Millainen olisi ihanteellinen varhaiskasvatus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Paljon paremmin se päivähoito toimi. Pitempään alalla olleet muistavat millaista homma oli päivähoidon aikaan eli 2015 ja sitä ennen. Lapsille oli aikaa ja heitä ehdittiin hoitaa ja kasvattaa. Ei ollut henkilökuntapulaa ja kaiken alleen tukahduttavaa byrokratiaa.

Mutta mitään ei opetettu? Herkkyyskaudet annettiin mennä vaan ohi?

Koulu on opetusta varten. Sitä nuorempia hoidetaan joko kotona tai tarhassa.

Minä ainakin haluan, että jos lapsi viettää päivässä 8h varhaiskasvatuksessa, sille opetetaankin asioita eikä vaan säilötä. Opetanhan minä itsekin, mutta en minä voi silloin häntä opettaa, kun olen töissä. Ihan ääliömäistä, jos ei yhtään välitetä lapsista sen enempää, että opetettaisiin heille hyödyllisiä taitoja tulevaisuutta ja sitä kouluakin varten.  t: äiti

Miten kykenet opettamaan, jos et ole koulutettu varhaiskasvatuksen asiantuntija?

Varmasti paremmin, kuin se lastenhoitaja, joka ei näe edes tarpeen opettamista. 

Onko sinulla näyttöä siitä, että varhaiskasvatettujen lasten koulumenestys on parempaa kuin päivähoidettujen lasten?

Tiedät hyvin, että laki on ollut voimassa niin vähän aikaan, että tieteellisesti pätevää arviointia ei voida vielä tehdä. Väittäisin kuitenkin, että jos varhaiskasvatuksessa huomioidaan esim. kielelliset haasteet, hahmottamisen ongelmia, tukitoimien tarvetta ja kohdennetaan opetusta ja tukitoimia oikein jo varhaisessa vaiheessa, edellytykset oppia ovat koulussa selkeästi parempia kuin muumilauluja laulamalla. 

Huomioidaan ja kohdennetaan = kirjoitetaan suunnitelma siitä miten erityisiä osaston lapset ovat. Käytännössä ehditään sitten juuri ja juuri vaihtaa vaipat ja annostella puuro lautasille.

Lue se aloitus, jos resurssit olisivat kunnossa. 

Ei siihen tule ikinä olemaan rahaa, että palkattaisiin niin paljon henkilökuntaa lisää, että aika riittäisi toimistohommien lisäksi myös lasten parissa olemiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Eri, mutta kyllä. Haluaisin heille mahdollisimman kodinomaista mukavaa vapaata oloa enkä mitään sen ihmeempää. Että heidät ruokitaan ja että aikuinen katsoo perään että ovat turvassa eikä kiusata, mutta muuten saisivat olla vapaasti.

Minä en. Minä haluan lapselleni parempaa. 

Niin, eri ihmisillä on eri näkemykset siitä mikä on alle kouluikäisille lapsille sitä parempaa. Ja on hyvä että on vaihtoehtoja. Itse pidin omat lapset kouluikään asti kotihoidossa ja välillä oli siinä sitten perhepäivähoidossa muidenkin lapsia. Koska itse uskon, että lapsi ei tuossa iässä tarvitse eikä sille ole parhaaksi muu kuin normaalielämä kodinomaisissa oloissa. Kummallakin on mennyt koulussa erittäin hyvin alusta asti eikä ole ollut mitään vaikeuksia siitä, ettei ennen koulua ole tottunut sellaisiin ryhmätilanteisiin.

Minulla taas on lapsi, joka itse kertoi, että tylsintä päiväkodissa ovat ne päivät kun ei opita mitään uutta vaan on vapaata leikkiä ja yhdessäoloa. 

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa voitaisiin tukea lasten lahjakkuuksia. Siinä missä yksi on lahjakas liikunnallisesti, toinen voi olla lahjakas kielellisesti, musikaalisesti, teknillisesti jne. Samaa mieltä kirjoittajan 19 kanssa ikävuosista 1-4. Nyt varhaiskasvatuksessa kaikki koitetaan puristaa samasta putkesta ulos, aivan kuten jatkossa sitten peruskoulussakin. Lasten "tasapäistäminen" ei ole hyvä idea ja pitäisi hyväksyä kaiken tasa-arvonkin keskellä, että toiset ovat fiksumpia kuin toiset. Tai joissain asioissa lahjakkaampia kuin toiset. Lapsensa lahjakkuuksien tukeminen jää nykyisin lähes kokonaan vahempien vastuulle eli iltoihin ja vapaapäiviin. Alle kouluikäiselle lapselle vanhempien työpäivä matkoineen on aika pitkä aika ja jos ja kun pitää sitten vielä illalla lähteä johokin, lapsen päivästä tulee tosi pitkä. Läheiseni 4-vuotias kävi aikoinaan hoitopäivän jälkeen robottikerhossa ja olin - it-alalla kun työskentelen - hämmästynyt siitä, miten paljon tuo silloin 4-vuotias osasikaan. Jos tämän tapaista toimintaa voisi sisällyttää varhaiskasvatukseen, meillä Suomessa saattaisi tulevaisuudessa olla aivan toisenlaisia innovaatioita kuin mitä on nyt. 

En ole varhaiskasvattaja, mutta sivusta seurannut ja varhaiskasvatusta sekä perusopetusta pohtinut. 

Vierailija kirjoitti:

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa voitaisiin tukea lasten lahjakkuuksia. Siinä missä yksi on lahjakas liikunnallisesti, toinen voi olla lahjakas kielellisesti, musikaalisesti, teknillisesti jne. Samaa mieltä kirjoittajan 19 kanssa ikävuosista 1-4. Nyt varhaiskasvatuksessa kaikki koitetaan puristaa samasta putkesta ulos, aivan kuten jatkossa sitten peruskoulussakin. Lasten "tasapäistäminen" ei ole hyvä idea ja pitäisi hyväksyä kaiken tasa-arvonkin keskellä, että toiset ovat fiksumpia kuin toiset. Tai joissain asioissa lahjakkaampia kuin toiset. Lapsensa lahjakkuuksien tukeminen jää nykyisin lähes kokonaan vahempien vastuulle eli iltoihin ja vapaapäiviin. Alle kouluikäiselle lapselle vanhempien työpäivä matkoineen on aika pitkä aika ja jos ja kun pitää sitten vielä illalla lähteä johokin, lapsen päivästä tulee tosi pitkä. Läheiseni 4-vuotias kävi aikoinaan hoitopäivän jälkeen robottikerhossa ja olin - it-alalla kun työskentelen - hämmästynyt siitä, miten paljon tuo silloin 4-vuotias osasikaan. Jos tämän tapaista toimintaa voisi sisällyttää varhaiskasvatukseen, meillä Suomessa saattaisi tulevaisuudessa olla aivan toisenlaisia innovaatioita kuin mitä on nyt. 

En ole varhaiskasvattaja, mutta sivusta seurannut ja varhaiskasvatusta sekä perusopetusta pohtinut. 

Moni päiväkoti-ikäinen harrastaa. On liikuntaharrastuksia, musiikkia ja noita tiedekerhoja. Ne tiedekerhotkin olisivat ihania päiväkotipäivän sisällä. Moni vanhempi suosii myös kielipäiväkoteja, joissa lapsi oppii vieraan kielen leikin lomassa. 

En ole opettaja, vaan lastenhoitaja, mutta minusta ihanteelliselta vaikuttaa reggiolaisuus. Esim https://pikkuemilia.fi/opetus/reggio-emilia-pedagogiikka/

Tein reggiolaisesta pedagogiikasta esitelmän lastenhoitajaksi opiskellessa, pidin siinä esim siitä, että taiteelle annetaan iso sija. Ja lasta ei suinkaan opeteta piirtämään kukkaa "viiva-pallo-terälehtix5" vaan opetetaan ensin havainnoimaan, miltä oikea kukka todella näyttää. Mitä siinä on. Mikä on suurta, mikä pientä, mitä värejä, mitä pintoja, miltä ne tuntuvat ja näyttävät... Ja havaintojen mukaan hahmotellaan. 

Tai projektityöskentely. Jos ryhmä innostuu vaikkapa etanoista, niin niitä voidaan tutkia eri tavoin vaikka pari viikkoa, kolme viikkoa, miten kauan aiheesta vain irtoaa. Käydään retkellä katsomassa niitä, tutkitaan missä ne elävät ja miten. Piirretään, maalataan, muovaillaan, luetaan, musisoidaan, liikutaan, lasketaan, tarinoidaan, tehdään teatteria etanoista. Koko oppimisen kirjo voidaan kattaa lapsen kiinnostuksen kohteella. 

Päiväkotisysteemi on välillä tosi laitosmaista, ja siitä haluaisin irti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa voitaisiin tukea lasten lahjakkuuksia. Siinä missä yksi on lahjakas liikunnallisesti, toinen voi olla lahjakas kielellisesti, musikaalisesti, teknillisesti jne. Samaa mieltä kirjoittajan 19 kanssa ikävuosista 1-4. Nyt varhaiskasvatuksessa kaikki koitetaan puristaa samasta putkesta ulos, aivan kuten jatkossa sitten peruskoulussakin. Lasten "tasapäistäminen" ei ole hyvä idea ja pitäisi hyväksyä kaiken tasa-arvonkin keskellä, että toiset ovat fiksumpia kuin toiset. Tai joissain asioissa lahjakkaampia kuin toiset. Lapsensa lahjakkuuksien tukeminen jää nykyisin lähes kokonaan vahempien vastuulle eli iltoihin ja vapaapäiviin. Alle kouluikäiselle lapselle vanhempien työpäivä matkoineen on aika pitkä aika ja jos ja kun pitää sitten vielä illalla lähteä johokin, lapsen päivästä tulee tosi pitkä. Läheiseni 4-vuotias kävi aikoinaan hoitopäivän jälkeen robottikerhossa ja olin - it-alalla kun työskentelen - hämmästynyt siitä, miten paljon tuo silloin 4-vuotias osasikaan. Jos tämän tapaista toimintaa voisi sisällyttää varhaiskasvatukseen, meillä Suomessa saattaisi tulevaisuudessa olla aivan toisenlaisia innovaatioita kuin mitä on nyt. 

En ole varhaiskasvattaja, mutta sivusta seurannut ja varhaiskasvatusta sekä perusopetusta pohtinut. 

Moni päiväkoti-ikäinen harrastaa. On liikuntaharrastuksia, musiikkia ja noita tiedekerhoja. Ne tiedekerhotkin olisivat ihania päiväkotipäivän sisällä. Moni vanhempi suosii myös kielipäiväkoteja, joissa lapsi oppii vieraan kielen leikin lomassa. 

Aivan. Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa lapset olisivat lahjakkuuksiensa tukemisessa samalla viivalla ihan riippumatta vanhempiensa varallisuudesta tai jaksamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotien tädit nyt ovat mitä ovat.

Just näin. Niin ollaan.

Opettajat? Puhutko sisäoppilaitoksesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Ei, vaan lapset saisivat olla lapsia; leikkiä, piirtää, laulaa, ulkoilla ja heille luettaisiin. Nyt lapset ovat pikkusieluisten lastentarhanopettajien marinoita kuuntelemassa päivät.

Päiväkodin täti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotien tädit nyt ovat mitä ovat.

Just näin. Niin ollaan.

Tuskin olet oikea varhaiskasvattaja jos kutsut itseäsi päiväkodin "tädiksi".

Tärkeimpiä taitoja mitä varhaiskasvatusikäisen pitää/tulisi opetella on wc-asiat, pukeminen, riisuminen, ruokailutavat, kaverin kohtelu, itsesäätelytaidot, perusliikkuminen.

KAIKKI muu tulee sitten siihen päälle joskus. Akateemiset taidot oppii koulussakin.

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa olisi ammattitaitoinen, jaksava henkilöstö joka olisi pääasiassa töissä, yksittäisiä sairaspoissoloja ja lomia lukuunottamatta. Olisi aikaa ja rauha olla lasten kanssa. Keskittyä esim. Tuettuun leikkiin, jonka aikana opitaan valtavasti taitoja. Tehtäisiin kivoja pieniä retkiä, ja maustettaisiin arkea laululla, jumpalla ja askartelulla.

Vanhempien kanssa keskusteltaisiin avoimesti lapsen asioista säännöllisesti ilman sen tarkempia tavotteita. Siis toki tavoitteen olisi, muttei semmosta turhan tärkeää vasua jota uudistetaan jatkuvasti uudistamisen ilosta. Jonka kirjoitustavankin joku jostain ylempää määrää. Ja lisää työtaakkaa entisestään.

Lapset kunnioittaisi aikuisia ja muita ihmisiä. Eivät olisi pieniä itsekkäitä päin naamaa naurajia. Uhma on normaalia mikä kuuluu kasvuun. Se on eriasia kun nämä nykyajan korvattomat hälläväliä lapset jotka ovat tottuneet päättämään kaikesta. Jotka osaavat kirjaimet ja numerot mutta pelkäävät kakata ja/tai kohtelevat muita ihmisiä todella kurjasti.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeimpiä taitoja mitä varhaiskasvatusikäisen pitää/tulisi opetella on wc-asiat, pukeminen, riisuminen, ruokailutavat, kaverin kohtelu, itsesäätelytaidot, perusliikkuminen.

KAIKKI muu tulee sitten siihen päälle joskus. Akateemiset taidot oppii koulussakin.

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa olisi ammattitaitoinen, jaksava henkilöstö joka olisi pääasiassa töissä, yksittäisiä sairaspoissoloja ja lomia lukuunottamatta. Olisi aikaa ja rauha olla lasten kanssa. Keskittyä esim. Tuettuun leikkiin, jonka aikana opitaan valtavasti taitoja. Tehtäisiin kivoja pieniä retkiä, ja maustettaisiin arkea laululla, jumpalla ja askartelulla.

Vanhempien kanssa keskusteltaisiin avoimesti lapsen asioista säännöllisesti ilman sen tarkempia tavotteita. Siis toki tavoitteen olisi, muttei semmosta turhan tärkeää vasua jota uudistetaan jatkuvasti uudistamisen ilosta. Jonka kirjoitustavankin joku jostain ylempää määrää. Ja lisää työtaakkaa entisestään.

Lapset kunnioittaisi aikuisia ja muita ihmisiä. Eivät olisi pieniä itsekkäitä päin naamaa naurajia. Uhma on normaalia mikä kuuluu kasvuun. Se on eriasia kun nämä nykyajan korvattomat hälläväliä lapset jotka ovat tottuneet päättämään kaikesta. Jotka osaavat kirjaimet ja numerot mutta pelkäävät kakata ja/tai kohtelevat muita ihmisiä todella kurjasti.

Tuo on ehkä helppoa ja kivaa lastenhoitajalle, mutta mitä ihmettä lapsi tuosta hyötyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Paljon paremmin se päivähoito toimi. Pitempään alalla olleet muistavat millaista homma oli päivähoidon aikaan eli 2015 ja sitä ennen. Lapsille oli aikaa ja heitä ehdittiin hoitaa ja kasvattaa. Ei ollut henkilökuntapulaa ja kaiken alleen tukahduttavaa byrokratiaa.

Mutta mitään ei opetettu? Herkkyyskaudet annettiin mennä vaan ohi?

Koulu on opetusta varten. Sitä nuorempia hoidetaan joko kotona tai tarhassa.

Minä ainakin haluan, että jos lapsi viettää päivässä 8h varhaiskasvatuksessa, sille opetetaankin asioita eikä vaan säilötä. Opetanhan minä itsekin, mutta en minä voi silloin häntä opettaa, kun olen töissä. Ihan ääliömäistä, jos ei yhtään välitetä lapsista sen enempää, että opetettaisiin heille hyödyllisiä taitoja tulevaisuutta ja sitä kouluakin varten.  t: äiti

Miten kykenet opettamaan, jos et ole koulutettu varhaiskasvatuksen asiantuntija?

Varmasti paremmin, kuin se lastenhoitaja, joka ei näe edes tarpeen opettamista. 

Onko sinulla näyttöä siitä, että varhaiskasvatettujen lasten koulumenestys on parempaa kuin päivähoidettujen lasten?

Tiedät hyvin, että laki on ollut voimassa niin vähän aikaan, että tieteellisesti pätevää arviointia ei voida vielä tehdä. Väittäisin kuitenkin, että jos varhaiskasvatuksessa huomioidaan esim. kielelliset haasteet, hahmottamisen ongelmia, tukitoimien tarvetta ja kohdennetaan opetusta ja tukitoimia oikein jo varhaisessa vaiheessa, edellytykset oppia ovat koulussa selkeästi parempia kuin muumilauluja laulamalla. 

Ei ne tukitoimet näy missään, koska kenelläkään ei ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeimpiä taitoja mitä varhaiskasvatusikäisen pitää/tulisi opetella on wc-asiat, pukeminen, riisuminen, ruokailutavat, kaverin kohtelu, itsesäätelytaidot, perusliikkuminen.

KAIKKI muu tulee sitten siihen päälle joskus. Akateemiset taidot oppii koulussakin.

Ei ihminen ole mikään "varhaiskasvatusikäinen", jonka täytyy säädellä itsensä muiden tarpeisiin. Esim. ihminen osaa pissata opettamattakin, ja pidätyskyky kehittyy sekin luonnostaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa olisi ammattitaitoinen, jaksava henkilöstö joka olisi pääasiassa töissä, yksittäisiä sairaspoissoloja ja lomia lukuunottamatta. Olisi aikaa ja rauha olla lasten kanssa. Keskittyä esim. Tuettuun leikkiin, jonka aikana opitaan valtavasti taitoja. Tehtäisiin kivoja pieniä retkiä, ja maustettaisiin arkea laululla, jumpalla ja askartelulla.

Ei pienen lapsen äiti/isä voi olla "pääasiassa töissä" - vastuu on jatkuvaa.

Ei toisen kanssa olemisen kuulu olla tuettua, vaan yhdessä kokemista; jos toisesta välittää.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien kanssa keskusteltaisiin avoimesti lapsen asioista säännöllisesti ilman sen tarkempia tavotteita. Siis toki tavoitteen olisi, muttei semmosta turhan tärkeää vasua jota uudistetaan jatkuvasti uudistamisen ilosta. Jonka kirjoitustavankin joku jostain ylempää määrää. Ja lisää työtaakkaa entisestään.

? Ei pieni lapsi tarvitse sitä, että kokemuksia vaihdetaan vanhemopien kesken.

Vierailija kirjoitti:

Lapset kunnioittaisi aikuisia ja muita ihmisiä. Eivät olisi pieniä itsekkäitä päin naamaa naurajia. Uhma on normaalia mikä kuuluu kasvuun. Se on eriasia kun nämä nykyajan korvattomat hälläväliä lapset jotka ovat tottuneet päättämään kaikesta. Jotka osaavat kirjaimet ja numerot mutta pelkäävät kakata ja/tai kohtelevat muita ihmisiä todella kurjasti.

Lapsen kannalta olisi ensisijaisen tärkeää, että korostettaisiin hänen kunnioittamistaan.

Sinun kirjoituksistasi sellainen ei välity. Ethän vihaa kaikkia lapsia?

Kun nykylapsia, joita on herranähköön varhaiskasvatettu, katsoo niin toivoo, ettei koko saakelin varhaiskasvatusta koskaan olis keksittykään. Lapset ovat levottomia, huonokäytöksisiä ja suuriäänisiä. Jo ekaluokalla on sellaisia törkeä käytöksisiä moukkia, ettei mitään rajaa. Kasvatettu on, olan takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Eri, mutta kyllä. Haluaisin heille mahdollisimman kodinomaista mukavaa vapaata oloa enkä mitään sen ihmeempää. Että heidät ruokitaan ja että aikuinen katsoo perään että ovat turvassa eikä kiusata, mutta muuten saisivat olla vapaasti.

Minä en. Minä haluan lapselleni parempaa. 

Niin, eri ihmisillä on eri näkemykset siitä mikä on alle kouluikäisille lapsille sitä parempaa. Ja on hyvä että on vaihtoehtoja. Itse pidin omat lapset kouluikään asti kotihoidossa ja välillä oli siinä sitten perhepäivähoidossa muidenkin lapsia. Koska itse uskon, että lapsi ei tuossa iässä tarvitse eikä sille ole parhaaksi muu kuin normaalielämä kodinomaisissa oloissa. Kummallakin on mennyt koulussa erittäin hyvin alusta asti eikä ole ollut mitään vaikeuksia siitä, ettei ennen koulua ole tottunut sellaisiin ryhmätilanteisiin.

Minulla taas on lapsi, joka itse kertoi, että tylsintä päiväkodissa ovat ne päivät kun ei opita mitään uutta vaan on vapaata leikkiä ja yhdessäoloa. 

Varmaan onkin, jos on tottunut ohjatumpaan toimintaan niin tuntuu sitten tylsältä kun sitä ei ole. Itse myös uskon että tylsyyden kokemus on erittäin terveellinen lapselle, ja se että täytyy löytää sisältään itselleen viihdytys. Siitä syntyy luovuutta, joka sitten ilmenee kullakin yksilöllisellä tavalla. Joku keksii leikkejä, rakenteleee jotain, piirtää, joku mielikuvittelee maailmoja mielessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Eri, mutta kyllä. Haluaisin heille mahdollisimman kodinomaista mukavaa vapaata oloa enkä mitään sen ihmeempää. Että heidät ruokitaan ja että aikuinen katsoo perään että ovat turvassa eikä kiusata, mutta muuten saisivat olla vapaasti.

Minä en. Minä haluan lapselleni parempaa. 

Niin, eri ihmisillä on eri näkemykset siitä mikä on alle kouluikäisille lapsille sitä parempaa. Ja on hyvä että on vaihtoehtoja. Itse pidin omat lapset kouluikään asti kotihoidossa ja välillä oli siinä sitten perhepäivähoidossa muidenkin lapsia. Koska itse uskon, että lapsi ei tuossa iässä tarvitse eikä sille ole parhaaksi muu kuin normaalielämä kodinomaisissa oloissa. Kummallakin on mennyt koulussa erittäin hyvin alusta asti eikä ole ollut mitään vaikeuksia siitä, ettei ennen koulua ole tottunut sellaisiin ryhmätilanteisiin.

Minulla taas on lapsi, joka itse kertoi, että tylsintä päiväkodissa ovat ne päivät kun ei opita mitään uutta vaan on vapaata leikkiä ja yhdessäoloa. 

Varmaan onkin, jos on tottunut ohjatumpaan toimintaan niin tuntuu sitten tylsältä kun sitä ei ole. Itse myös uskon että tylsyyden kokemus on erittäin terveellinen lapselle, ja se että täytyy löytää sisältään itselleen viihdytys. Siitä syntyy luovuutta, joka sitten ilmenee kullakin yksilöllisellä tavalla. Joku keksii leikkejä, rakenteleee jotain, piirtää, joku mielikuvittelee maailmoja mielessään.

Tai sitten kyse on älykkäästä lapsesta, joka ennemmin ratkoisi matematiikkaa kuin kuuntelisi loruja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeimpiä taitoja mitä varhaiskasvatusikäisen pitää/tulisi opetella on wc-asiat, pukeminen, riisuminen, ruokailutavat, kaverin kohtelu, itsesäätelytaidot, perusliikkuminen.

KAIKKI muu tulee sitten siihen päälle joskus. Akateemiset taidot oppii koulussakin.

Ei ihminen ole mikään "varhaiskasvatusikäinen", jonka täytyy säädellä itsensä muiden tarpeisiin. Esim. ihminen osaa pissata opettamattakin, ja pidätyskyky kehittyy sekin luonnostaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa olisi ammattitaitoinen, jaksava henkilöstö joka olisi pääasiassa töissä, yksittäisiä sairaspoissoloja ja lomia lukuunottamatta. Olisi aikaa ja rauha olla lasten kanssa. Keskittyä esim. Tuettuun leikkiin, jonka aikana opitaan valtavasti taitoja. Tehtäisiin kivoja pieniä retkiä, ja maustettaisiin arkea laululla, jumpalla ja askartelulla.

Ei pienen lapsen äiti/isä voi olla "pääasiassa töissä" - vastuu on jatkuvaa.

Ei toisen kanssa olemisen kuulu olla tuettua, vaan yhdessä kokemista; jos toisesta välittää.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien kanssa keskusteltaisiin avoimesti lapsen asioista säännöllisesti ilman sen tarkempia tavotteita. Siis toki tavoitteen olisi, muttei semmosta turhan tärkeää vasua jota uudistetaan jatkuvasti uudistamisen ilosta. Jonka kirjoitustavankin joku jostain ylempää määrää. Ja lisää työtaakkaa entisestään.

? Ei pieni lapsi tarvitse sitä, että kokemuksia vaihdetaan vanhemopien kesken.

Vierailija kirjoitti:

Lapset kunnioittaisi aikuisia ja muita ihmisiä. Eivät olisi pieniä itsekkäitä päin naamaa naurajia. Uhma on normaalia mikä kuuluu kasvuun. Se on eriasia kun nämä nykyajan korvattomat hälläväliä lapset jotka ovat tottuneet päättämään kaikesta. Jotka osaavat kirjaimet ja numerot mutta pelkäävät kakata ja/tai kohtelevat muita ihmisiä todella kurjasti.

Lapsen kannalta olisi ensisijaisen tärkeää, että korostettaisiin hänen kunnioittamistaan.

Sinun kirjoituksistasi sellainen ei välity. Ethän vihaa kaikkia lapsia?

Tietenkin tarvitsee. Siellä on varhaiskasvatuksessa voitu panna merkille asioita, joita vanhempi ei itse pysty huomaamaan. Esim. miten oma lapsi osaa toimia ryhmässä. Ei kenelläkään ole lapsiryhmiä kotona, jotta tätä voisi seurata. Ja yhdessä sitä lasta kasvatetaan ja opetetaan, ei se päivähoidon henkilöstö missään umpiossa voi elää. Luonnollisesti vanhemmat ovat läheisessä yhteistyössä heidän kanssaan. Mitä ihmettä oikein ajattelit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeimpiä taitoja mitä varhaiskasvatusikäisen pitää/tulisi opetella on wc-asiat, pukeminen, riisuminen, ruokailutavat, kaverin kohtelu, itsesäätelytaidot, perusliikkuminen.

KAIKKI muu tulee sitten siihen päälle joskus. Akateemiset taidot oppii koulussakin.

Ihanteellisessa varhaiskasvatuksessa olisi ammattitaitoinen, jaksava henkilöstö joka olisi pääasiassa töissä, yksittäisiä sairaspoissoloja ja lomia lukuunottamatta. Olisi aikaa ja rauha olla lasten kanssa. Keskittyä esim. Tuettuun leikkiin, jonka aikana opitaan valtavasti taitoja. Tehtäisiin kivoja pieniä retkiä, ja maustettaisiin arkea laululla, jumpalla ja askartelulla.

Vanhempien kanssa keskusteltaisiin avoimesti lapsen asioista säännöllisesti ilman sen tarkempia tavotteita. Siis toki tavoitteen olisi, muttei semmosta turhan tärkeää vasua jota uudistetaan jatkuvasti uudistamisen ilosta. Jonka kirjoitustavankin joku jostain ylempää määrää. Ja lisää työtaakkaa entisestään.

Lapset kunnioittaisi aikuisia ja muita ihmisiä. Eivät olisi pieniä itsekkäitä päin naamaa naurajia. Uhma on normaalia mikä kuuluu kasvuun. Se on eriasia kun nämä nykyajan korvattomat hälläväliä lapset jotka ovat tottuneet päättämään kaikesta. Jotka osaavat kirjaimet ja numerot mutta pelkäävät kakata ja/tai kohtelevat muita ihmisiä todella kurjasti.

Tuo on ehkä helppoa ja kivaa lastenhoitajalle, mutta mitä ihmettä lapsi tuosta hyötyy?

Ne lapset kyllä oppii asioita ja kehittyy vaikkei joku aikuinen koko ajan häärää ympärillä ja ohjaa toimintaa. Minua ärsytti esikoulussa kun vasta aloitettu leikki keskeytyi aina jonkun siirtymän tai toimintatuokion takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varhaiskasvatusta lainkaan vaan paluu päivähoitoon. Varhaiskasvatuslain käyttöönotto oli virhe.

Eli lapsia vain säilöttäisiin kaiket päivät ja annettaisiin perushoitoa sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä? Ja tämä olisi jotenkin ihanteellista?

Eri, mutta kyllä. Haluaisin heille mahdollisimman kodinomaista mukavaa vapaata oloa enkä mitään sen ihmeempää. Että heidät ruokitaan ja että aikuinen katsoo perään että ovat turvassa eikä kiusata, mutta muuten saisivat olla vapaasti.

Kyllä juuri näin olisi hyvä, ilman, että joku opettaja kyttää vieressä ja miettii mikä tossa lapsessa oikein on vikana kun se häiriintyy siitä kun sitä tarkkaillaan koko ajan ja välillä Marjattakin piilovittuilee ja äyskii lapsille ja muille aikuisille.