, kerta meidän halut suhteelta eivät kohtaa.
Tätä mä oon tehnyt pitkään. Välillä laputettu asia on tehty, välillä ei.
Mutta en aina jaksa jättää viestejä missä olen, etenkin jos olen asiasta puhunut monta päivää että menen päivänä X tapaamaan/hoitamaan asiaa Y. Puolisoni meinaa unohtaa myös omat menonsa, ellen olisi niistä muistuttelemassa.
15, tätä samaa tehdään meillä! Jos ei pelata, niin katsotaan niitä turnauksia. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miksi silloin kun olisi "hajurako" pelaamisesta, voisi sulkea koneen ja tulla viettämään aikaa. Ei siinä jos niitä katsoisi sillointällöin, mutta kun tapahtuu usein.
Pääsääntöisesti syömme vielä yhdessä, etenkin lämpimät ateriat.
Asian ottaminen hänen kanssaan esille jännittää vain siksi, kun aiemmin on tullut sanomista. Mutta viimeisen kuukauden aikana tuo addiktio vaan pahentunut, josta haluaisin mainita.