Yhden ainoan avokadon kasvatus vaatii 300 litraa vettä, naudanlihakilon tuotantoon tarvitaan lähes 15000 litraa
Arkiset valinnat vaikuttavat luonnonvarojen käyttöön.
Otsikon luvut tämän viikon Helsingin sanomien Tiede-uutisesta.
Merkittävä osa syömästämme vedestä tulee seuduilta, joita vaivaa vesipula. Kannattaakin suosia ruokaa Pohjoismaista ja muilta vetisiltä alueilta. Myös kasvisvoittoinen ruokavalio on lähes aina veden kannalta parempi valinta
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain Suomessa riittää niin se on vettä. On täysin naurettavaa alkaa säästää vettä sen takia, että "maailmalla on vedestä pulaa". Menee samaan kategoriaan kuin, että on syötävä lautanen tyhjäksi koska Ambomaalla on nälän hätä.
Naudat syövät heinää, jota kasvatetaan sellaisilla mailla, joilla ei vilja kasva, mm. pohjoisessa, jossa viljat eivät tuleennu. Ja yleensä näihin päiviin saakka vettä on riittänyt heinäntuotantoon, eikä kuivatuskaan ole suuri ongelma, jos käytetään säilörehuna.
Avokadon elinkaari on jokseenkin oleellisesti lyhyempi kuin nautaeläimen. Avokadoja kasvatetaan alueilla, joilla kärsitään juomaveden puutteesta, koska suomalaisen elitistin pitää saada avokadonsa ja vesi ohjataan avokadon kasteluun. Kuinka moni avokado päättyy syömättömänä kompostiin?
Eipä unohdeta sitäkään, että avokadojen kasvatus on huumerikollisten käsissä.
Pelkkä kasvisruoka on epäterveellistä pitkään syötynä, joten liharuoan syöminen on osa terveellistä ruokavaliota, toki syön mielelläni kotimaista lihaa.
Se että jostainpäin maailmaa on vesi vähissä ei tarkoita automaattisesti sitä että se olisi suomesta vähissä.
Mutta yhdestä avokadosta ei tule yhtä kylläiseksi kuin kilosta naudanlihaa.
Pieniä määriä mitä tarvitaan vettä sähköauton akun mineraalien louhimiseen, liottamiseen ja muuhun valmistamiseen. Se on niin iso määrä, että minun koneelta loppuu numerot ja nollat.
Kun saatte selville se sähköauton vesiluvun, voitte rauhassa syödä lihaa ilman huonoa omatuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon nautakilon tuotantoon lasketaan käytännössä kaikki se sadevesi, jota tarvitaan, jotta nurmi kasvaa. Ja se vesi sataa joka tapauksessa, söipä apilan nauta tai ei mikään, joten minusta laskelma on tarkoitushakuinen.
Mustikkaa ei tästä eteenpäin siis voi syödä, koska senkin kypsyminen on seurausta satojen vesilitrojen sateesta.
Eipä taida kaikille naudoille riittää apilaa ja nurmea. Lisäksi syötetään rehua. Ehkäpä suurin osa syökin rehua.
Hyvin rutikuivan Los Angelesin alueella kasvaa avokadoja joka toisen talon pihassa ja sitä vettä ei tosiaan näy. Sadotkin ovat kohtuu reippaita. Olen siellä asunut, joten tieto perustuu siihen ei "tieto-lehteen."
Tuo 15000 litraa on kyllä täyttä tuubaa.
Joku koivu imasee 10 000 litraa päivässä
Yksi avokado painaa 100-250g ilman kiveä ja kuorta. Kilo (syötävää) avokadoa kuluttaa 1200 - 3000 litraa vettä. Aika paljon kun sitä kasvatetaan vesipulasta kärsivillä alueilla.
Vierailija kirjoitti:
Joku koivu imasee 10 000 litraa päivässä
Miten mun ja Mikon eroriita liittyy tähän mitenkään?
Kah se ei kuuluma sinu kuik palju ma imu Mikon tililtä sularaha!
T. Helena
Joudun tuo naudanlihakilon vastineeksi syömään arviolta kymmenen kiloa avokadoja ollakseni yhtä kylläinen. Jos yksi avokado painaa 100 g, niin 100 x 300 L = 30000 L
Vierailija kirjoitti:
Vesi palaa kiertoon aina kuitenkin,muuten maapallon vedet ois loppunu ajat sitte.
Vesi palaa kyllä, mutta ei välttämättä samaan paikkaan. Emme tee mitään suolaisella merivedellä. Pohjavesi on tärkeää ja valitettavasti todella monelta alueelta se on jo ihmisen vuoksi loppunut.
Vierailija kirjoitti:
Mutta yhdestä avokadosta ei tule yhtä kylläiseksi kuin kilosta naudanlihaa.
Syö kilo avokadoja ja tule uudelleen kertomaan, onko kylläinen olo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta yhdestä avokadosta ei tule yhtä kylläiseksi kuin kilosta naudanlihaa.
Syö kilo avokadoja ja tule uudelleen kertomaan, onko kylläinen olo
Mutta tässä on verrattu yhtä avokadoa kiloon naudanlihaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon nautakilon tuotantoon lasketaan käytännössä kaikki se sadevesi, jota tarvitaan, jotta nurmi kasvaa. Ja se vesi sataa joka tapauksessa, söipä apilan nauta tai ei mikään, joten minusta laskelma on tarkoitushakuinen.
Mustikkaa ei tästä eteenpäin siis voi syödä, koska senkin kypsyminen on seurausta satojen vesilitrojen sateesta.
Eipä taida kaikille naudoille riittää apilaa ja nurmea. Lisäksi syötetään rehua. Ehkäpä suurin osa syökin rehua.
Hankkija on se, joka noita rehuja myy, ei osta. Kuvitteletko sinä lihanautojen kasvattajan ostavan HEINÄÄ Hankkijalta? Ei tosiaan osta vaan kasvattaa itse ja siksi sitä ei ole Hankkijalla myynnissä niin kuin rehuja.
Ne isot valkoiset pallerot pelloilla tähän aikaan vuodesta sisältävät heinää. Ehkä joskus harvoin jotain muuta. Tasan tarkkaan kaikille Suomen naudoille heinää riittää, mutta kun lihantuotannon pitää olla niin kovin tehokasta, käytetään lisäksi muuta rehua. Ei siksi, että ei riittäisi, jos kaikki kesantopellotkin otettaisi heinäntuotantoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesi palaa kiertoon aina kuitenkin,muuten maapallon vedet ois loppunu ajat sitte.
Vesi palaa kyllä, mutta ei välttämättä samaan paikkaan. Emme tee mitään suolaisella merivedellä. Pohjavesi on tärkeää ja valitettavasti todella monelta alueelta se on jo ihmisen vuoksi loppunut.
Ei kuitenkaan Suomessa, vaikka joinakin kovin kuivina aikoina on vähentynyt.
Katsokaapa nyt ulos lähimmästä ikkunasta. Paljonko näette vettä? Tämän koneen vieressä olevasta ikkunasta en näe lähintä jokea, joka on tuossa metsikön takana, mutta taivaalta näyttää juuri nyt tulevan lisää.
Maailmassa on muutamia maita, joissa ei tarvitse huolehtia veden riittävyydestä. Suomi on yksi niistä. Täällä on ollut todella poikkeuksellista se, että kuivuus on haitannut elintarviketuotantoa. Suurin huoli on ollut vesivoimalla tuotetun sähkön riittävyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesta ei vesi lopu. Suosi suomalaista nautaa
Finsk mjölkkossa är nog helt skit i jämförelse med argentinsk oxe, och kostar dessutom oftast mera. Finskt kött är masochistens val.
Ovh sama på finska, tack.
Jos Ylämaan karjaa pitää Suomessa laitumella läpi vuoden, väitän, että on parempaa kuin argentiinalainen liha. Ekologisempaa on taatusti. Jos ei osaa valmistaa liharuokaa, ei brassinautakaan hyvälle maistu.
Se nauta on voinut tuottaa monta tonnia maitoa. Jos oli liharotuinen suomalainen sonni, ei haittaa mitään vaikka olisi käyttänyt miljoona vesilitraa kiloa kohti, kun Suomessa on vettä liikaakin.
Kuinkas paljon vettä onkaan siellä, missä avokadot kasvavat? Entä kummalla on pitempi kuljetusmatka, vaikka nauta olisi kuljettu Inarista Seinäjoelle teurastettavaksi ja sieltä takaisin syötäväksi?