Saako terapeutti näyttää työssään tunteita

Jos tunteella pystyy antaa myötätuntoa ja myötäelää potilaan mielenmaisemaa niin kyllä. Muutoin siitä voi olla haitaksi. Esimerkiksi potilas voi ymmärtää jonkun hänen kokemansa aran asian heikkoudeksi, jos terapeutti kyynelehtii väärässä kohdassa ja potilas sulkeutuu entistä enemmän.

Kaveri menetti äitinsä nuorena ja kriisityöntekijät itkivät myös. Kaveri kummasteli sitä hieman.

Terapeuttikin on ihminen. Akuutit kriisit voi itkettää esim kun on alkuvaiheen kriisiapu ja taustalla nuoren menehtyminen ym. Muuten terapeutit on kyllä kuulleet ja nähneet kaiken.

Ammattilaisen pitää hallita tunteensa.

Eihän kukaan täysjärkinen terapeutti itke vastaanottohuoneessa.

Tuollainen lämmin, neutraali suhtautuminen on hyvä.

Tottakai saa. Myötäelämiseen voi liittyä kyyneleetkin. Kyllä terapeutti omat tunteensa osaa näyttää vastuullisesti aikuisen tavoin.

Asiakas ei välttämättä tunne oloaan turvalliseksi jos terapeutti itkee. Asiakkaalle voi tulla tunne, että ei saa tarvitsemaansa tukea, vaan terapeuttia pitäisi alkaa ryhtyä lohduttelemaan. Ongelma syntyy kun kermapeppuelämän elänyt ryhtyy terapeutiksi.

Totta kai saa.

Terapeuttikin on ihan tavallinen ihminen eikä mikään robotti. Ei tietenkään ole hyvä täysillä vollottaa, mutta on täysin inhimillistä jos rankassa tilanteessa terapeutillakin silmä kostuu.

Tietysti saa ja pitääkin, vuorovaikutusta pitää olla. Ei vou olla kivikasvo. Raivota tai itkeä ei sentään tietenkään saa.

Minusta oli ikävää, kun terapeutti itki. Koin, ettei hän ole tarpeeksi vahva kannattelemaan minua. En pystynyt luottamaan hänen apuunsa enää, enkä avautumaan hänelle.