Yliopisto on epäoikeudenmukainen
Opiskelen yliopistossa sivuaineina kieliä. Työmäärät ovat pääaineeseeni verrattuna kohtuuttoman suuria. Koko vuoden kestävästä ankarasta pänttäyksestä saa muutaman opintopisteen, kun pääaineessani tenttikirjaa selailemalla ja sieltä täältä lukemalla saa viikossa parissa tuplamäärän.
Ymmärtääkseni myös luonnontieteiden puolella työtä joutuu tekemään kovasti.
Miten nämä kirjekurssioppiaineet, jollainen pääaineenikin on, ovat päässeet yliopistoon, ja miksi niiden kurssien sisältöjä ja vaativuutta ei kyseenalaisteta mitenkään?
Nyt laitoksesta tulee ulos ihmisiä, joista jotkut ovat tehneet monta kertaa suuremman työmäärän kuin toiset. Titteli on kuitenkin sama.
Kommentit (14)
Eiköhän sitä työtä tehdä kuitenkin sitten sillä osaamisella eikä opintopisteillä.
Kauppatieteet ja kasvatustiede nyt ovat aina olleet huttua ja mutua. :)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sitä työtä tehdä kuitenkin sitten sillä osaamisella eikä opintopisteillä.
Osaamista ei kerry, jos ei tee työtä. Kieltä ei voi oppia, jos ei ihan oikeasti osaa. Ei riitä, että pyörittelee niitä näitä ajatuksia, vaan täytyy ihan oikeasti päntätä paljon ulkoa.
Olen varsin varma, että merkittävä osa oman pääaineeni opiskelijoista ei opinnot suoritettuaan pystyisi jäsennellysti esittämään edes aineen keskeisiä teorioita.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin saman opiskeluaikana, eli 5 op kurssi voi olla työmäärältään aivan eri tasoa eri oppiaineiden välillä. Onhan tuo epäreilua, että toisilta aloilta valmistuu paljon helpommalla kuin toisilta. Toisaalta näitä "vaikeampia" tutkintoja yleensä myös arvostetaan enemmän työelämässä.
Ainakin kauppatieteiden peruskurssit joita kävin opintojen sivussa oli kyllä sellaisia että pienellä vaivalla sai hirveästi opintopisteitä. Ja ktm tutkinto on kai kuitenkin ihan arvostettu? No, tosiaan en tiedä miten paljon hankalammaksi ne olisivat muuttuneet pidemmän päälle, kun opiskelin vain jonkun nelisen kurssia.
Minä otin aikoinaan AMK:ssa 15op kesäkurssin, jotta saisin opintotuen kesäajalta. Tein kurssin tehtävät yhden viikonlopun aikana. Oli kyllä helpoimmat nopat ikinä. Eli työmäärä vaihtelee suuresti kurssien välillä.
Se vähän vaihtelee yksilöittäin mikä on kellekin työlästä. Mun pääaine oli tietojenkäsittelytiede mutta sivuaineena luin matematiikan lisäksi psykologiaa ja kasvatustiedettä. Minusta oli todella työlästä miten paljon noissa joutui lukemaan tylsää tekstiä, kun omassa oppiaineessa ja matematiikassa riitti luennolla seuraaminen ja ohut luentomoniste. Mutta taas moni muu sanoi että helppohan sitä on yleistajuista tekstiä vaan lukea, mutta on työläitä ja vaikeita ne kaavat ja laskuharjoitukset siellä matemaattis-luonnontieteellisen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin saman opiskeluaikana, eli 5 op kurssi voi olla työmäärältään aivan eri tasoa eri oppiaineiden välillä. Onhan tuo epäreilua, että toisilta aloilta valmistuu paljon helpommalla kuin toisilta. Toisaalta näitä "vaikeampia" tutkintoja yleensä myös arvostetaan enemmän työelämässä.
Ainakin kauppatieteiden peruskurssit joita kävin opintojen sivussa oli kyllä sellaisia että pienellä vaivalla sai hirveästi opintopisteitä. Ja ktm tutkinto on kai kuitenkin ihan arvostettu? No, tosiaan en tiedä miten paljon hankalammaksi ne olisivat muuttuneet pidemmän päälle, kun opiskelin vain jonkun nelisen kurssia.
Mulle ne oli vaikeita siksi että tuntui monta kertaa että voikohan ihminen kuolla tylsyyteen. Ne kirjanpidon kurssitkin, hyi hemmetti miten tympäisevää asiaa.
Juu, kielet ovat työläitä. Niissä on lisäksi usein läsnäolopakko. Kun vääntää yhtä kurssia syksystä jouluun ja joulusta kevääseen ja saa palkinnoksi muutaman hassun opintopisteen, vaikka on tehnyt illat harjoituksia, niin tuleehan siinä mietittyä homman järkevyyttä.
Toisaalta jälkeenpäin ajateltuna kielten opiskelu teki hyvää itsetunnolle, koska niistä jäi tunne, että ihan oikeasti osaan. Jos joku kysyy minulta opiskelemiini kieliin liittyvästä asiasta, pystyn tarjoamaan perustellun ja yksiselitteisen vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Minä otin aikoinaan AMK:ssa 15op kesäkurssin, jotta saisin opintotuen kesäajalta. Tein kurssin tehtävät yhden viikonlopun aikana. Oli kyllä helpoimmat nopat ikinä. Eli työmäärä vaihtelee suuresti kurssien välillä.
Amk ja yliopisto eivät ole verrannollisia keskenään. Jo filosofia ovat näissä täysin erilaiset: amk tähtää työelämään ja yliopisto tähtää akateemisuuteen ja laaja-alaiseen teorian käsittelyyn.
Tein joskus myös kursseja amk:n ja yhden 7 op:n tehtävän sain tehtyä kolmessa tunnissa. Mutta nuo tehtävät olivat pääasiassa niin työelämään kohdistuvia ja ihan joka päiväiseen työelämään tehtyjä, että ei se ole sama. Ei sitä voi verrata. Toki Suomessa kun yritetään tasapäistää kaikki niin sitä voi ajatella niin, että amk ja yliopisto ovat verrannollisia.
Nyt käyn 10 op:n kursseja yliopistolla kun uudistan maisteriani ja työmäärä on aivan mieletön, myös työn taso läpipääsyyn on aivan eri skaalalla. Olen myös huomannut yliopistojen välillä älytöntä vaihtelua. Tein opintoja Tampereelle ja pääsin pienellä työmäärällä kursseja läpi. Tein kursseja Moskovaan ja siellä pääsi läpi vähän isommalla työllä. Nyt olen tehnyt kursseja KTH:lle ja tää käy päivätyöstä. Harmi vain kun on se päivätyö myös tehtävänä.
Tämäkin on osin suhteellista.
Kävin aikanaan kouluttamassa luokanopettajien fysiikka -kemia -kurssia okl:ssä. Taisi olla tuolloin suuruudeltaan 3 opintopisteen kurssi. Eräät opiskelijat valittivat suurta lukemismäärää suhteessa opintopisteisiin. Kurssikirjoina oli yläkoulun fysiikka ja kemia. Tismalleen samat kirjat, joita yläkoulussa opettaessani käytin 13-15 vuotiaille.
Itse lukemisen (sivu)määrä ei siis kerro vielä ihan koko totuutta.
Olen kielenopiskelija pääaineeltani ja ensimmäiset oikeasti työläät ja haastavat kurssit tulivat vasta syventävissä opinnoissa. Varsinkin perusopintojen kurssit pääsi läpi naurettavan vähäisellä työmäärällä.
Sivuaineeksi sitten valitsin sellaisen, jossa työtä saa tehdä senkin edestä. Olisi sitä voinut jonkin helpommankin valita.
Vierailija kirjoitti:
Olen kielenopiskelija pääaineeltani ja ensimmäiset oikeasti työläät ja haastavat kurssit tulivat vasta syventävissä opinnoissa.
Tuo riippuu kielestä. On ihan eri asia opiskella suomalaistaustaisena englantia ja venäjää. Englantia osataan jo sisään mennessä. Siksi opinnoissa keskitytään muuhun kuin kieleen itseensä. Lisäksi englannissa kielioppia on rajallisesti.
Sen sijaan pelkästään venäjän kieliopin haltuun saamiseen kuluu vuosia, vaikka olisi lukenut koulussa pitkän venäjän.
Kumpaakin olen opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sitä työtä tehdä kuitenkin sitten sillä osaamisella eikä opintopisteillä.
opintopisteiden avulla valmistuu. kuka palkkaa lääkärin jolla ei ole alan tutkintoa?
Huomasin saman opiskeluaikana, eli 5 op kurssi voi olla työmäärältään aivan eri tasoa eri oppiaineiden välillä. Onhan tuo epäreilua, että toisilta aloilta valmistuu paljon helpommalla kuin toisilta. Toisaalta näitä "vaikeampia" tutkintoja yleensä myös arvostetaan enemmän työelämässä.