Lue keskustelun säännöt.
Työ päiväkodissa!
28.09.2022 |
Omien lasten myötä on herännyt ajatus alan vaihtamisesta taloushallinnosta varhaiskasvatukseen, opiskelemalla esim. lastenohjaajaksi oppisopimuksella. Kertokaahan, kannattaako? Onko päiväkodissa oikeasti niin kaoottista, kun annetaan ymmärtää, vai onko niitä hyviäkin paikkoja? Olisiko pieni päiväkoti parempi kuin iso? Vai olisiko joku ryhmis vielä mukavampi työpaikkana? Entäpä yksityinen vai kunnallinen? Paljonkos se palkka onkaan?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten olisi ihan mukavaa, mutta lapsiryhmät on ehdottomasti liian isoja.
Valtio teki lastentarhoista koulumaisia (vrt. Iso-Britannia) - ei ole tarkoituskaan, että jokaista "pienryhmää" kohden olisi enää aikuista. Koulun lailla opettajan tehtävä on huolehtia luokkamaisista ryhmistä.
Tämä siis kuuluu valtion määräämään valmennukseen, josta käytetään nimitystä varhainen kasvatus-suunnitelma (VaSu). Sitä käytetään koulussakin; mistä alkaen vanhemmat antavat lapsensa tähän valmennukseen, on heidän tai heidän olosuhteidensa sanelemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun kaikki työntekijät ovat töissä, työ on mukavaa. Mutta, kun poissaoloja on paljon ja sijaiset vaihtuu niin kyllä kuormittaa! Vaativaa tunnetyötä. Kaiken puserrat itsestäsi töissä, ja kotona et enää jaksa niiden omien lasten kanssa tunnekasvattaa, etkä kauheesti muutakaan.
Ja poissaoloja on. Pöpöt tarttuu myös aikuisiin, ja fysiikka pettää kunnon vuosia kantanut ja kyykkinyt. Alkaa olemaan kremppaa siellä ja täällä. Lisäksi tietenkin ihmiset uupuu.Mutta, niinkun sanoin. Silloin kun kaikki toimii kuten suunniteltu työ on mukavaa ja palkitsevaa.
Tosin, nykyisin lapset on tosi haastavia, on monenlaisia haasteita tai sitten ihan vaan korvattomuutta, aivan sama mitä aikuinen sanoo, lapsi nauraa päin naamaa ja jatkaa hölmöilyä. Ei niille ole kukaan koskaan sanonut ei. Nykylapset on tosi paljon kuormittavampia kun esim 10v sitten.
Opettajan työ ei saisi olla ihmisen luonteen puristaminen muottiin. Antakaa lasten olla!
Mistä kumpuaa tarhassa työskentelevien opettajien hinku muuttaa ihmisiä?
Oma kokemus päiväkodissa työskentelystä on kamala. Opiskeluaikana otin 3 kk sijaisuuden päiväkdissa kun kuvittelin että se on helppoa!
Se kiljuminen ja huuto, kuin lokkilaumaan olisi joutunut. Kamala miten mukulat oppii päiväkodissa kiljumaan, normaalilla äänellä ei osata kommunikoida. Kaipa se on pakko kiljua että saa asiansa esitettyä, ja se sama jatkuu sitten päiväkodin ulkopulellakin. Korviarepipää kirkumista.
Itsellä ei ole mukuloita eikä tule, mutta sellaista meteliä en kodissani hyväksyisi enkä antaisi rääkyä julkisilla paikoilla.
Ei varmaan kukaan lapsi osaa aina käyttäytyä niinku pitäs, eri ympäristöissä lapsi käyttäytyy välillä hieman eri tavalla.
Sitten on nämä tietty joilla kotona ei ole kaikki ihan niinkö pitäs ja ne on vaikeita tapauksia.
Jos on yli pitkät päivät, eikä kunnon lomia ja kotona kiireinen meininki koko ajan niin se näkyy lapsessa. Jos on älyluurit kotona yms.
Päiväkotityöhön tarvitaan hyvät tunnetaidot ja huumoria. Jämäkkyyttä,rauhallisuutta, auktoriteettiä sopivassa suhteessa.
Jos lapset kasvatettas yksilöllisesti työ olisi helpompaa. Jos ois pienemmät ryhmäkööt se ois helpompaa. Plus jos ei ole luontevaa,eikä helppoa itselle se homma niin sekin vaikuttaa. Jos on hyvä työntekijä niin sen näkee lapsestakin.
Nykyään tuntuu että lasten hankinta on semmosta liukuhihna hommaa. Uutta putkeen ja heti töihin vuoden jälkeen. Ei riitä rahat eikä hermot eikä jaksaminen ja arki on yhtä pinnistelyä mutta uutta vaan. Pitää ajatella lapsen parasta.
Kukaan ei varmasti tule kotiin sanomaan miten lastasi kasvatat,saako kieltää yms. Tottakai pitää kieltää. Mutta pitää ymmärtää miten lasta kasvatetaan. Älyluuri ja some kourassa jos on elänyt niin ei varmaan osata.
Minusta äitinä näyttää kamalalta kun ei osata olla oman lapsen kans.
Kun lapsi syntyi vaihdoin heti alaa. En ruennut opiskelemaan vaan pääsin hyväpalkkaseen siivoustyöhön. Lapsi pääsee aikasin kotiin ja jää aikaa kotonakin tehdä asioita.
Harmi kun täytyy tehdä 8h päiviä että pärjää mutta myös lapseni voi paremmin kun rahat riittää.
En jaksa mitään sosiaalista työtä koska vapaa aika ja perhe tarvii minua.
Arvostan päiväkoti työntekijöitä jotka tekevät kaikkensa,pyrkivät kehittymään ja osaavat nauttia työstään. Jotka ovat töissä koska tykkäävät lapsista. Joista ei tarvi miettiä että miten jaksat, kun homma rullaa vaikka nykyään onkin haastavampaa kun ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy vielä korjata lausetta että en lähtenyt töihin kun lapsi syntyi vaan olin yli 2 vuotta kotona niinkö kuuluu vaikka rahat oli liian tiukilla ja hermot välillä mutta en ikinä laittas pientä päiväkotiin se särkee sydämen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tykkään. 50+ ikäisenä omat lapset aikuisia, työkokemusta löytyy ja siten voin jakaa tukea perheille. Ei tartte guuglata lasten kehitykseen liittyv vaiheita, niin kuin päivähoidon dokkarissa ylellä. ( tämä kirjoitettu huumorilla siis) Työni eskariryhmässä ei sisällä pienten perushoitoa( pukeminen, vaipanvaihto, syöttäminen) vaan pedagogista ohjausta ja opettamista. Tykkään myös kun saa ulkoilla päivittäin työajalla. Kivat työkaverit ja pomo. Uusi, puhdas, toimiva rakennus. Tykkään!
Vai niin. Sinähän sen päätät missä minä olen töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatuksen opena mulla jää käteen kuussa 2580€
Tykkään lapsista niin paljon, että en koe työtä enää kuormittavana (kun on uusi alalla niin ainakin itse koin). Mutta mielestäni moni muu ei tee työtä kutsumuksesta, ja silloin se väsymys ym näkyy, tosi huonoja tai vähän huonoja paikkoja Enemmistö (yli 100 paikan kokemuksella).
Naisvaltanen ala, ilmapiirit huonoja, pomot monet samaa.....
Hierarkisuus menneeltä ajalta.
Itse en vielä yli 100 paikan nähneenä ole löytänyt täysin toimivaa yhteisöä.
Ryhmikset suuri osa parempia mielestäni, sekä pienet yksityiset, mutta esim ryhmiksissä voi olla vieläkin huonommat ilmapiirit ym jos työntekijät vehkeilee mitä sattuu kun pomo ei ole näkyvissä.
Pienet yksityiset voi olla parhaiden joukossa , mutta nekin vähenee koko ajan kuten ryhmikset.
Isot laitosmaiset jättipäikyt on oma inhokki, mihin en itse menisi koskaan töihin (enkä lastani laittaisi).
Jos olet valmis raskaaseen, monipuoliseen käytännön työhöön ja tulet hyvin toimeen naisporukoissa, sekä olet lapsirakas suosittelen. Palkka melko pieni.
Valtio teki lastentarhoista koulumaisia (vrt. Iso-Britannia) - ei ole tarkoituskaan, että jokaista "pienryhmää" kohden olisi enää aikuista. Koulun lailla opettajan tehtävä on huolehtia luokkamaisista ryhmistä.