Lue keskustelun säännöt.
Nykylukio on ihan järjetön. Tänään on vielä monella yo-koe ja heti perään on tavallinen koeviikko
26.09.2022 |
Omalla abilla oli sentään viimeinen yo-koe viime to, mutta eipä silti voinut juuri hengähtää kun piti alkaa lukea tämän viikon kurssikokeisiin.
Yo-kokeiden hajautuksen piti kai helpottaa lukiolaisten stressiä mutta siinä kävi ihan päinvastoin. Syksyllä ei ole lukulomaa ja samaan aikaan pitää opiskella tavallisia kursseja. Kesääkään ei ehtinyt lomailla, kun silloin jo piti aloittaa lukeminen, useimmat oli toki kesätöissäkin.
Ei ihme että lukiolaiset ovat aivan uupuneita.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kannattaa kirjoittaa vain sellaisia aineita, mihin ei oikeastaan pysty valmistumaan. Kielikokeeseen on vain turha lähteä kertaamaan "kielioppisääntöjä". Ainoa mitä voi tehdä on lukea tai katsella esim. englannin kielistä materiaalia.
Ehkei av- palstalta kannata hakea opiskeluvinkkejä. Juu, ei sillä kieliopilla mitään tee.
Kieliopin opiskelu ennen yo-kokeita ei vaikuta kovin merkittävästi. Kielioppi on pitänyt sisäistää jo koko edeltävän koulu-uran aikana. Kielet ovat muista aineista erilaisia siinä, että ne pitää osata hyvin jo paljon ennen yo-kokeita. Kokeiden luonnekin on sellainen, että ei hirveän paljon auta, että on äkkiä tankannut itseensä ennen kokeita nippelitietoa kielioppisäännöistä, koska siinä kokeessa ne asiat pitää osata sellaisissa yhteyksissä mihin tankkaaminen ei vain riitä. Ne asiat pitää olla selkärankaan iskostuneita, jos puhutaan A-englannin yo-kokeesta. Joku lyhyen kielen koe on toki helpompi, mutta on siinäkin hyvä olla se automaattinen osaaminen taustalla.
Just just, kuule, sitä kielioppia sitten opiskellaan vielä yliopistossakin, jos menet lukemaan kieliä. Miksi, jos olet jo kaiken sisäistänyt? Meinaat, että abit osaavat kaikki kielioppiasiat?
Toiseksi, kirjoituksiin osallistuu nekin, joille kielet eivät ole helppojua - koko arvosanaskaalahan siellä on käytössä, joten joukkoon mahtuu niitäkin, joille ne perusjuttujen kertaus on ihan paikallaan.
Asioiden kertaaminen ennen kokeita ei myöskään tarkoita sitä, että kaiken tankkaa juuri ennen kokeita - kysehän on juuri kertaamisesta, mieleen palauttamisesta sekä mm. siitä, että pyrkii varmistamaan, että on kaiken oikein.
Olen opiskellut kieliä yliopistossa ja siellä ei todellakaan pärjää ellei peruskielioppi ole iskostunut päähän. Mennään sen verran syvälle siihen kielioppiin. Kielten kokeista saavat L ne, joilla ne asiat ovat selkärangassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla oli silloin kun kirjoitin 13 vuotta sitten. Totta kai se on rankkaa, mutta sellaista se on. Priorisoin yo-kokeita. Jos yksi perus koe menee huonommin niin sillä ei ole mitään väliä.
Syksyn kirjoituksiin on ollut koko kesä aikaa valmistautua. Apn kakara on pöljä jos ei ole ennakoinut. Tyhmän vanhemman lapsesta kasvaa tyhmä nuori. Näin se vain on.
Sinä se vasta vaikutatkin fiksulta ihmiseltä😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abithan voi valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin koko edellisen kesän. Ei se silloin tule yllätyksenä.
Voi, mutta siinä on kuitenkin loman ja kokeen välissä varsin monta viikkoa. Ei kaikille säily ne asiat niin hyvin muistissa. Ainakin reaaliaineissa on paljon pientä nippelitietoa jota on pakko tankata juuri ennen koetta, jotta muistaisi kaiken.
Herrasiunaa, ne opit pitää säilyä mielessä koko elämän ajan. Jestas sentään, pitääkö sun penskalles opettaa joka vuosi ala-asteen asiatkin uudestaan. Mistä teitä typeryksiä oikein sikiää?
Aha. Muistatko itse kuinka hyvin esim. proteiinisynteesin tai meioosin vaiheet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suo siellä, vetelä täällä. Kokeita ei ole edelleenkään mikään pakko hajauttaa. On täysin sallittua kirjoittaa kaikki aineet keväällä, mutta se taas tuntuu monista opiskelijoista yhtä lailla stressaavalta.
Ennen syksyn ylioppilaskokeita ei tarvita lukulomaa, sillä muutamaa viikkoa aiemmin on ollut kesäloma. Opiskelijoita ohjeistetaan keväällä valmistautumaan syksyn ylioppilaskokeisiin kesällä. Samoin ykkösjaksossa ei pitäisi olla muita kuin syksyn ylioppilaskokeisiin valmentavia abikursseja, ja ne loppuvat yleensä ennen ylioppilaskokeita. Jos jaksossa on paljon muita opintoja, on opintosuunnitelman tekemisessä jokin mennyt pieleen.
Mitäs, jos kirjoitat vaikkapa psykologian ja biologian (esim. omalla nuorellani ovat kirjoitusohjelmassa nämä molemmat)? Ovat samana kirjoituspäivänä ainakin keväällä 2023. Tai uskonto ja historia.
pe 24.3.reaali (psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia)
ke 29.3.reaali (uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto)
Jos useampaa reaalia kirjoittaa, voi oikeasti joutua hajauttamaan kirjoituksia, kun samalle päivälle on aikataulutettu useampi aine.
Kommentoin tätä toisessa viestissä. Yhden tai kahden aineen ylioppilaskokeeseen osallistumisen ei pitäisi olla niin vaativa suoritus, että siitä menee koko kesä ja ykkösjakso pilalle. Jos näin on, on opintosuunnitelma tehty huonosti tai opiskelutaidoissa, kuten aikatauluttamisessa, puutteita. Tarkoitus ei ole, että ylioppilaskokeeseen päntätään vuorokauden ympäri juuri kokeen alla. Varsinaisen oppimisen tulisi tapahtua kursseilla, kokeen alla kerrataan aiemmin opittua.
Itsehän otin kantaa vain siihen, voiko kirjoitusten hajauttamiselta välttyä. Kun lainaamassani viestissä väitettiin, ettei olisi mikään pakko hajauttaa kirjoituksia.
Missään kohtaa en ole itse ottanut kantaa siihen, onko tämä rankkaa vai ei.
-23
Vähän menee nyt saivarteluksi. Ei ole pakko hajauttaa, jos valitsee aineet niin, että ne voi suorittaa kerralla. Läheskään kaikki eivät kirjoita kahta tai useampaa reaaliainetta. Jos valitsee useita reaaliaineita, sitten pitää tehdä sellainen opintosuunnitelma, että valmistautuminen kokeeseen onnistuu. Tästä ketjusta syntyy sellainen kuva, että opiskelijalle ja huoltajalle on tullut tilanne kolmosvuoden syksyllä jotenkin yllätyksenä. Kesäloma kestää kymmenen viikkoa. Jos siitä käyttää vaikka kolme viikkoa syksyn ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen, jää vielä hyvin aikaa lomailla.
Huvittavaa, kun mammat täällä väittelee onko nuorilla rankkaa vai ei. 13 vuotta sitten kun minä kirjoitin ... silloin lukio oli ihan eri juttu kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion kurssiarvosanoja ei tarvita mihinkään, joten niillä ei ole varsinaisesti merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abithan voi valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin koko edellisen kesän. Ei se silloin tule yllätyksenä.
Voi, mutta siinä on kuitenkin loman ja kokeen välissä varsin monta viikkoa. Ei kaikille säily ne asiat niin hyvin muistissa. Ainakin reaaliaineissa on paljon pientä nippelitietoa jota on pakko tankata juuri ennen koetta, jotta muistaisi kaiken.
No ei ole. Tai jos on, niin asiaa ei alunperinkään ole ymmärtänyt oikein. Ei ylppäreissä kysytä, mitä luki kirjan sivun 345 infoboksissa, se on enemmän pääsykokeissa.
Et ole tainnut tutustua nykykokeisiin. Todellakin voi olla hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. Esim. biologiassa oli tänä syksynä eräs hyvin spesifi asia jota moni opettajakaan ei muistanut. Kokeet ovat vaikeutuneet koska ne on nykyään suora väylä esim. lääkikseen. Pakko saada eroja hyvienkin välille.
Mikähän tämä hyvin spesifiasia oli? Toki biologia on tyyppiesimerkki alasta, jossa on mm. erilaisia rakennekaavoita, jotka pitää osata. Mutta idea olisi kuitenkin se, että ne on opittu jo kurssilla ja sitten ne kerrataan.
Ei kyse ole pelkästä oppimisesta/ymmärtämisestä kun on aine, jossa on esim. valtava määrä käsitteistöä. Pitää osata entsyymien nimet, erilaisten solutapahtumien vaiheet, sydämen rakenteet ja verenkierron yksityiskohdat, geenitekniikan menetelmät kaikkine vaiheineen jne. Todella paljon ulkoaopettelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kirjoittaminen ei ole pakollista. Lisäksi kirjoituspäivät on tiedossa jo hyvissä ajoin, ongelman voi ennakoida. Siitä taatusti koulussa varoitetaan. Syksyllä kirjoittaminen ON rankkaa.
Kyllä se monelle periaatteessa on pakollista jos kaksi kirjoitettavaa ainetta on samana koepäivänä. Hyvin monilla on nykyään kun reaaliaineet on kaikki omina kokeinaan. Joillain voi myös olla kaksi kieltä, jotka osuu samaan koepäivään.
Syksyllä on useimmilla yksi, korkeintaan kaksi ylioppilaskoetta. Niihin valmistautumisen ei pitäisi olla niin iso ponnistus, että siitä menisi koko kesä pilalle, eikä yhteen tai kahteen ylioppilaskokeeseen osallistumisen pitäisi olla niin rankkaa, että tuleva koeviikko aiheuttaa ylitsepääsemätöntä stressiä. Ennen hajautuksia kirjoitettiin kuusi-seitsemän ainetta kerralla, ja siitä selvittiin. Aloituksen kaltaiset puheenvuorot, joissa kauhistellaan, kuinka hirveän rankkaa nykylukio on, vain ruokkivat nuorten kokemaa stressiä ja ahdistusta. Nyky-yhteiskunta on monessa mielessä vaativampi kuin yhteiskunta vaikka 20 vuotta sitten, mutta lukio-opiskelu itsessään ei kyllä ole muuttunut vaativammaksi, päinvastoin, ja sanon tämän lukion opettajana pitkään työskennelleenä.
Mitä ainetta mahdat itse opettaa jos sun mielestä ei ole rankkaa? Seuraatko yhtään uutisiakaan siitä, miten mm. pääsykoeuudistus on lisännyt uupumista? Ja kyllä ainakin paremmissa lukioissa kaikki kirjoittaa 2-3 ainetta syksylläkin. Harvalla jää kirjoitettavien aineiden määrä 5-6:een.
Abin vanhempi + itsekin opettaja
Uupuminen on yleisesti yhteiskunnassa lisääntynyt ilmiö, joka koskee muitakin kuin lukiolaisia, eli en tekisi suoraan sellaista johtopäätöstä, että lukio aiheuttaa uupumista. Ennen korkeakoulujen valintakoeuudistusta alkoi välittömästi ylioppilaskokeiden jälkeen pänttääminen pääsykokeisiin. Oliko tämä nuorten jaksamisen kannalta jotenkin parempi vaihtoehto? Miten korkeakoulujen opiskelijavalinta tulisi hoitaa niin, että siitä ei aiheutuisi nuorille stressiä?
Opetan suuressa, keskitasoa vähän paremmin menestyvässä lukiossa, enkä tunnista kuvaustasi omasta oppilaitoksestani. Omien havaintojeni mukaan ei ole mitenkään yleistä kirjoittaa 2-3 ainetta syksyllä, ja useimmat kirjoittavat yhteensä 5-6 ainetta. Kovatasoisissa lukioissa tilanne on toki toinen, mutta niihinhän haetaan juuri korkeiden tavoitteiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kannattaa kirjoittaa vain sellaisia aineita, mihin ei oikeastaan pysty valmistumaan. Kielikokeeseen on vain turha lähteä kertaamaan "kielioppisääntöjä". Ainoa mitä voi tehdä on lukea tai katsella esim. englannin kielistä materiaalia.
Ehkei av- palstalta kannata hakea opiskeluvinkkejä. Juu, ei sillä kieliopilla mitään tee.
Kieliopin opiskelu ennen yo-kokeita ei vaikuta kovin merkittävästi. Kielioppi on pitänyt sisäistää jo koko edeltävän koulu-uran aikana. Kielet ovat muista aineista erilaisia siinä, että ne pitää osata hyvin jo paljon ennen yo-kokeita. Kokeiden luonnekin on sellainen, että ei hirveän paljon auta, että on äkkiä tankannut itseensä ennen kokeita nippelitietoa kielioppisäännöistä, koska siinä kokeessa ne asiat pitää osata sellaisissa yhteyksissä mihin tankkaaminen ei vain riitä. Ne asiat pitää olla selkärankaan iskostuneita, jos puhutaan A-englannin yo-kokeesta. Joku lyhyen kielen koe on toki helpompi, mutta on siinäkin hyvä olla se automaattinen osaaminen taustalla.
Just just, kuule, sitä kielioppia sitten opiskellaan vielä yliopistossakin, jos menet lukemaan kieliä. Miksi, jos olet jo kaiken sisäistänyt? Meinaat, että abit osaavat kaikki kielioppiasiat?
Toiseksi, kirjoituksiin osallistuu nekin, joille kielet eivät ole helppojua - koko arvosanaskaalahan siellä on käytössä, joten joukkoon mahtuu niitäkin, joille ne perusjuttujen kertaus on ihan paikallaan.
Asioiden kertaaminen ennen kokeita ei myöskään tarkoita sitä, että kaiken tankkaa juuri ennen kokeita - kysehän on juuri kertaamisesta, mieleen palauttamisesta sekä mm. siitä, että pyrkii varmistamaan, että on kaiken oikein.
Olen opiskellut kieliä yliopistossa ja siellä ei todellakaan pärjää ellei peruskielioppi ole iskostunut päähän. Mennään sen verran syvälle siihen kielioppiin. Kielten kokeista saavat L ne, joilla ne asiat ovat selkärangassa.
Huoh. Jotenkin arvasin sinun olevan kielten opiskelija. Jos olet kielten opiskelija niin määrittele yksiselittsesti ero peruskieliopin ja muun kieliopin välillä. Jos kaikki on selkärangassa, niin mitä te enää opiskelette ja jos ei ole, niin sittenhän opiskelu kannattaa.
Toiseksi, se L:n saanutkin on oppinut jokaisen osaamansa asian joskus. Kyllä se viimeisen kieliopin pokkeuksen voi oppia vielä viikko ennen koetta. Tämä ilmeisesti tuottaa sinulle nyt käsitteenä vaikeuksia - eli jos opiskelu jatkuu kokeeseen asti, ei se tarkotia, että kaikkea opiskellaan vaan sitä, että opittua hiotaa.
Kolmanneksi, kuka hitto tässä on puhunut edes L:stä. Sen saa 5 % kirjoittaneista. Muut saa sitten niitä heikompia arvosanoja. Joku on ihan tyytväinen siihen, että C vaihtuu M:ksi ja sen on saattanut pelastaa myös se, että kielioppi on kerrattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kannattaa kirjoittaa vain sellaisia aineita, mihin ei oikeastaan pysty valmistumaan. Kielikokeeseen on vain turha lähteä kertaamaan "kielioppisääntöjä". Ainoa mitä voi tehdä on lukea tai katsella esim. englannin kielistä materiaalia.
Tämä pätee vain jos ei osaa lukea kielioppia, kuten yllättävän harva osaa. Katsos kun kyllä sitäkin on ihan mahdollista opetella, en tajua kuinka voi ajatella, että olisi turhaa kerrata kielioppisääntöjä. Itse pikakertasin viime keväänä kahden viikon aikana ruotsin kieliopin aikuislukion kirjoituksia varten ja E napsahti. Ilman tuota kertausta olisin varmaan saanut C:n tai hyvällä tuurilla M:n.
Lisäksi kielten kokeisiin voi kyllä lukea muutoinkin kuin kielioppia kertaamalla. Esimerkiksi esseen rakenteeseen, fraaseihin ja kielen rekisteriin liittyviä asioita voi olla hyvä kerrata.
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kirjoittaminen ei ole pakollista. Lisäksi kirjoituspäivät on tiedossa jo hyvissä ajoin, ongelman voi ennakoida. Siitä taatusti koulussa varoitetaan. Syksyllä kirjoittaminen ON rankkaa.
On pakollista, jos on useita reaaleita samalta päivältä tai pitkiä kieliä. Niitä kun ei voi kirjoittaa kuin yhden kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abithan voi valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin koko edellisen kesän. Ei se silloin tule yllätyksenä.
Voi, mutta siinä on kuitenkin loman ja kokeen välissä varsin monta viikkoa. Ei kaikille säily ne asiat niin hyvin muistissa. Ainakin reaaliaineissa on paljon pientä nippelitietoa jota on pakko tankata juuri ennen koetta, jotta muistaisi kaiken.
No ei ole. Tai jos on, niin asiaa ei alunperinkään ole ymmärtänyt oikein. Ei ylppäreissä kysytä, mitä luki kirjan sivun 345 infoboksissa, se on enemmän pääsykokeissa.
Et ole tainnut tutustua nykykokeisiin. Todellakin voi olla hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. Esim. biologiassa oli tänä syksynä eräs hyvin spesifi asia jota moni opettajakaan ei muistanut. Kokeet ovat vaikeutuneet koska ne on nykyään suora väylä esim. lääkikseen. Pakko saada eroja hyvienkin välille.
Mikähän tämä hyvin spesifiasia oli? Toki biologia on tyyppiesimerkki alasta, jossa on mm. erilaisia rakennekaavoita, jotka pitää osata. Mutta idea olisi kuitenkin se, että ne on opittu jo kurssilla ja sitten ne kerrataan.
Ei kyse ole pelkästä oppimisesta/ymmärtämisestä kun on aine, jossa on esim. valtava määrä käsitteistöä. Pitää osata entsyymien nimet, erilaisten solutapahtumien vaiheet, sydämen rakenteet ja verenkierron yksityiskohdat, geenitekniikan menetelmät kaikkine vaiheineen jne. Todella paljon ulkoaopettelua.
Ok, että ymmärrä ymmärtämisen ja oppimisen suhdetta. On kuitnekin ihan yleisesti tutkittu, että ulkoa opettelukokeissakin avain on sen, että asian ymmärtää. Näin ollen yksityiskohdat muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Eli edelleen, ei näitä enää tankata ulkoa viimeisenä iltana vaan kerraataan.
Asiat painuvat mieleen, kun ne muodostavat ymmärrettävän kokonaisuuden ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kirjoittaminen ei ole pakollista. Lisäksi kirjoituspäivät on tiedossa jo hyvissä ajoin, ongelman voi ennakoida. Siitä taatusti koulussa varoitetaan. Syksyllä kirjoittaminen ON rankkaa.
Kyllä se monelle periaatteessa on pakollista jos kaksi kirjoitettavaa ainetta on samana koepäivänä. Hyvin monilla on nykyään kun reaaliaineet on kaikki omina kokeinaan. Joillain voi myös olla kaksi kieltä, jotka osuu samaan koepäivään.
Syksyllä on useimmilla yksi, korkeintaan kaksi ylioppilaskoetta. Niihin valmistautumisen ei pitäisi olla niin iso ponnistus, että siitä menisi koko kesä pilalle, eikä yhteen tai kahteen ylioppilaskokeeseen osallistumisen pitäisi olla niin rankkaa, että tuleva koeviikko aiheuttaa ylitsepääsemätöntä stressiä. Ennen hajautuksia kirjoitettiin kuusi-seitsemän ainetta kerralla, ja siitä selvittiin. Aloituksen kaltaiset puheenvuorot, joissa kauhistellaan, kuinka hirveän rankkaa nykylukio on, vain ruokkivat nuorten kokemaa stressiä ja ahdistusta. Nyky-yhteiskunta on monessa mielessä vaativampi kuin yhteiskunta vaikka 20 vuotta sitten, mutta lukio-opiskelu itsessään ei kyllä ole muuttunut vaativammaksi, päinvastoin, ja sanon tämän lukion opettajana pitkään työskennelleenä.
Mitä ainetta mahdat itse opettaa jos sun mielestä ei ole rankkaa? Seuraatko yhtään uutisiakaan siitä, miten mm. pääsykoeuudistus on lisännyt uupumista? Ja kyllä ainakin paremmissa lukioissa kaikki kirjoittaa 2-3 ainetta syksylläkin. Harvalla jää kirjoitettavien aineiden määrä 5-6:een.
Abin vanhempi + itsekin opettaja
Lukioihin on myös tullut lisää syventäviä kursseja. Sisältöjä on siirtynyt yliopistoista lukioon, kun halutaan tarjota enemmän ja lukiot kilpailevat tästä. Vähitellen lisääntynyt tietomäärä siirtyy ylioppilaskokeisiin jne.
Juuri oli HS:ssa kirjoitus, että peruskoulussa pitäisi olla peruskoulun oppimäärä ja lukiossa lukion. Nyt koko ajan valutetaan oppimääriä alemmas ja tämä uuvuttaa opiskelijat. Jos kiinnostaa kovasti, niin voi harrastaa vapaa-ajalla, mutta kaikkia koskeviin ops:eihin ei asioita pitäisi siirtää. Eli nyt pitäisi hieman karsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nyky"?
Kyllä tuo oli jo meillä 90-luvun lopussa kun luokaton lukio tuli käyttöön.
Paskalla idealla saa paskoja tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä kannattaa kirjoittaa vain sellaisia aineita, mihin ei oikeastaan pysty valmistumaan. Kielikokeeseen on vain turha lähteä kertaamaan "kielioppisääntöjä". Ainoa mitä voi tehdä on lukea tai katsella esim. englannin kielistä materiaalia.
Ehkei av- palstalta kannata hakea opiskeluvinkkejä. Juu, ei sillä kieliopilla mitään tee.
Kieliopin opiskelu ennen yo-kokeita ei vaikuta kovin merkittävästi. Kielioppi on pitänyt sisäistää jo koko edeltävän koulu-uran aikana. Kielet ovat muista aineista erilaisia siinä, että ne pitää osata hyvin jo paljon ennen yo-kokeita. Kokeiden luonnekin on sellainen, että ei hirveän paljon auta, että on äkkiä tankannut itseensä ennen kokeita nippelitietoa kielioppisäännöistä, koska siinä kokeessa ne asiat pitää osata sellaisissa yhteyksissä mihin tankkaaminen ei vain riitä. Ne asiat pitää olla selkärankaan iskostuneita, jos puhutaan A-englannin yo-kokeesta. Joku lyhyen kielen koe on toki helpompi, mutta on siinäkin hyvä olla se automaattinen osaaminen taustalla.
Just just, kuule, sitä kielioppia sitten opiskellaan vielä yliopistossakin, jos menet lukemaan kieliä. Miksi, jos olet jo kaiken sisäistänyt? Meinaat, että abit osaavat kaikki kielioppiasiat?
Toiseksi, kirjoituksiin osallistuu nekin, joille kielet eivät ole helppojua - koko arvosanaskaalahan siellä on käytössä, joten joukkoon mahtuu niitäkin, joille ne perusjuttujen kertaus on ihan paikallaan.
Asioiden kertaaminen ennen kokeita ei myöskään tarkoita sitä, että kaiken tankkaa juuri ennen kokeita - kysehän on juuri kertaamisesta, mieleen palauttamisesta sekä mm. siitä, että pyrkii varmistamaan, että on kaiken oikein.
Olen opiskellut kieliä yliopistossa ja siellä ei todellakaan pärjää ellei peruskielioppi ole iskostunut päähän. Mennään sen verran syvälle siihen kielioppiin. Kielten kokeista saavat L ne, joilla ne asiat ovat selkärangassa.
Niin? Eli kenenkään ei tarvitse opiskella tai kerrata ennen ylioppilaskokeita, koska L:n kirjoittanut kielenopiskelija osasi asiat myös yliopistossa?
Kielet on pakollisia aineita ja niitä kirjoittavat siten kaikki ylioppilaaksi pyrkivät. Eli ihan sieltä just just läpipäässeistä sinne L:än asti. Kyllä varsinkin tuolla asteikon alapäässä se kertaaminen voi tuoda niitä tarvittavia lisäpisteitä. Kaikki kun tosiaan eivät ole voineet harjoitella ulkomaan vaihdoissa ja muualla kielen osaamista selkärankaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abithan voi valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin koko edellisen kesän. Ei se silloin tule yllätyksenä.
Voi, mutta siinä on kuitenkin loman ja kokeen välissä varsin monta viikkoa. Ei kaikille säily ne asiat niin hyvin muistissa. Ainakin reaaliaineissa on paljon pientä nippelitietoa jota on pakko tankata juuri ennen koetta, jotta muistaisi kaiken.
No ei ole. Tai jos on, niin asiaa ei alunperinkään ole ymmärtänyt oikein. Ei ylppäreissä kysytä, mitä luki kirjan sivun 345 infoboksissa, se on enemmän pääsykokeissa.
Et ole tainnut tutustua nykykokeisiin. Todellakin voi olla hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. Esim. biologiassa oli tänä syksynä eräs hyvin spesifi asia jota moni opettajakaan ei muistanut. Kokeet ovat vaikeutuneet koska ne on nykyään suora väylä esim. lääkikseen. Pakko saada eroja hyvienkin välille.
Mikähän tämä hyvin spesifiasia oli? Toki biologia on tyyppiesimerkki alasta, jossa on mm. erilaisia rakennekaavoita, jotka pitää osata. Mutta idea olisi kuitenkin se, että ne on opittu jo kurssilla ja sitten ne kerrataan.
Ei kyse ole pelkästä oppimisesta/ymmärtämisestä kun on aine, jossa on esim. valtava määrä käsitteistöä. Pitää osata entsyymien nimet, erilaisten solutapahtumien vaiheet, sydämen rakenteet ja verenkierron yksityiskohdat, geenitekniikan menetelmät kaikkine vaiheineen jne. Todella paljon ulkoaopettelua.
Ok, että ymmärrä ymmärtämisen ja oppimisen suhdetta. On kuitnekin ihan yleisesti tutkittu, että ulkoa opettelukokeissakin avain on sen, että asian ymmärtää. Näin ollen yksityiskohdat muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Eli edelleen, ei näitä enää tankata ulkoa viimeisenä iltana vaan kerraataan.
Asiat painuvat mieleen, kun ne muodostavat ymmärrettävän kokonaisuuden ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo aikaisemmin.
Ylioppilaskokeessa mitataan sitä, mitä kokelas juuri sinä päivänä saa vastaukseensa puserrettua. Ei siinä arvioida syväoppimista tai asioiden sisäistämistä kuukauden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abithan voi valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin koko edellisen kesän. Ei se silloin tule yllätyksenä.
Voi, mutta siinä on kuitenkin loman ja kokeen välissä varsin monta viikkoa. Ei kaikille säily ne asiat niin hyvin muistissa. Ainakin reaaliaineissa on paljon pientä nippelitietoa jota on pakko tankata juuri ennen koetta, jotta muistaisi kaiken.
No ei ole. Tai jos on, niin asiaa ei alunperinkään ole ymmärtänyt oikein. Ei ylppäreissä kysytä, mitä luki kirjan sivun 345 infoboksissa, se on enemmän pääsykokeissa.
Et ole tainnut tutustua nykykokeisiin. Todellakin voi olla hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. Esim. biologiassa oli tänä syksynä eräs hyvin spesifi asia jota moni opettajakaan ei muistanut. Kokeet ovat vaikeutuneet koska ne on nykyään suora väylä esim. lääkikseen. Pakko saada eroja hyvienkin välille.
Mikähän tämä hyvin spesifiasia oli? Toki biologia on tyyppiesimerkki alasta, jossa on mm. erilaisia rakennekaavoita, jotka pitää osata. Mutta idea olisi kuitenkin se, että ne on opittu jo kurssilla ja sitten ne kerrataan.
Ei kyse ole pelkästä oppimisesta/ymmärtämisestä kun on aine, jossa on esim. valtava määrä käsitteistöä. Pitää osata entsyymien nimet, erilaisten solutapahtumien vaiheet, sydämen rakenteet ja verenkierron yksityiskohdat, geenitekniikan menetelmät kaikkine vaiheineen jne. Todella paljon ulkoaopettelua.
Ok, että ymmärrä ymmärtämisen ja oppimisen suhdetta. On kuitnekin ihan yleisesti tutkittu, että ulkoa opettelukokeissakin avain on sen, että asian ymmärtää. Näin ollen yksityiskohdat muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Eli edelleen, ei näitä enää tankata ulkoa viimeisenä iltana vaan kerraataan.
Asiat painuvat mieleen, kun ne muodostavat ymmärrettävän kokonaisuuden ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo aikaisemmin.
Huoh. Ne on ehkä opittu ekana vuonna ja sittemmin kahden vuoden aikana unohdettu. Kyllä ne vaan pitää painaa mieleen uudelleen ennen sitä yo-koetta.
Pelkästään yhdessä ainoassa kappaleessa voi olla 30 hankalaa käsitettä, jotka pitää osata. Sinä ehkä ymmärrät kyllä proteiinisynteesin mekanismin mutta et osaa niitä kaikkien entsyymien ja inhibiittorien nimiä, et muista DNA:n, RNA:n ja ribosomien yksityiskohtaista rakennetta tai miten se vaihtoehtoinen silmukointi tapahtuikaan, miten aminohappotaulukkoa tulkittiin, mitkä oli proteiinien eri rakennetasot jne.
Jos on kesätöissä abivuotta edeltävän kesän, niin kyllä ihan itse/vanhemmat priorisoi vähän väärin. Suurimman osan ei kuitenkaan olisi taloudellisesti pakko olla töissä. Se yhden kesän työkokemus ei vaikuta mitenkään tulevaisuuden työnhakuun, mutta vaikuttaa negatiivisesti kirjoituksiin ja jaksamiseen.
Koko ajan jauhetaan siitä, miten lukio on nykyisin stressaava, mutta samaan aikaan odotetaan, että nämä teinit olisivat kesän töissä eivätkä lomailisi. Antakaa niiden teinien lomailla ja ladata akkuja! Työelämässä ehtii palaa loppuun vielä monta kertaa.
Mitä ainetta mahdat itse opettaa jos sun mielestä ei ole rankkaa? Seuraatko yhtään uutisiakaan siitä, miten mm. pääsykoeuudistus on lisännyt uupumista? Ja kyllä ainakin paremmissa lukioissa kaikki kirjoittaa 2-3 ainetta syksylläkin. Harvalla jää kirjoitettavien aineiden määrä 5-6:een.
Abin vanhempi + itsekin opettaja