Miten auttaa lasta tässä?
Lapsi kouluikäinen, opettaja laittanut luokassa hänen pulpettivierustoveriksi häirikkölapsen joka sotkee toistuvasti lapseni pulpettia piirroksin, koskenut luvatta omaisuuteen ja kiistää teot opettajalle sanottua. Lapsi seurannut lastani kotiovelle asti vainomielessä, eivät leiki keskenään koskaan ja kyseinen lapsi ilmoittanut ettei ole kaveri. Oppituntihäiriköinnin takia lapseni vaikeampi saada työrauhaa oppitunneilla ja on myös joutunut olemaan apuopena kyseiselle lapselle mikä ei todellakaan kuuluisi ala-asteikäisten lasten tehtäviin. Opettaja ei pyynnöstä huolimatta ole suostunut vaihtamaan pulpettipaikkoja erilleen koska haluaa perusteissa mm. toisen lapsen integroituvan paremmin. Lapseni kärsii inkluusiosta ja on nyt kiusattuna kyseisen häirikön toimesta. Miten huoltajana enempää pystyn puuttumaan ettei tilanne eskaloidu nykyisestä?
Kommentit (17)
Opettajallakin on esimies, ole häneen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä sokea ope, jos ei näe ja kuule häirikköä luokassa. Itselleni ainakin on kasvanut silmät selkäänkin ja huomaan asioita, vaikken katso edes kohti.
Opettaja huomannut ja hänelle sanotaan toistuvasti asiasta. Tilanne pahentunut viime viikkoina ja häiriköinti toistuvaa. Opettaja sanoi tavoitteeksi saada kyseisistä lapsista kavereita
Kaikista vain ei väkisin tule kavereita, varsinkaan tuossa tilanteessa
-ap
Meillä oli vähän sama tilanne tuossa alakoulu aikoina. Oma lapsi oli jatkuvasti ryhmätyöparina luokan häirikölle eli mun lapsi teki työt ja tämä pari perseili menemään. Kolmannen ryhmätyön (samana lukuvuonna) kohdalla mä sitten ilmoitin, että se pari vaihtuu nyt tai olen yhteydessä rehtoriin ja opetustoimen päällikköön. Se ihan riitti.
Jos ei ole provo niin heti yhteys opettajaan. Tuo "vainomielessä" pisti vähän epäilyttämään että onko totta? Se että "häirikkö" tekee väärin ei ole kiusaamista, kiusaaminen on pitkäkestoista toimintaa. Älä opeta lapselle että kaikki ristiriidat ovat kiusaamista. Pyydä neuvotteluun mukaan kuraattori tai muu ihminen jolla kokemusta (erityisope, nuorisotyöntekijä). Sinun(kin) lapsen tulee saada oppimisrauha, opettajan vastuulla on huolehtia työrauhasta. Pulpetit voi laittaa erilleen tai isompaan ryhmään jossa yksi lapsi ei joudu vastuuseen "häiriköstä". Älkää piiloutuko kapulakielen taakse (inkluusio, integraatio ym.) vaan puhukaa rehellisesti siitä mitä luokassa tapahtuu, mitä siellä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.
Käske lapsesi kiljua häirikölle täyttä kurkkua kesken opetuksen että LOPETA LOPETA LOPETA SAAATANAAAA,
Ihan varmasi erotetaan toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Tätä se kansainvälistyminen on. Ei ihme että oppimistulokset alenee kun ei vuorovaikutus- ja käytöstaitoja sekä perus kansalaistaidot 0. Monimuotoisuus ei aina ole rikkaus, inkluusio epäonnistunut
Ikävä torpata hyvä öyhotys faktoilla, mutta oman pojan vastaavanlainen kiusaaja oli sukunimeltään Hämäläinen. Ja oli siis ihan hämäläisen näköinenkin.
Silloin kun minä olin ala-asteella niin tuollaiset häiriköt kannettiin niskaperse otteella ulos luokasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä sokea ope, jos ei näe ja kuule häirikköä luokassa. Itselleni ainakin on kasvanut silmät selkäänkin ja huomaan asioita, vaikken katso edes kohti.
Opettaja huomannut ja hänelle sanotaan toistuvasti asiasta. Tilanne pahentunut viime viikkoina ja häiriköinti toistuvaa. Opettaja sanoi tavoitteeksi saada kyseisistä lapsista kavereita
Kaikista vain ei väkisin tule kavereita, varsinkaan tuossa tilanteessa
-ap
Mitähän opettaja tekee sen asian eteen että heistä tulisi kavereita? Vai kuviteleeko että kaikista tulee kavereita keskenään kun ne vaan laittaa istumaan vierekkäin
Ja jos opettaja haluaa heistä kavereita, niin hänellä täytyy olla siihen perusteena jotain sellaista, että lapsilla on jotain yhteistä ja yhteensopivat temperamentit, tms. Miten opettaja on perustellut kaveruuden?
Mistä nuo muutamat päättelivät, että olisi ulkomaalaistaustaisesta kysymys. Inkluusio tarkoittaa ihan kaikkia. Ja integroituna on läjäpäin suomiperäisiä lapsia.
Kun keskustelu opettajan kanssa ei tuo tulosta, ja kun lapsi edelleen kärsii, ehkä jopa koko ajan enenevässä määrin, niin sitten siirrytään seuraavalle portaalle keskustelemaan asiasta. Eli rehtoriin yhteys ja tilanteen kuvaus ja kysymys, että mitä mieltä hän on asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä olin ala-asteella niin tuollaiset häiriköt kannettiin niskaperse otteella ulos luokasta
milloinhan tämä ulta-aiak on ollut? Itse olin ala-asteella 1977-1983 ja ei meillä kyllä ketään ulos kannettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä sokea ope, jos ei näe ja kuule häirikköä luokassa. Itselleni ainakin on kasvanut silmät selkäänkin ja huomaan asioita, vaikken katso edes kohti.
Opettaja huomannut ja hänelle sanotaan toistuvasti asiasta. Tilanne pahentunut viime viikkoina ja häiriköinti toistuvaa. Opettaja sanoi tavoitteeksi saada kyseisistä lapsista kavereita
Kaikista vain ei väkisin tule kavereita, varsinkaan tuossa tilanteessa
-apMitähän opettaja tekee sen asian eteen että heistä tulisi kavereita? Vai kuviteleeko että kaikista tulee kavereita keskenään kun ne vaan laittaa istumaan vierekkäin
Opettaja laittanut kaikki parityöt tekemään keskenään, retkilläkin/suunnistuksessa pariksi joka kerta päättänyt heidät. Muilla oppilailla vaihtuvuutta siinä kuka parina opettajan päättämänä. Välitunneilla eivät missään tekemisissä keskenään
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Mistä nuo muutamat päättelivät, että olisi ulkomaalaistaustaisesta kysymys. Inkluusio tarkoittaa ihan kaikkia. Ja integroituna on läjäpäin suomiperäisiä lapsia.
Kyseinen lapsi ulkomaalaistaustainen, puhuu kyllä hyvin suomea
-Ap
Minulla oli lapsena samanlainen tilanne ja löysin luokasta kaverin josta tuo häirikkö ei välittänyt vaan antoi olla rauhassa niin vaihdoin tuon kaverin kanssa paikkoja. Kun opettaja lopulta huomasi niin tuo kaveri sanoi että oli hänen idea koska "näki huonosti" edelliseltä paikaltaan ja ope antoi asian olla. Onnistuisikohan teillä?
No on kyllä sokea ope, jos ei näe ja kuule häirikköä luokassa. Itselleni ainakin on kasvanut silmät selkäänkin ja huomaan asioita, vaikken katso edes kohti.