Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan pitää kestää ilkeää miestä?
23.09.2022 |
Mitätöintiä, ylipäätänsä asioista haukkumista ja arvostelemista, miten täyttää astianpesukone oikein, miten laittaa roskispussi kiinni.
Ei ole mustasukkainen, ei manipuloiva.
Yksinkertaisesti ilkeä.
Kaksi lasta, 14-v ja 12-v. Heille olen halunnut kotia pitää pystyssä.
Nyt vaan alkaa joka päivä itkettää tämä tilanne. Mitä teen?
Kommentit (38)
Mua jännitti tuossa tilanteessa vain kertoa lapsille, että ero tulee. No, vastaukset oli tyyliä "aha" ja "ok" ja elämä jatkui ilman mitään ongelmaa ilman tuollaista ankeuttajaa. Nykyään mulla on mies, joka on aivan ihana. Jälkeen päin järkyttää ajatella, millaisessa suhteessa elin aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0-2 sekuntia. Itse eroaisin tuossa tapauksessa.
Lapset tarvitsevat elämistä kahden vanhemman kanssa ainoastaan siinä tapauksessa että liitto on rakastava ja toimiva eli funktionaalinen. Jos on esim kovaäänistä riitelyä tai toisen hiljaista nöyryyttämistäkin niin parisuhteenne on toksinen ja erittäin huono esimerkki jälkikasvulle. Eli eroaisin ja nopeasti.
Kiitos kommenteista. Aloin jo täytellä avioeropapereita....
Ap
Mun mies neuvoi kerran, miten avata jäätelö. Siitä meni hermo. Olen 28-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua jännitti tuossa tilanteessa vain kertoa lapsille, että ero tulee. No, vastaukset oli tyyliä "aha" ja "ok" ja elämä jatkui ilman mitään ongelmaa ilman tuollaista ankeuttajaa. Nykyään mulla on mies, joka on aivan ihana. Jälkeen päin järkyttää ajatella, millaisessa suhteessa elin aiemmin.
Mistä löysit tämän ihanan uuden miehen?
Se oli 10 vuotta seurustelua, 18 vuotta avioliittoa. Hyviä hetkiä, huonoja hetkiä. Viimeiset 5 vuotta ikävää aikaa. Niin olisin toivonut yhteistä vanhuutta, mutta ei tämä onnistu. Ei hyvällä ei pahalla. Ei tätä enää vaan jaksa. Huoh, talo on myytävä. Lapset sopeutuvat. Kai itsekin. Kai mieskin. Se on taputeltu nyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jännitti tuossa tilanteessa vain kertoa lapsille, että ero tulee. No, vastaukset oli tyyliä "aha" ja "ok" ja elämä jatkui ilman mitään ongelmaa ilman tuollaista ankeuttajaa. Nykyään mulla on mies, joka on aivan ihana. Jälkeen päin järkyttää ajatella, millaisessa suhteessa elin aiemmin.
Mistä löysit tämän ihanan uuden miehen?
Voi kuule. Ei ole uutta miestä. Jos kymmenen vuoden kuluttua joku tulee elämääni, niin voin harkita tapailua. Koskaan en enää miestä saman kattoni alle ota, enkö naista.
Lapset riittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli 10 vuotta seurustelua, 18 vuotta avioliittoa. Hyviä hetkiä, huonoja hetkiä. Viimeiset 5 vuotta ikävää aikaa. Niin olisin toivonut yhteistä vanhuutta, mutta ei tämä onnistu. Ei hyvällä ei pahalla. Ei tätä enää vaan jaksa. Huoh, talo on myytävä. Lapset sopeutuvat. Kai itsekin. Kai mieskin. Se on taputeltu nyt.
Ap
Ei se onnistu, jos toinen ei tahdo ja miehesi ei tahdo. Kokemusta on. Ero oli helpotus.
Ei pidä sietää yhtään. Et myöskään tee lapsille palvelusta altistamalla heidät tuollaisen käytöksen näkemiselle, vaan tuolla tavalla he saavat todella epäterveen parisuhteen mallin. Lopeta suhde itsesi ja lastesi vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, varmaan sen viisi vuotta ja risat, kunnes nuorempi täyttää 18. Tarvittaessa varmaan pari vuotta enemmänkin, jos ei heti täysi-ikäisenä muuta omilleen.
Eikun ihan oikeasti. Vastaus otsikon kysymykseen on että ei hetkeäkään.
EI HETKEÄKÄÄN ENÄÄ!
Ei hetkeäkään enää vaan ota ero ja lähe muksujesi kanssa toiseen pisteeseen aluksi.
Se on sinun mielenterveydellekkin hyväksi, jaksat henkisesti paremmin ja lapses Hyvin vointikikin on Etusijalla.
Kyllä se on parasta katsella Sinun eri osoite jaksamista sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tavata mukavan miehen, jonka kanssa harrastaa luonnossa liikkumista yhdessä. En muuta toivo. Lapsille hyvä elämä. Ja samoin onnea elämään nykyiselle ilkeälle puolisolleni.
Ap
Haaveitahaaveita..
Kannattaa myös varautua siihen, ettei eron jälkeen löydä ketää ja ja jää yksin. Tosin silloin ei kukaan hauku.
Menkää terapiaan.
Yhtäkkiäkö se ilkeys alkoi?
Jotenkin arvaan hänen aina olleen sellainen ja nyt sä yhtäkkiä tajusit ettei tule koskaan muuttumaan.
Mut joo. Ei sekuntiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jännitti tuossa tilanteessa vain kertoa lapsille, että ero tulee. No, vastaukset oli tyyliä "aha" ja "ok" ja elämä jatkui ilman mitään ongelmaa ilman tuollaista ankeuttajaa. Nykyään mulla on mies, joka on aivan ihana. Jälkeen päin järkyttää ajatella, millaisessa suhteessa elin aiemmin.
Mistä löysit tämän ihanan uuden miehen?
Pitkä juttu, mutta en ainakaan netistä. Töissäni vastaan tulleelle miehelle laitoin myöhemmin viestiä, että lieneekö herra vapaa. Siitä se sitten lähti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa mieheni ja lapseni täyttäisivät astianpesukoneen oikein, niin se nopeuttaisi arkea. Minusta on tyhmää tehdä joitakin asioita useita kertoja tai muuten hitaasti. Esim. järjestellä konetta uusiksi, jotta astioita mahtuu enemmän ja astiat eivät kolise rikki pesussa. Kun samanmuotoiset astiat ovat peräkkäin, pystyn nostamaan niitä kerralla useita sormieni välissä kaappiin. Kun haarukat ovat vierekkäin saan niitäkin kerralla kourallisen. Paljon nopeampaa!
Samalla kun ripustaa sukkia narulle, voi ne jo laittaa pareittan vierekkäin. Paidat voi ripustaa kuivumaan hengareihin ja suoraan kuivuttuaan kaappiin roikkumaan.
Jne.
Ei se noin mene. Jos jonkun mielestä jokin asia voidaan tehdä vain yhdellä tavalla, eli hänen tavallaan, tehköön sitten itse. Turha nillittää sitten siitä, ettei kukaan muu hoida kotitöitä.
Kuulostaa kotityrannin touhulta.
Tärkeintä luulisi olevan se, että hommat tehdään. Oma mieheni latoo astiat eri tavalla, kuin minä, mutta ei ole haitannut. Pestyksi ne ovat tulleet kuitenkin. Minulla ei ole niin valtava kiire, että astianpesukoneen tyhjennystä pitäisi kellottaa.
Ap:lle sanoisin, että älä ainakaan hiljaa niele miehesi ilkeyttä. Sano takaisin napakasti ja pidä puolesi. Räjähdä kerrankin kunnolla, että ukkosi herää. Lapsesikin saavat huonon esimerkin perhe-elämästä, jos annat toisten hyppiä rajojesi yli.
Itse asiassa tiskikone voidaan latoa ihan päin persusta, jos niin halutaan tai hajamielisyyttään. Mieheni tekee juuri niin joskus. Hän ei tee sitä kuitenkaan ilkeyksissään, vaan ajatukset ovat muualla. Hän on etätöissä ja täyttelee täällä tiskikonetta ja kuuntelee jotain palaveria, joten ajatukset eivät ole ihan mukana. Tämä on lähinnä naurunaihe perheessämme, kun "hajamielinen isi on taas täyttänyt tiskikoneen".
Hän saattaa siis laittaa lautasia välillä niin, että ensin on vaikka voileipälautanen ja heti perään suurinpiirtein saman kokoinen syvä lautanen, eli lautaset ovat täysin kiinni toisissaan ja syvään lautaseen ei pääse yhtään vettä.
Yläosaan hän saattaa laittaa mukeja ja laseja liikaa ja vinoon niin, että ne kääntyvät ja ovat täpötäynnä likavettä, samoin muovipurkit, joita minulla on eväsrasioina. Pitkiä muovikauhoja hän huitaisee yläkoriin välillä niin, että niiden varret roikkuvat raosta ja pysäyttävät suihkuvarren pyörimisen. Alakorissa on taas joku kansi niin, että se menee vinoon ja pysäyttää alaosan suihkuvarren tai sitten kannen nurkka osuu aina siihen ja koneesta kuuluu tasainen läpytys.
Sitten kun koneeseen laittaa myös ihan älyttömän paljon liikaa astioita päällekkäin, niin ei niistä tule puhtaita millään. Mies se yleensä huomaa asian ja napsii puhtaat astiat paikoilleen ja pistää tiskikoneen uudelleen päälle likaisten astioiden kanssa. Hän on itsekin sanonut, että se ei ole fiksua millään tavoin ja vähitellen meilläkin siirrytään kunnolla ladottuihin tiskikoneellisiin. :)
Lasten kannalta parempi että eroatte. Kyllä he näkevät, ettei teillä mene hyvin.
t. eroperheen lapsi