Lue keskustelun säännöt.
Lapsi kiukkuinen aamut ja aamupäivät
01.10.2022 |
Vaikka olisi nukkunut miten hyvin ja riittävän pitkät yöunet on melkein joka aamu ja aamupäivä kiukkuinen, ja kiukuttelee ihan mitättömistä asioista. Tänään jo kiukutteli minulle puoli tuntia siitä, että sanoin lähdetään ulos enkä sanonut että mennään ulos. Usein kiukuttelu alkaa jo ennen kuin nousee edes sängystä, mutta vaikka söisi kunnon aamupalan niin se ei kiukkua ja huonoa tuulta poista eli nälästä ei johdu. Kun päivä etenee niin iltapäivät ja illat on hyväntuulinen eikä kiukuttele mistään, ero lapsessa on kuin yössä ja päivässä aamun ja iltapäivän välillä. Alan itse olla aika loppu siihen, että tyhjästä kiukutellaan kaikki aamut ja aamupäivät, minun päivä menee monesti jo pilalle siitä, että joudun kuuntelemaan puolen tunnin huutoa vaikkapa siitä mitä tavallista sanaa satuin käyttämään. Millähän saisin poistettua kiukkuisuuden aamupäivistä? Ja tämä ei siis riipu siitä onko lapsi kanssani vai vaikka hoidossa.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Helpottaisin niitä aamuja milloin lapsi olisi kanssani. Antaisin tehdä omia juttujaan omassa tahdissaan siihen asti kun on valmis ottamaan maailmaa vähän rauhallisemmin vastaan. Hoidossa toki hankalaa, kun aikataulujen mukaan pitää mennä.
Hän saa tehdä asiat omaan tahtiin, aina kun ei ole kiire aamulla jonnekin, usein ei ole. Tänäänkin sai herätä rauhassa omaan tahtiin, sai tulla aamupalalle omaan tahtiin, tulikin kyllä heti kun se oli pöydässä, sai syödä omaan tahtiin rauhassa, sai leikkiä rauhassa aamulla, uloslähtö ei ollut missään kiireessä vaan rauhassa ajan kanssa jne. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin myös kiitollisena vinkkejä vastaan siitä, että miten selvitetään tuollainen kiukku, jossa kiukutellaan siitä että sanoin lähdetään ulos enkä mennään ulos (vaikka molempia tapoja käytän usein eikä asiasta ole aiemmin ollut mitään puhetta, että toinen olisi lapselle mieluisampi eli kiukku asiasta tuli ennakoimatta). Lapsi ei tietenkään saa päättää mitä sanoja käytän, mutta miten tuo kiukku selvitetään. Turha siinä on sanoittaa, että sinua kiukuttaa kun sanoin lähdetään enkä mennään, koska oikeastihan lasta ei se kiukuttanut vaan on muuten vain huonolla tuulella, ja silloin aina alkaa tyhjästä kiukkuamaan. Minun on vaikea jaksaa lohduttaa tyhjästä tehtyä kiukkua puoli tuntia, kun pitäisi saada muita asioita aamupäivisin tehtyä esim lähdettyä vaikka ulos. Ap
Kiukutteleva hermostunut lapsi?
Jotenkin tulee pääministerimme mieleen........
Verensokeri laskee yöllä liian alas ja nousee sitten vauhdilla ylös? Pyydä verikokeet. Itse olin myös lapsena lähes samanlainen. DM1 löydettiin, tosin vasta keski-ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin myös kiitollisena vinkkejä vastaan siitä, että miten selvitetään tuollainen kiukku, jossa kiukutellaan siitä että sanoin lähdetään ulos enkä mennään ulos (vaikka molempia tapoja käytän usein eikä asiasta ole aiemmin ollut mitään puhetta, että toinen olisi lapselle mieluisampi eli kiukku asiasta tuli ennakoimatta). Lapsi ei tietenkään saa päättää mitä sanoja käytän, mutta miten tuo kiukku selvitetään. Turha siinä on sanoittaa, että sinua kiukuttaa kun sanoin lähdetään enkä mennään, koska oikeastihan lasta ei se kiukuttanut vaan on muuten vain huonolla tuulella, ja silloin aina alkaa tyhjästä kiukkuamaan. Minun on vaikea jaksaa lohduttaa tyhjästä tehtyä kiukkua puoli tuntia, kun pitäisi saada muita asioita aamupäivisin tehtyä esim lähdettyä vaikka ulos. Ap
Kieltäisin tuollaisen turhasta kiukuttelun kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää mennä ulos tai miksi pitää kommunikoida jos toinen on äreä? Anna toisen kiukutella jos kiukuttaa. Kai lapsikin saa olla kommunkoimatta tai olla sanoittamatta niitä saakrlin tunteita? Ei joka hetken tarvitse olla suorittamista ja tekemistä.
Mun mies on aamulla todella äreä ja kiukkuinen. Aamupäivän aikana alkaa tokenemaan heräämisen järkytyksestä ja on sen jälkeen kuin toinen ihminen. Mä vain en kovin kommunikoi aamuisin hänen kanssaan, vaan teen omia juttuja ja aamupalaa, jos hän ei tee. Meidän lapsi on ihan samanlainen kuin isänsä ja annan heidän olla. Tehdään sitten kun perhe on valmis tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää mennä ulos tai miksi pitää kommunikoida jos toinen on äreä? Anna toisen kiukutella jos kiukuttaa. Kai lapsikin saa olla kommunkoimatta tai olla sanoittamatta niitä saakrlin tunteita? Ei joka hetken tarvitse olla suorittamista ja tekemistä.
Mun mies on aamulla todella äreä ja kiukkuinen. Aamupäivän aikana alkaa tokenemaan heräämisen järkytyksestä ja on sen jälkeen kuin toinen ihminen. Mä vain en kovin kommunikoi aamuisin hänen kanssaan, vaan teen omia juttuja ja aamupalaa, jos hän ei tee. Meidän lapsi on ihan samanlainen kuin isänsä ja annan heidän olla. Tehdään sitten kun perhe on valmis tekemään.
Ymmärsitköhän kirjoittamaani ollenkaan? En minä pakota lasta kommunikoimaan, mistä sellaista keksit. Vaan lapsi itse alkaa kiukuttelemaan tyhjästä. Ja joskus aamuisin ja aamupäivisin on lähdettävä, halusi tai ei. Vapaapäivinä kun ei ole mitään erityistä ei ole tietenkään pakko lähteä eikä aina lähdetäkään, mutta toisaalta lapsi tykkää olla ulkona, niin siksi usein kannattaa lähteä. Nytkään kiukuttelu ei liittynyt uloslähtemiseen sinänsä vaan sanaan mitä käytin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamuäreys on synnynnäinen ominaisuus, ilmenee eri ikäisenä vain eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin myös kiitollisena vinkkejä vastaan siitä, että miten selvitetään tuollainen kiukku, jossa kiukutellaan siitä että sanoin lähdetään ulos enkä mennään ulos (vaikka molempia tapoja käytän usein eikä asiasta ole aiemmin ollut mitään puhetta, että toinen olisi lapselle mieluisampi eli kiukku asiasta tuli ennakoimatta). Lapsi ei tietenkään saa päättää mitä sanoja käytän, mutta miten tuo kiukku selvitetään. Turha siinä on sanoittaa, että sinua kiukuttaa kun sanoin lähdetään enkä mennään, koska oikeastihan lasta ei se kiukuttanut vaan on muuten vain huonolla tuulella, ja silloin aina alkaa tyhjästä kiukkuamaan. Minun on vaikea jaksaa lohduttaa tyhjästä tehtyä kiukkua puoli tuntia, kun pitäisi saada muita asioita aamupäivisin tehtyä esim lähdettyä vaikka ulos. Ap
Kieltäisin tuollaisen turhasta kiukuttelun kokonaan.
Kyllä minäkin kieltäisin. Lapsi saa toki kiukutella, välillä syy on pienikin, mutta tuollaista ihan tyhjästä minun käyttämistä sanoista keksittyä kiukkuhuutoa en suostuisi kuuntelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei menisi läpi mun kanssa. Hankkisin kunnon kuulosuojaimet ja heti kun tyhjästä märiseminen alkaa, suojaimet korville ja antaa kakaran rääkyä. Itse lukisin rauhassa vaikka lehteä tai tekisin kotihommia. Kyllästyy se aikansa huudettuaan, kun ei saa vastakaikua. Tähän tosin voi mennä viikkojakin pahimmassa tapauksessa, mutta tämä taistelu nyt vaan on käytävä, jotta elämä jatkossa olisi normaalimpaa eikä jatkuvasti eskaloituvaa huomionhakua.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei menisi läpi mun kanssa. Hankkisin kunnon kuulosuojaimet ja heti kun tyhjästä märiseminen alkaa, suojaimet korville ja antaa kakaran rääkyä. Itse lukisin rauhassa vaikka lehteä tai tekisin kotihommia. Kyllästyy se aikansa huudettuaan, kun ei saa vastakaikua. Tähän tosin voi mennä viikkojakin pahimmassa tapauksessa, mutta tämä taistelu nyt vaan on käytävä, jotta elämä jatkossa olisi normaalimpaa eikä jatkuvasti eskaloituvaa huomionhakua.
En ole ihan varma onko kyse huomion hakemisesta, kun tällaista on aamupäivisin ja aamuisin mutta ei iltapäivisin ja iltaisin. Eikä asia siis riipu siitä minkä verran on saanut huomiota. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuollaista kukaan kestäisi. Ei ihme, että väsyttää.
Te muut joiden lapsi alkaa kiukuttelemaan jostain jo ennen kuin nousee sängystä, niin miten toimitte? Siis jos kiukutteluun ei ole mitään ilmeistä syytä, esim. joku selkeä asia huonosti, jonka pystyisitte korjaamaan? Yritättekö lohduttaa, vaikka lohduttaminen ei tuntuisi auttavan? Vai jätättekö yksin sänkyyn kiukuttelemaan, vaikka sekään ei tuntuisi auttavan? Mutta ainakin silloin itse pääsisitte aamupalalle ja vaikka aamusuihkuun? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te muut joiden lapsi alkaa kiukuttelemaan jostain jo ennen kuin nousee sängystä, niin miten toimitte? Siis jos kiukutteluun ei ole mitään ilmeistä syytä, esim. joku selkeä asia huonosti, jonka pystyisitte korjaamaan? Yritättekö lohduttaa, vaikka lohduttaminen ei tuntuisi auttavan? Vai jätättekö yksin sänkyyn kiukuttelemaan, vaikka sekään ei tuntuisi auttavan? Mutta ainakin silloin itse pääsisitte aamupalalle ja vaikka aamusuihkuun? Ap
Ap nostaa vielä siinä toivossa, jos joku kommentoisi tähän.
Jätä kiukkuamaan ja mene suihkuun.
Kuulostaa jo siltä, että lapsi määrää. Hän päättää milloin herää, milloin syö ja ilmeisesti haluaa päätää milloin mennään vai mennäänkö ollenkaan ulos, ja siksi kiukuttelee, koska vanhemman suusta tuli päätös, että lähdetään ulos.
Pitääkö siis vain kestää kiukuttelu hetket, kun nyt opetat, että vanhempi päättää milloin herätään, milloin on aamupala jne.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa jo siltä, että lapsi määrää. Hän päättää milloin herää, milloin syö ja ilmeisesti haluaa päätää milloin mennään vai mennäänkö ollenkaan ulos, ja siksi kiukuttelee, koska vanhemman suusta tuli päätös, että lähdetään ulos.
Pitääkö siis vain kestää kiukuttelu hetket, kun nyt opetat, että vanhempi päättää milloin herätään, milloin on aamupala jne.
Ei määrää eikä päätä. Vaan minä määrään ja päätän. On ollut aina näin. Minä olen aina päättänyt ulosmenoajat, ruoka-ajat, nukkumaanmenoajat, muut lähtöajat jne. Vapaapäivinä lapsi saa kyllä tietenkin nukkua niin pitkään kuin haluaa, koskaan ei ole nukkunut pidempään kuin yhdeksään tosin. Lapsi saa tehdä iän mukaisia valintoja kyllä eli valita kumman värisen paidan tänään laittaa kahdesta vaihtoehdosta. Tai haluaako mieluummin kävellä vai ajaa pyörällä puistoon. Ap
Toiset nyt vaan ovat kiukkuisempia kuin toiset. Meillä poika oli pienenä tosi kiukkuinen jos ei saanut ruokaa tasaisin väliajoin ilman turhia viivytyksiä. Eikä ole muuttunut aikuisenakaan vaan näkee kyllä naamasta jos ei ole syönyt kunnolla ja kaikki on huonosti.
Aamuäreys voi olla merkki erityisherkkyydestä ja siitä, että lapsesi on kuormittunut päivän aktiviteeteista, tunteista, tapahtumista jne.
Helpottaisin niitä aamuja milloin lapsi olisi kanssani. Antaisin tehdä omia juttujaan omassa tahdissaan siihen asti kun on valmis ottamaan maailmaa vähän rauhallisemmin vastaan. Hoidossa toki hankalaa, kun aikataulujen mukaan pitää mennä.