Onko epävakaalle ominaista

Tuntemani epävakaa (nainen) ainakin kaipasi epätoivoisesti rakkautta ja rakastettuna olemista, mutta ei oikein kyennyt ylläpitämään parisuhteita. Hän ihastui tulisesti --> veti suhdetta vauhdilla eteenpäin kuin maaninen höyryjuna --> yhtäkkiä alkoi panikoimaan ja aiheutti vaikka väkisin draamaa jonka vuoksi suhde sitten päättyi. Yleensä ihastumalla tulisesti johonkuhun toiseen ja jos ei konkreettisesti pettänyt niin avoimesti liehitteli tätä uutta ihastusta ja laiminlöi parisuhdettaan. Eli parisuhteessa ollessa flirttaili avoimesti ja oli valmis vaihtamaan lennosta seuraavaan suhteeseen. Mutta sitten jos se jonka kanssa hän seurusteli, jätti hänet (...koska noh, harva viitsii olla suhteessa jossa toinen tekee tahallaan mustasukkaiseksi ja oikein alleviivaa olevansa hurmaantunut jostakusta toisesta) niin se murensi hänen maailmansa totaalisesti ja silloin hän oli valmis "tekemään kaikkensa" korjatakseen mokansa. Kunnes sama ralli toistui taas. 

Eli toisinsanoen, hän ei kyennyt säätelemään käyttäytymistään parisuhdestatuksensa mukaiseksi, vaan seilasi suurten tunteiden viemänä edestakaisin. Uskokaa tai älkää, kyseessä ei edes ollut mikään WT elämänkoululainen tai päihdeongelmainen, vaan älykäs, koulutettu ja sivistynyt nainen. Hän oli todella surullinen esimerkki siitä, miten hoitamaton epävakaa persoonallisuushäiriö tekee tuhoja sekä henkilön itsensä elämässä että myös muiden. Ystävyytemmekin päättyi joitain vuosia sitten koska minun on myönnettävä, että en kestänyt enää sitä epävakautta vaikka ihmisenä hän olikin (ja on tavallaan edelleen) kovin rakas.

Vierailija kirjoitti:

Tuntemani epävakaa (nainen) ainakin kaipasi epätoivoisesti rakkautta ja rakastettuna olemista, mutta ei oikein kyennyt ylläpitämään parisuhteita. Hän ihastui tulisesti --> veti suhdetta vauhdilla eteenpäin kuin maaninen höyryjuna --> yhtäkkiä alkoi panikoimaan ja aiheutti vaikka väkisin draamaa jonka vuoksi suhde sitten päättyi. Yleensä ihastumalla tulisesti johonkuhun toiseen ja jos ei konkreettisesti pettänyt niin avoimesti liehitteli tätä uutta ihastusta ja laiminlöi parisuhdettaan. Eli parisuhteessa ollessa flirttaili avoimesti ja oli valmis vaihtamaan lennosta seuraavaan suhteeseen. Mutta sitten jos se jonka kanssa hän seurusteli, jätti hänet (...koska noh, harva viitsii olla suhteessa jossa toinen tekee tahallaan mustasukkaiseksi ja oikein alleviivaa olevansa hurmaantunut jostakusta toisesta) niin se murensi hänen maailmansa totaalisesti ja silloin hän oli valmis "tekemään kaikkensa" korjatakseen mokansa. Kunnes sama ralli toistui taas. 

Eli toisinsanoen, hän ei kyennyt säätelemään käyttäytymistään parisuhdestatuksensa mukaiseksi, vaan seilasi suurten tunteiden viemänä edestakaisin. Uskokaa tai älkää, kyseessä ei edes ollut mikään WT elämänkoululainen tai päihdeongelmainen, vaan älykäs, koulutettu ja sivistynyt nainen. Hän oli todella surullinen esimerkki siitä, miten hoitamaton epävakaa persoonallisuushäiriö tekee tuhoja sekä henkilön itsensä elämässä että myös muiden. Ystävyytemmekin päättyi joitain vuosia sitten koska minun on myönnettävä, että en kestänyt enää sitä epävakautta vaikka ihmisenä hän olikin (ja on tavallaan edelleen) kovin rakas.

Kiitos hyvin perustellusta vastauksesta! Esimerkkitapaukseni on myös korkeasti koulutettu ja omassa viitekehyksessään menestynyt ja arvostettu henkilö (tässä tapauksessa mies).

Tämä tekee myös jatkuvasti näitä valloituksiaan/ ihastumisia päästämättä kuitenkaan aikaisemmistaankaan irti. Sitten kun joku pettyneenä katkaisee kaikki yhteydet, tämä ei ymmärrä sitä ollenkaan vaan masentuu ja yrittää saada tämän ihmisen takaisin. Mies tuntuisi kuitenkin olevan itse hyvin mustasukkaista sorttia vaikka siihen ei olisi mitään aihetta. Kaiken kaikkiaan tuntuisi pelkäävän kovasti että hänet hylätään.

Mulla on epävakaaper.häiriö ja tunnistan itseni aloituksesta. Olen tosin pitkässä parisuhteessa mutta välillä pitää kuitenkin kokeilla onko vielä vientiä. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntemani epävakaa (nainen) ainakin kaipasi epätoivoisesti rakkautta ja rakastettuna olemista, mutta ei oikein kyennyt ylläpitämään parisuhteita. Hän ihastui tulisesti --> veti suhdetta vauhdilla eteenpäin kuin maaninen höyryjuna --> yhtäkkiä alkoi panikoimaan ja aiheutti vaikka väkisin draamaa jonka vuoksi suhde sitten päättyi. Yleensä ihastumalla tulisesti johonkuhun toiseen ja jos ei konkreettisesti pettänyt niin avoimesti liehitteli tätä uutta ihastusta ja laiminlöi parisuhdettaan. Eli parisuhteessa ollessa flirttaili avoimesti ja oli valmis vaihtamaan lennosta seuraavaan suhteeseen. Mutta sitten jos se jonka kanssa hän seurusteli, jätti hänet (...koska noh, harva viitsii olla suhteessa jossa toinen tekee tahallaan mustasukkaiseksi ja oikein alleviivaa olevansa hurmaantunut jostakusta toisesta) niin se murensi hänen maailmansa totaalisesti ja silloin hän oli valmis "tekemään kaikkensa" korjatakseen mokansa. Kunnes sama ralli toistui taas. 

Eli toisinsanoen, hän ei kyennyt säätelemään käyttäytymistään parisuhdestatuksensa mukaiseksi, vaan seilasi suurten tunteiden viemänä edestakaisin. Uskokaa tai älkää, kyseessä ei edes ollut mikään WT elämänkoululainen tai päihdeongelmainen, vaan älykäs, koulutettu ja sivistynyt nainen. Hän oli todella surullinen esimerkki siitä, miten hoitamaton epävakaa persoonallisuushäiriö tekee tuhoja sekä henkilön itsensä elämässä että myös muiden. Ystävyytemmekin päättyi joitain vuosia sitten koska minun on myönnettävä, että en kestänyt enää sitä epävakautta vaikka ihmisenä hän olikin (ja on tavallaan edelleen) kovin rakas.

Kiitos hyvin perustellusta vastauksesta! Esimerkkitapaukseni on myös korkeasti koulutettu ja omassa viitekehyksessään menestynyt ja arvostettu henkilö (tässä tapauksessa mies).

Tämä tekee myös jatkuvasti näitä valloituksiaan/ ihastumisia päästämättä kuitenkaan aikaisemmistaankaan irti. Sitten kun joku pettyneenä katkaisee kaikki yhteydet, tämä ei ymmärrä sitä ollenkaan vaan masentuu ja yrittää saada tämän ihmisen takaisin. Mies tuntuisi kuitenkin olevan itse hyvin mustasukkaista sorttia vaikka siihen ei olisi mitään aihetta. Kaiken kaikkiaan tuntuisi pelkäävän kovasti että hänet hylätään.

Ap siis kirjoitti tämän viestin

Ja jatkan vielä että henkilö on itse sanonut että etsii parisuhdetta, mutta toisaalta sanoi myös että ei koskaan lopeta jahtia. Hänen omat puheensa ovat itsensä kanssa ristiriidassa kyllä muiltakin osin.

Vierailija kirjoitti:

Tuntemani epävakaa (nainen) ainakin kaipasi epätoivoisesti rakkautta ja rakastettuna olemista, mutta ei oikein kyennyt ylläpitämään parisuhteita. Hän ihastui tulisesti --> veti suhdetta vauhdilla eteenpäin kuin maaninen höyryjuna --> yhtäkkiä alkoi panikoimaan ja aiheutti vaikka väkisin draamaa jonka vuoksi suhde sitten päättyi. Yleensä ihastumalla tulisesti johonkuhun toiseen ja jos ei konkreettisesti pettänyt niin avoimesti liehitteli tätä uutta ihastusta ja laiminlöi parisuhdettaan. Eli parisuhteessa ollessa flirttaili avoimesti ja oli valmis vaihtamaan lennosta seuraavaan suhteeseen. Mutta sitten jos se jonka kanssa hän seurusteli, jätti hänet (...koska noh, harva viitsii olla suhteessa jossa toinen tekee tahallaan mustasukkaiseksi ja oikein alleviivaa olevansa hurmaantunut jostakusta toisesta) niin se murensi hänen maailmansa totaalisesti ja silloin hän oli valmis "tekemään kaikkensa" korjatakseen mokansa. Kunnes sama ralli toistui taas. 

Eli toisinsanoen, hän ei kyennyt säätelemään käyttäytymistään parisuhdestatuksensa mukaiseksi, vaan seilasi suurten tunteiden viemänä edestakaisin. Uskokaa tai älkää, kyseessä ei edes ollut mikään WT elämänkoululainen tai päihdeongelmainen, vaan älykäs, koulutettu ja sivistynyt nainen. Hän oli todella surullinen esimerkki siitä, miten hoitamaton epävakaa persoonallisuushäiriö tekee tuhoja sekä henkilön itsensä elämässä että myös muiden. Ystävyytemmekin päättyi joitain vuosia sitten koska minun on myönnettävä, että en kestänyt enää sitä epävakautta vaikka ihmisenä hän olikin (ja on tavallaan edelleen) kovin rakas.

Kuulosti ihan tapaukselta jota tapailin hetken aikaa. Oli aivan lääpällään ja ylisteli, mutta välillä pimahteli toiseen äärilaitaan ja lopuksi vaikutti siltä kuin olisi tahallaan torpedoinut koko jutun. Ikäänkuin siinä olisi ollut sellaista heikosta itsetunnosta johtuvaa kokeilua, että kuinka paljon välitän ja miten pitkälle voi puskea ennenkuin häippään.

En usko, että tuo on tietoista. Ulkopuolinen helposti varmaan päättelee, että kyse on tietoisesta ja laskelmoidusta testauksesta.

Luulen, ettei välttämättä ole. Paniikki voi olla aitoa vangituksi joutumisen pelkoa.

Itseä häiritsee sellainen En päästä irti en halua olla yhdessäkään -kuvio ihmissuhteessa. Henkilöstä ei saa irti, mitä hän oikeastaan hakee tai haluaa. Kuitenkaan hänelle ei sovi se että ei olla enää missään tekemisissä.

Ensimmäinen vastaaja jatkaa:

Minun tuntemallani tapauksella tosiaan käytöstä ohjasi voimakkaasti loputon rakkaudennälkä ja pelko siitä että häntä ei rakasteta aidosti. Hän muunmuassa jotenkin automaattisesti (ei siis laskelmoiden ja suunnitellen, ei tahallaan manipuloidakseen) järjesti näille valloituksilleen kaikenlaisia "testejä" jotka näiden piti läpäistä todistaakseen rakkautensa. Eikä niissä tosiaan ollut mitään logiikkaa, vaan "testin" läpäisy tai läpäisemättömyys oli ihan senhetkisestä tunteesta kiinni.

Esimerkiksi: Hän flirttaili muille avoimesti poikaystävänsä nähden. Yksi poikaystävä epäonnistui tässä testissä koska pahoitti mielensä ja suuttui, jolloin ystäväni mielestä kyseinen mies oli yltiömustasukkainen, kontrolloiva eikä rakastanut häntä vaan halusi vain omistaa hänet. Mutta sitten taas eräs toinen poikaystävä eri ajassa ja paikassa taas ei reagoinut tarpeeksi voimakkaasti, jolloin ystäväni mielestä välinpitämättömyys kertoi että mies ei rakastanut eikä ollut valmis "taistelemaan hänestä".

Näin suppeina esimerkkeinä saa tietenkin sen kuvan kuin ystäväni olisi narsisti tai psykopaatti, mutta alleviivaan, että sellaisesta ei ole kyse. Epävakaa persoonallisuushäiriö vaan tosiaan teki hänet täysin kyvyttömäksi tunnistamaan tai hillitsemään tunteitaan tai millään lailla kontrolloimaan itseään kun jokin tunnetila oli päällä. Hän osasi kyllä olla empaattinen, mutta ei niissä tilanteissa joissa hänen omat tunteensa vyöryivät päälle ja silloin ne olivat hänen universuminsa ainoa keskipiste. Diagnoosin jälkeen hän toki alkoi ymmärtämään jälkikäteen omien toimintojensa tuhoisuutta ja loukkaavuutta, mutta ei ikinä oppinut hallitsemaan itseään tilanteen ollessa niinsanotusti päällä.

Vierailija kirjoitti:

Itseä häiritsee sellainen En päästä irti en halua olla yhdessäkään -kuvio ihmissuhteessa. Henkilöstä ei saa irti, mitä hän oikeastaan hakee tai haluaa. Kuitenkaan hänelle ei sovi se että ei olla enää missään tekemisissä.

Myös narsisti toimii yleensä näin. Narsistiahan ei jätetä.

Mulla oli yksi muija tuommoinen. Tosin viini virtasi. Näin raskaana myöhemmin terassilla ja tosi kännissä. Soitti 15vuotta sen jälkeen ja oli elämänsä juonut. Lapsi otettu huostaan jo heti pienenä..... Onneksi poistuin takavasemmalle

Ennen pidin itseäni epävarmana, enää en oikein tiedä.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseä häiritsee sellainen En päästä irti en halua olla yhdessäkään -kuvio ihmissuhteessa. Henkilöstä ei saa irti, mitä hän oikeastaan hakee tai haluaa. Kuitenkaan hänelle ei sovi se että ei olla enää missään tekemisissä.

Myös narsisti toimii yleensä näin. Narsistiahan ei jätetä.

Niin, olen miettinyt tätäkin vaihtoehtoa. Tältä esimerkki-ihmiseltä kuitenkin jäi puuttumaan narsistille ominainen alkuliehittely kokonaan. Lisäksi hänen on vaikeaa vastaan kehuja tai ylipäätään mitään positiivista palautetta. Kokonaisvaltaisesti pitää matalaa profiilia asioista jotka osaa.

Ainakaan tyttöystäväni ei ole vielä jäänyt tuollaisesta kiinni monivuotisen suhteemme aikana, mutta voihan hän olla poikkeus. En tunne ketään muuta jolla olisi sama diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan tyttöystäväni ei ole vielä jäänyt tuollaisesta kiinni monivuotisen suhteemme aikana, mutta voihan hän olla poikkeus. En tunne ketään muuta jolla olisi sama diagnoosi.

Epävakaus on vähän väliä muodissa. Ei jokainen diagnosoitu ole oikeasti epävakaa. Joku työntekijä on jonakin hetkenä saanut ajatuksen, jonka on kirjannut ylös, ei siihen muuta tarvita.

Myös hoitamaton adhd voi näyttäytyä epävakautena. Mietin tuota epävakaan persoonallisuuden ja narsismin eroa; yksi ero ainakin voi olla se, että narsisti ei kadu. Ikinä. Tai ainakaan myönnä sitä. Ellei sitten kyse ole jostain ihmeen marttyyriudesta. Aitoon katumukseen ja anteeksipyyntöön narsisti ei pysty.

Mulla ei ainakaan esiinny. 5 vuotta ollut suhteessa ja kaikki mun kanssa hetkenkin jutelleet saavat kyllä kuulla mun parisuhteessa olevan.

Ei liity, narsismiin kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan tyttöystäväni ei ole vielä jäänyt tuollaisesta kiinni monivuotisen suhteemme aikana, mutta voihan hän olla poikkeus. En tunne ketään muuta jolla olisi sama diagnoosi.

Epävakaus on vähän väliä muodissa. Ei jokainen diagnosoitu ole oikeasti epävakaa. Joku työntekijä on jonakin hetkenä saanut ajatuksen, jonka on kirjannut ylös, ei siihen muuta tarvita.

Ne kysymyksetkin millä skid testissä saa epävakaan diagnoosin on ihan outoja. Esim. Onko epäillyt että kumppani pettää. Jos vastaat kyllä koska sait selville että kumppanisi on tosiaan pettänyt tai hän on myöntänyt epäilysi oikeiksi niin saat heti täydet pisteet siitä kysymyksestä. Ja siis näin järjettömillä naistenlehti tasoisilla testeillä ja kysymyksillä tehdään ihmisille jopa koko loppuelämän leimaavia diagnooseja.

Joo, samaa mieltä että ei noin raskasta diagnoosia pitäisi laittaa kenellekään noin heppoisilla perusteilla.

Moni voi sitä paitsi olla epäluuloinen, ilman että on epävakaa. Siis paranoidilla tavalla epäluuloiset ihmiset. Siinä on vähän eri ilmiöstä kyse.

Tai ihmisellä voi olla kiintymyssuhdetrauma. Silloin luottaminen on vaikeaa.

Epävakaa on jotain vähän eri levelillä, ainakin mun käsittääkseni. Esim. huumeiden käyttäjistä löytyy näitä oikeasti epävakaita. Siis sellaisia Nancy Spungen -tyylistä tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan tyttöystäväni ei ole vielä jäänyt tuollaisesta kiinni monivuotisen suhteemme aikana, mutta voihan hän olla poikkeus. En tunne ketään muuta jolla olisi sama diagnoosi.

Eivät kaikki epävakaat käyttäydy samalla tavalla. Epävakaus voi näkyä tyttöystävälläsi ihan muunlaisina oireina.