Lue keskustelun säännöt.
unikoulu ja 8kk helppiä!!
30.10.2006 |
meidän poika 8kk nukahti vielä 2kk sitten unimaidon jälkeen 5-15min itkulla omaan petiin .nyt 8kk ja nuhataa vain tissille. jos havahtuu kun laitat omaan sänkyyn alkaa huutt ja ja hutaa yli tunnin ei osaa rauhoittua jos otat syliin vähän välilä pidennät aikaa eri huoli tuttia todella vaikea rauhoitettava ei auta tassut huutaa ja kovaa. neuvoja ? ei oikeen riitä pää tuo huudattamisen kanssa mutta ei jaksa tuota tissille nukahtamistakaan.
Kommentit (11)
Sillä saa sen yötissittelyn pois. Ja maistui ruokakin siitä lähtien päivällä hyvin! Kun ei mahaa yöllä maidolla täytetty. Sama 1 ja 2 edelleen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täynnä 8kk ikäisiä lapsia jos sinne vietäisiin kaikki jotka valvottavat öisin!!!!!
On se kumma ettei sen vertaan itte pystytä. Paremoi muka laittaa lapsi johonkin vieraaseen paikkaan kuin kotona tutussa ympäristössä harjoitella.
Kyllä on nykyajan vanhemmat itsekkäitä.
Oletko ap huomannut että lapsi rauhottuisi paremmin jos annat vaan huutaa etkä yritä rauhoitella lainkaan. Toiset lapset on semmosia etteivät rauhotu lainkaan jos siinä aikuinen rauhottelee.
Yksi konsti vois olla et meet viereiseen sänkyyn makailemaan ja luet vaikka kirjaa, ja et reagoi lapsen itkuun. Korkeintaan mumiset jotain jos sitäkään.
Olet varmaan hyräilyn jo kokeillut ja unilaulut.
Siinä käsi pidetään lapsen selän päällä, kättä ei liikuteta. Näin ollaan kunnes lapsi nukahtaa.
Toivottavasti saatte unikoulusta avun. Me ei menty sairaalaan asti, kokeiltiin kotona, mutta ei auttanut. Neuvolasta suosittelivat sairaalan unikoulua, mutta ei sitten raaskittu viedä lasta sinne, kun on niin kovin vanhempien perään muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että hän näyttäisi konstit mitkä auttavat teitä.
Maksoimme itse unikoulun, emmekä vieneet sairailta sairaalapaikkoja. Siellä oli siis baby blues hoitaja jonka kanssa keskusteltiin. Onpas ihania ihmisiä täällä:) Te ette ilmeisesti ole valvoneet joka yö 8 kuukauden ajan itkevän lapsen kanssa? Minä aloin olla todella loppu ja kaikki konstit käytettiin mutta siihen ei auttanut mikään, enkä imetystä halunnut lopettaa. Sitä itkua ja kanniskelua jaksaa hyvin muutaman kuukauden kunnes alkaa kroppa pettää. Onko siis kauhea jos perhe hakee apua kun sitä todella tarvitsee?? (fyysistä vikaa lapsissa ei ollut)? Muille lapsille on hyvin vaikea antaa mitään kun on yön valvonut siis JOKA yön. Keinot alkaa olla vähissä vaikka superäiti olisi olevinaankin. Kaksi muuta lasta ovat nukkuneet hyvin, vaikka teimme kaiken samalla tavalla. Tiedän paljon vanhempia, joista osa ei halua myöntää olevansa jaktuvasti huutavan vauvan kanssa loppu. Onkos se siis parempi vetää itsensä niin piippuun että sairastuu todella?Meille oli alussa kova pala viedä lapsi sinne kolmeksi yöksi, siis illalla vietiin ja keskusteltiin ja 12 tunnin kuluttua aamulla haettiin ja päivä oltiin kotona. Mutta se apu mitä siitä saatiin, koko perhe voi sen jälkeen hvyin. Onko lapsemme siis saaneet kauheat traumat siitä tiedän mielestänne? Siihenb loppui yötissittely ja päivällä imetin normaalisti ruokien jälkeen. En ole ehkä niin täydellinen äiti kuin te arvostelijat, mutta meille tuo apu oli kullan arvoinen ja lapset ovat onnellisia,tavallisia lapsia:) Jaksamista ap,älä ota itseesi noista! t2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites ne sitten sai sairaalassa lapsen rauhottumaan, tekivät taikuuksia vai?
Ei auttanu vaikka joku muu laittoi lapsen nukkuu, ei erilaiset iltarytmit. Ei mikään! Ehkä olen sitte niin herkkä lapsen itkulle ja antanut aina itkuun kuin itkuun rintaa. Ei ne siellä unikoulussa poppakonsteja tee, mutta siellä on rauhallinen, hyvin nukkunut baby blues hoitaja, joka jaksaa käydä rauhoittelemassa lasta. Eikä ota syliin tai anna rintaa ;) vaan rauhoittaa sänkyyn. Tiesittekö että jos valvot kuukaudesta toiseen, alat jännittää iltaa ja tottakai lapsi sen vaistoaa ja sitä kautta yö menee huonommin takuulla ja vastaan ei jaksa taistella kun on NIIN LOPPU. Siellä vieras ihminen katkaisee sen touhun. Ja unikoulu suoritetaan siis täysin muissa tiloissa kuin sairaalassa ainakin meillä päin! Lukekaa tietoa siitä ennenkuin arvostelette. Ja helppoa on aina sanoa kun itse ei ole siinä tilanteessa elänyt. Neljännen lapsen kohdalla mulla oli siinä 3 muuta suht pientä lasta päivällä ja mies teki pitkää päivää. Tein todella parhaani, mutta en jaksanut valvomista. t.3 vai mikä olinkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile sivellä lasta omassa sängyssään esim höyhenellä, siveltimellä tms. pehmeällä. Meilläkin lapsi vain rimpuili " tassuhoidossa" ja huuto oli kahta kauheampi. Muutenkin ongelmasi kuulostavat todella tutuilta!
Rauhoita tila ihan pimeäksi, istu lapsen sängyn vieressä ja silittele lapsen selkää otsaa/kasvoja ja jalkapohjia. Meillä tämä tehoaa alle 5min ja entiset tuntien taistelut ovat (toivottavasti pysyvästi) historiaa.
Niin siis, mulla kaksi lapsista käyneet unikoulussa kolme yötä nukkumassa, illalla vietiin ja aamulla haettiin. Siitä oli ihan mieletön apu!!! Meillä oli ongelma se,että ilman tissiä ei nukahdettu, sitä haluttiin yöllä noin 5-20 kertaa. Käytännössä lapset halus nukkua tissi suussa. Olen imettänyt todella lapsentahtisesti kaikkia lapsia ja nämä kaksi viikaria siitä sitten otti ilon irti öisin:/ En olis kotona voinut " huudattaa" , eikä mies myöskään. Eikä ketään tuttua joka olis ottanu muutamaks yöksi ja toteuttanut unikoulun. Tämä oli ensi-ja turvakotiyhdistyksen järjestämä unikoulu, jossa hoitaja oli myös babyblues hoitaja. Sieltä saa ihan puhelinneuvojakin jos yrittää itse toteuttaa. Raskasta se on muutaman yön olla tiukkana, varsinkin jos yöt menee huutaessa! Tosin en tosta kirjoituksesta päässyt selville kuinka pahat yönne on. Toivottavasti tästä jotain apua oli. Nyt täällä nukutaan sikeästi, on nukuttu unikouluista lähtien:)) Voimia!!!