Asperger ja hälinän sekä yllättävien ja yhtäkkisten tilanteiden sietäminen
Olisiko teillä vinkkejä, miten kestää otsikossa mainittuja asioita? Minulla tuntuu heikkenevän toimintakyky ihan täysin, jos on paljon (mahdollisesti vielä samanaikaisia) aistiärsykkeitä tai asiat eivät mene suunnitelmien mukaisesti. Menen ihan lukkoon enkä pysty jatkamaan toimintaa ja jumitun liiaksi negatiiviseen tunteeseen. Onko siihen saatavilla minkäänlaista tukea/apua vai pitääkö vain kestää ja tulla toimeen?
Kommentit (21)
Itse käytän varsinkin julkisissa kulkuvälineissä korvatulppia ja luen kirjaa. Auttaa tosi paljon, kun saa rajattua edes yhden aistikanavan dataa, ja häly on yksi isoimmista elämänlaatuni heikentäjistä. Korvatulppia saa myös sellaisina, jotka mahdollistavat keskustelun mutta laskevat desibelejä (esim loop)
Ei kai siihen oikein muu auta kuin välttää kyseisiä tilanteita mahdollisimman paljon ja tulla toimeen ahdistuksen kanssa. Kun maailmaa ei nyt vain valitettavasti voi muuttaa pienen vähemmistön vuoksi.
Rentoutus-/mielenhallintaharjoitukset?
Yritä kartuttaa elämässäsi pieniä kokemuksia, joissa sinulla on enemmän valtaa (ei suhteessa ihmisiin, paitsi positiivisesti) ja pyri hankkiutumaan eroon olosuhteista, joissa koet olevasi alistuneessa asemassa. Et voi pelkästään paeta.maailmaa.
Hyvä neuvo käyttää korvatulppia/kuulokkeita, tulpissa suosi silikonia ja pientä alipainetta.
Minulla on nuo molemmat ja ne ovat voimistuneet ajan myötä. Uskoisin että minulla niiden aiheuttajana on MS-tautini kognitiivinen oireisto.
Mutta tiedän niiden olevan myös autisminkirjon tyypillisiä ongelmia.
Esimerkki: Olen ostoslistan kanssa isossa marketissa. En löydä jotain tuotetta, jota oletin kaupassa varmuudella olevan. On vaikeaa ohittaa tilanne ja keskittyä ostosten jatkamiseen johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Tilannetta pahentaa taustahälinä, erityisesti musiikki.
Nuorena tätä ongelmaa ei ollut minulla.
En tiedä mikä tällaiseen auttaisi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siihen oikein muu auta kuin välttää kyseisiä tilanteita mahdollisimman paljon ja tulla toimeen ahdistuksen kanssa. Kun maailmaa ei nyt vain valitettavasti voi muuttaa pienen vähemmistön vuoksi.
Erityisesti miehille tuntuu olevan "normaalia" se, että kaiken pitää tuottaa mahdollisimman kovaa ja pahaa ääntä. Totuus on kuitenkin, että ihan "tavallisiakin" pulliaisia kuormittaa kaikki häly. Mieti vaan kuinka uupuneita työssäkäyvät ovat. se ei ole pellä työ, joka kuormittaa, vaan ruuhkat ym. lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse käytän varsinkin julkisissa kulkuvälineissä korvatulppia ja luen kirjaa. Auttaa tosi paljon, kun saa rajattua edes yhden aistikanavan dataa, ja häly on yksi isoimmista elämänlaatuni heikentäjistä. Korvatulppia saa myös sellaisina, jotka mahdollistavat keskustelun mutta laskevat desibelejä (esim loop)
Kannattaa ostaa korvatulpat rautakaupasta tai marketin työkaluosastolta. Siellä on pakko myydä sellaisia mitkä blokkaavat oikeasti ääntä.
Mulle on oikeasti tullut kammo siitä, että tuntemattomat miehet yrittää väkisin jutella ja mietin, että kuulokkeet suojaa mua kuulemasta yhtään heidän puhettaan. Mutta en voi olla aina kuulokkeet päässä.
Eilen mietin lenkilläni minkä suunnan ottaa, toisesta käveli mies vastaan, se oli yksi syy valita päinvastainen reitti; siellä kuitenkin odotti joku toinen vieras mies, autossa tien reunalla. Kun ignoorasin hänet täysin (huomaan jo sivusilmällä aikeet olemuksesta, liikkeistä), hän lähti perään ja huuteli, sillä hänen mielestään olisin tarvinnut kyydin. En edes katsonut häneen, tälläkään kertaa, vaan lähdin pois tieltä laaksoon.
Ja äsken kun kävelin kaupungilla, joku nuori mies pysähtyi ja alkoi jutella siitä, kuinka on nähnyt minut lenkillä, kuinka voin tehdä niin pitkiä lenkkejä jne. Katsoin häneen yllätettynä, hymähdin ja jatkoin kävelyä - sanomatta sanaakaan.
Ei minulla ole sinänsä mitään miehiä vastaan, päinvastoin. En vain halua puhua kenen tahansa kanssa henkilökohtaisesti (maksettuna asiakaspalvelijana olisi eri juttu), pakotettuna.
Vierailija kirjoitti:
Hälinään auttaa korvatulpat.
Mutta ei niitä kukaan jaksa pitää 24/7. Lisäksi esimerkiksi omat syömisäänet moninkertaistuu tulpat päässä.
Faith kirjoitti:
Minulla on nuo molemmat ja ne ovat voimistuneet ajan myötä. Uskoisin että minulla niiden aiheuttajana on MS-tautini kognitiivinen oireisto.
Mutta tiedän niiden olevan myös autisminkirjon tyypillisiä ongelmia.
Esimerkki: Olen ostoslistan kanssa isossa marketissa. En löydä jotain tuotetta, jota oletin kaupassa varmuudella olevan. On vaikeaa ohittaa tilanne ja keskittyä ostosten jatkamiseen johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Tilannetta pahentaa taustahälinä, erityisesti musiikki.
Nuorena tätä ongelmaa ei ollut minulla.
En tiedä mikä tällaiseen auttaisi.
Hm. Voisiko se auttaa, että siirtyisit nopeasti seuraavaan tuotteeseen listallasi, ellei etsimääsi tuotetta tunnu löytyvän helpolla? Ts. et päästäisi tilannetta siihen asti, että järkyttyisit, vaan etenisit suosiolla; hankkisit epävarmat tuotteet viimeisinä, tai jopa toisella kertaa. Sinun olisi pakko "huomioida itsesi" jopa epärationaalisena, sillä rakastat itseäsi, etkä pakottaisi rakasta.
^Tulkitsinko oikein, että kuvailemassasi tilanteessa olet järkyttynyt.
Vastamelukuulokkeet, korvatulpat, aurinkolasit aina kirkkaalla säällä
Täällä jo lähes viisikymppinen as... Minä en ole koskaan niitä oppinut sietämään. Mutta olen onneksi onnistunut järjestelmään itseni elämäntilanteeseen, jossa erittäin harvoin edes tarvii. Asun maalla, 100% etätyö, ei lapsia eikä puolisoa eikä lemmikeitä jotka mölyää.... Noita yhtäkkisiä juttuja toki tulee esim. töissä joskus, ja menen paniikkiin, mutta sanon palaavani myöhemmin asiaan ja palaan sitten rauhoituttuani. Nuorempaan kerran kyllä irtisanouduinkin kun panikoin jotain yllätystä.
Vierailija kirjoitti:
Yritä kartuttaa elämässäsi pieniä kokemuksia, joissa sinulla on enemmän valtaa (ei suhteessa ihmisiin, paitsi positiivisesti) ja pyri hankkiutumaan eroon olosuhteista, joissa koet olevasi alistuneessa asemassa. Et voi pelkästään paeta.maailmaa.
Hyvä neuvo käyttää korvatulppia/kuulokkeita, tulpissa suosi silikonia ja pientä alipainetta.
Itse en pysty käyttämään korvatulppia ollenkaan, alkaa ahdistaa ihan julmetusti. Haluan kuulla kaiken, tai alkaa ahdistaa, mutta jos sitä ääntä on liikaa sekin ahdistaa. Korvatulpat myös tuntuu jatkuvasit ikäviltä, samoin kuulokkeet. Siksi oikeastaan ainoa keino on olla hiljaisessa ympäristössä.
Myös mikään totuttelu ei ole mulla koskaan auttanut vaan ongelmat on pahentuneet aina, kun on joutunut olosuhteiden pakosta sietämään noita häiritseviä juttuja.
- eri as
Vierailija kirjoitti:
Mulle on oikeasti tullut kammo siitä, että tuntemattomat miehet yrittää väkisin jutella ja mietin, että kuulokkeet suojaa mua kuulemasta yhtään heidän puhettaan. Mutta en voi olla aina kuulokkeet päässä.
Eilen mietin lenkilläni minkä suunnan ottaa, toisesta käveli mies vastaan, se oli yksi syy valita päinvastainen reitti; siellä kuitenkin odotti joku toinen vieras mies, autossa tien reunalla. Kun ignoorasin hänet täysin (huomaan jo sivusilmällä aikeet olemuksesta, liikkeistä), hän lähti perään ja huuteli, sillä hänen mielestään olisin tarvinnut kyydin. En edes katsonut häneen, tälläkään kertaa, vaan lähdin pois tieltä laaksoon.
Ja äsken kun kävelin kaupungilla, joku nuori mies pysähtyi ja alkoi jutella siitä, kuinka on nähnyt minut lenkillä, kuinka voin tehdä niin pitkiä lenkkejä jne. Katsoin häneen yllätettynä, hymähdin ja jatkoin kävelyä - sanomatta sanaakaan.
Ei minulla ole sinänsä mitään miehiä vastaan, päinvastoin. En vain halua puhua kenen tahansa kanssa henkilökohtaisesti (maksettuna asiakaspalvelijana olisi eri juttu), pakotettuna.
Kamalaa tuollainen ahdistelu. Laita vaikka huppu päähän ja vähän löysemmät vaatteet, jos haluat olla rauhassa.
Minulla ei ole diagnoosia mutta ääniherkkyydestä sellaista kyselisin että onko teillä sellaista että pahimmillaan pystytte erottelemaan äänikentästä tahtomattanne ihan kaiken kun se alkaa ärsyttämään ja huomio ikäänkuin lukkiintuu siihen?
Ajatellaan vaikka hälyisää tilaa: pystyt kuuntelemaan jokaista äänilähdettä ja keskustelua samaan aikaan
Tai: liikenteen ääni alkaa ärsyttämään. Kuulet yhtäkkiä joka auton renkaan äänet ja moottorin äänet ja venttiilien sihinät ja jarrujen kirskunnat ja kuinka äänet kaikuvat talojen seinistä. Minuutti mitä tahansa ja alat riehumaan.
Minullakaan ei siedättäminen/totuttautuminen toimi ollenkaan. Vaikutus on kumuloituva, eli ylimääräinen häly ja melu alkaa rasittaa entistä enemmän.
Jouduin muuttamaan pois uudesta kerrostaloasunnosta voimakkaiden runkoäänten takia, mm. alakerroksen kaupan äänet kuuluivat hyvin ylös, samoin naapurien ovien paukuttelu jne. En saanut lopulta enää nukuttua ollenkaan ja ahdistus oli käsinkosketeltavaa. Muutin sitten maalle.
3x3 maadoitusharjoitus.
Katso hetken aikaa kolmea esinettä, niin että yhtä kerrallaan ja mietit nitä näet.
Sitten kuuntele ympäristöstäsi kolmea ääntä, yhtä kerrallaan erotellen ja mietit mitä kuulet.
Lopuksi mieti kolme tunnetta jota tunnet, yksi kerrallaan. Vaikka ilo, ilmavirta poskella ja paidan paine olkapäällä.