Kampaaja oli suulas, olen ihan poikki
Hiusten laitto kesti alle 45 minuuttia, mutta olen edelleen aivan uupunut. Kampaamoaika oli yhdeltätoista.
Eikö aikuinen ihminen pysty olemaan hetkeäkään kälättämättä? Aikaisemmin kävin tässä kampaamaossa juuri siksi, että hiukset leikattiin ym. tehtiin eleettömästi, hyvin ja ilman asiakkaan "viihdyttämistä" kampaajan omilla jutuilla. Tämänkertainen käynti oli painajaismainen. Onneksi hiuksista tuli kuitenkin hyvät, kuten aina tässä kampaamossa.
.
Nyt päikkärit, muuten en jaksa iltamenojani.
Kommentit (20)
Meidän toimistotalon alakerrassa on kampaamo, ja mä olen ihan poikki jo siitä kun hissiä odottaessa kuuntelen sieltä kantautuvaa tauotonta kälätystä. "Jokos on lomat varattu ai on okei minnes meette jooo okei sehän on kiva paikka just joo no mutta mitäs te siellä teette aijaa sitä en ookaan koskaan kokeillut mutta aina halunnut no mutta mites sitten olikos sulla lapsia ai oli just joo minkäs ikäisiä..." x/
Mäkin haluan, että kampaaja keskustelee vain se; verran kuin se mulle on ok. Olen asiakkaana, maksan siitä, en ole kuuntelemassa hänen ajatuksiaan,
Itse asiakaspalvelutyössä noudatan samaa. Ei ole "tasa-arvoinen" juttelutilanne vaan asiakkaan on voitava viihtyä.
Mun kauheimpia kokemuksia on hammaslöäkärissä, jossa löäköri ja hoitaja keskustekivat ksvojeni yli omia juttujaan, lomasuunnitelmiaan, juoruja tutuistaan yms. Olivat selkeästi pitköaikaisia työkavereita ja ystäviä. Olivat ihan kuin en olisi paikalla ollenkaan, se tuntui tylyltä. Olisin toivonut myös vähän selitystä, mitä milloinkin tapahtuu, operaatio ei ollut ihan perus.
En mennyt uudelleen. Olin ihan nuori. Nykyisenä vanhempana itsenäni sanoisin siitä jo. Siinä oli pakotettu kuuntelemaan toisten jorinaa parinkymmenen sentin päässä. Ja mua siinä sattui ja jännitti ja oli vielä yksityinen, maksoin siitä kunnon hintaa ja koin itseni tyyliin huonekaluksi tärkeydeltäni.
Lakkasin vuosia sitten käymästä yhdellä hierojalla syystä, että hän puhui aivan tauotta ja lisäksi hänen kolme lastaan soittivat jatkuvasti vuorotellen. Hänellä oli myös henkilönä aika avoin ja jakoi hyvin yksityisiäkin asioita itsestään, mikä toisinaan tuntui hiukan kiusalliselta. Se oli sinänsä harmi, koska en vielä tähän päiväänkään mennessä ole löytänyt yhtä hyvää hierojaa, mutta hiljaisempia sentään.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas tykkään kun kampaaja on puhelias. Meitä on moneen junaan.
No niin on ja siksi kampaajan kannattaisi osata arvioida tilanteita,
Jos on yhteistä, juttelu voi olla kivaa. Jos on tosi vösynyt, uupunut ja esim työssä, jossa joutuu koko ajan sosiaalisiin tilanteisiin ja kotona vaikka suuri lapsiperhe, niin ehkä haluaisi vaan olla.
Tiedän sellaisenkin kampaajan, joka kysyi, että miltä tuntuu, haluatki jutella vai mieluummin vain lukea. Anto8 asiakkaan valita ja kunnioitti valintaa. Kävin vuosia kunnes muutin toisaalle.
Vaikka ne kampaajien "onkos lomat jo pidetty"-keskustelut onkin vähän teennäisiä, niin silti se on mielestäni parempi, jos vaihtoehtona on ettei kukaan puhu tai pukahda mitään. On tosi kiusallista istua puhumattomana ja samalla näkee koko ajan peilistä kun se eleetön ja ilmeetön kampaaja pyörii pään ympärillä.
Näin kun joku äijä veti toista kakkoseen metsässä. Tyypit vaan naureskeli.
Minä en tykkää olla asiakaspalvelijan terapeutti. Perus kälätys vielä menee.
Vielä puheliasta kampaajaa pahempi on puhelias hieroja. Yritä siinä vastailla sen juttuihin naama siellä reiässä ja samalla pitäs vielä rentoutua.. help mistä löytyy hiljainen hieroja
Vierailija kirjoitti:
Meidän toimistotalon alakerrassa on kampaamo, ja mä olen ihan poikki jo siitä kun hissiä odottaessa kuuntelen sieltä kantautuvaa tauotonta kälätystä. "Jokos on lomat varattu ai on okei minnes meette jooo okei sehän on kiva paikka just joo no mutta mitäs te siellä teette aijaa sitä en ookaan koskaan kokeillut mutta aina halunnut no mutta mites sitten olikos sulla lapsia ai oli just joo minkäs ikäisiä..." x/
😀😂😂🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Mäkin haluan, että kampaaja keskustelee vain se; verran kuin se mulle on ok. Olen asiakkaana, maksan siitä, en ole kuuntelemassa hänen ajatuksiaan,
Itse asiakaspalvelutyössä noudatan samaa. Ei ole "tasa-arvoinen" juttelutilanne vaan asiakkaan on voitava viihtyä.
Mun kauheimpia kokemuksia on hammaslöäkärissä, jossa löäköri ja hoitaja keskustekivat ksvojeni yli omia juttujaan, lomasuunnitelmiaan, juoruja tutuistaan yms. Olivat selkeästi pitköaikaisia työkavereita ja ystäviä. Olivat ihan kuin en olisi paikalla ollenkaan, se tuntui tylyltä. Olisin toivonut myös vähän selitystä, mitä milloinkin tapahtuu, operaatio ei ollut ihan perus.
En mennyt uudelleen. Olin ihan nuori. Nykyisenä vanhempana itsenäni sanoisin siitä jo. Siinä oli pakotettu kuuntelemaan toisten jorinaa parinkymmenen sentin päässä. Ja mua siinä sattui ja jännitti ja oli vielä yksityinen, maksoin siitä kunnon hintaa ja koin itseni tyyliin huonekaluksi tärkeydeltäni.
Tästä huomaa kuinka ihmiset on erilaisia. Olin venyttänyt hammaslääkäriin menoa liian pitkään, kun lopulta sinne pääsin oli lääkäri tosi mukava, ymmärtäväinen ja ammattitaitoinen. Teki perusteellisen tarkastuksen, kertoi selkeästi mikä oli vialla ja mitä pitäisi tehdä, varattiin uusi aika paikkausta varten. Kun se paikkausaika tuli, niin lääkäri ja hoitaja keskusteli työskennellessään keskenään lasten koulut, -harrastukset, kesälomareissut yms ja minusta se oli potilaana tosi rentouttavaa ja laukaisi jännitykseni täysin.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin haluan, että kampaaja keskustelee vain se; verran kuin se mulle on ok. Olen asiakkaana, maksan siitä, en ole kuuntelemassa hänen ajatuksiaan,
Itse asiakaspalvelutyössä noudatan samaa. Ei ole "tasa-arvoinen" juttelutilanne vaan asiakkaan on voitava viihtyä.
Mun kauheimpia kokemuksia on hammaslöäkärissä, jossa löäköri ja hoitaja keskustekivat ksvojeni yli omia juttujaan, lomasuunnitelmiaan, juoruja tutuistaan yms. Olivat selkeästi pitköaikaisia työkavereita ja ystäviä. Olivat ihan kuin en olisi paikalla ollenkaan, se tuntui tylyltä. Olisin toivonut myös vähän selitystä, mitä milloinkin tapahtuu, operaatio ei ollut ihan perus.
En mennyt uudelleen. Olin ihan nuori. Nykyisenä vanhempana itsenäni sanoisin siitä jo. Siinä oli pakotettu kuuntelemaan toisten jorinaa parinkymmenen sentin päässä. Ja mua siinä sattui ja jännitti ja oli vielä yksityinen, maksoin siitä kunnon hintaa ja koin itseni tyyliin huonekaluksi tärkeydeltäni.
Mua taas tollanen helpottaa, kuuntelen mielelläni, kun ei siinä puhuakaan voi ja samalla ajatukset on pois suusta.
Vierailija kirjoitti:
Vielä puheliasta kampaajaa pahempi on puhelias hieroja. Yritä siinä vastailla sen juttuihin naama siellä reiässä ja samalla pitäs vielä rentoutua.. help mistä löytyy hiljainen hieroja
Joo hierojan kuuluu olla hiljaa, siinähän rentoutuu unen rajamaille ja itselleni se on koko pointti.
Olen kuitenkin osannut avata suuni. Sanoin kerran hierojalle ystävällisesti hönen jutelleessaan (sinänsä ihan mukavia toki), että anteeksi mutta olen kovin väsynyt, en jaksaisi keskustella vaan tahtoisin olla ihan hiljaa.
Myös liian puhelias taksikuski harmittaa. Otan yleensä taksin, jos edessä jokin vaikea paikka vaikka juuri hautajaiset, joten en jaksa/ehdi itse ajaa, parkkeerata ja etsiä parkkipaikkaa vieraalla seudulla tai pohtia reittiä julkisilla. Tai jos olen vähän huonovointinen. En halua olla viihdyttämässä silloin ketään. Kun mulla on päänsärky ja samalla kiire jonnekin, en tosiaan jaksa alkaa tutustua ihmiseen, jota en kymmenen minuutin kuluttua enää tapaa ikinä varmaan, maksan siitä että hän ajaa minut perille.
Fiksu ihminen huomaa, jos toinen vastailee ystävällisen lyhyesti tyyliin "niin", "ahaa" "en nyt tiedä" ja on sitten hiljaa, oli kampaaja, taksinkuljettaja, hieroja tai kuka vain. Välillä on kivakin jutella ja sen juuri voi arvioida jollain sää-keskustelulla.
MUTTA TILANNE ON MYÖS TOISIN PÄIN! Moni kampaaja tai taksinkuljettaja ei tahtoisi kuunnella meidön asiakkaiden hölötyksiä. Eivät he ystävyyttään myy vaan sitä palvelua. Muistetaan myös tämä!
Vierailija kirjoitti:
Näin kun joku äijä veti toista kakkoseen metsässä. Tyypit vaan naureskeli.
itkeekö niitten ois pitänyt kun katselit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin haluan, että kampaaja keskustelee vain se; verran kuin se mulle on ok. Olen asiakkaana, maksan siitä, en ole kuuntelemassa hänen ajatuksiaan,
Itse asiakaspalvelutyössä noudatan samaa. Ei ole "tasa-arvoinen" juttelutilanne vaan asiakkaan on voitava viihtyä.
Mun kauheimpia kokemuksia on hammaslöäkärissä, jossa löäköri ja hoitaja keskustekivat ksvojeni yli omia juttujaan, lomasuunnitelmiaan, juoruja tutuistaan yms. Olivat selkeästi pitköaikaisia työkavereita ja ystäviä. Olivat ihan kuin en olisi paikalla ollenkaan, se tuntui tylyltä. Olisin toivonut myös vähän selitystä, mitä milloinkin tapahtuu, operaatio ei ollut ihan perus.
En mennyt uudelleen. Olin ihan nuori. Nykyisenä vanhempana itsenäni sanoisin siitä jo. Siinä oli pakotettu kuuntelemaan toisten jorinaa parinkymmenen sentin päässä. Ja mua siinä sattui ja jännitti ja oli vielä yksityinen, maksoin siitä kunnon hintaa ja koin itseni tyyliin huonekaluksi tärkeydeltäni.
Tästä huomaa kuinka ihmiset on erilaisia. Olin venyttänyt hammaslääkäriin menoa liian pitkään, kun lopulta sinne pääsin oli lääkäri tosi mukava, ymmärtäväinen ja ammattitaitoinen. Teki perusteellisen tarkastuksen, kertoi selkeästi mikä oli vialla ja mitä pitäisi tehdä, varattiin uusi aika paikkausta varten. Kun se paikkausaika tuli, niin lääkäri ja hoitaja keskusteli työskennellessään keskenään lasten koulut, -harrastukset, kesälomareissut yms ja minusta se oli potilaana tosi rentouttavaa ja laukaisi jännitykseni täysin.
Mun kokemus oli erilainen. Mä olin kuin huonekalu siellä. Mulle ei selitetty, multa ei kyselty, mua ei opastettu, että nyt tehdään hei näin, tää sattuu mutta vain hetken jne.
Keskustelu köytiin myös korvieni juuressa, se tuntui sillai fyysisesti kurjalta.
Mä rauhoitun hiljaisuudessa. Ja mua rauhoittaa tieto meneillä olevasta asiasta, Ei mua kiinnostanut kuulla heidän yhteisen tuttunsa syövästä ja aviokriisistä, oli omiakin huolia.
T; Se aiempi kommentoija,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä puheliasta kampaajaa pahempi on puhelias hieroja. Yritä siinä vastailla sen juttuihin naama siellä reiässä ja samalla pitäs vielä rentoutua.. help mistä löytyy hiljainen hieroja
MUTTA TILANNE ON MYÖS TOISIN PÄIN! Moni kampaaja tai taksinkuljettaja ei tahtoisi kuunnella meidön asiakkaiden hölötyksiä. Eivät he ystävyyttään myy vaan sitä palvelua. Muistetaan myös tämä!
Tää on tärkeä asia!
Muistetaan tää myös toisin päin.
Ei kanneta suruja kampaajan tai taksin ajajan niskaan, hänelläkin voi olla vaikka mikä syöpä lapsella tai puoliso juuri jättänyt yms.
Sama juttu, lopetin käymisen yhellä kampaajalla kun oli pahin paikallinen juoruämmä. Ei jaksa kuunnella juoruja, varsinkin kun kertoi niitä muista asiakkaista, varmaan muille myös minusta. Oli pakko vaihtaa kampaajaa. Nykyinen on mukava, puhuu vain ja ainoastaan hiuksista ja mitä niille olisi järkevää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin haluan, että kampaaja keskustelee vain se; verran kuin se mulle on ok. Olen asiakkaana, maksan siitä, en ole kuuntelemassa hänen ajatuksiaan,
Itse asiakaspalvelutyössä noudatan samaa. Ei ole "tasa-arvoinen" juttelutilanne vaan asiakkaan on voitava viihtyä.
Mun kauheimpia kokemuksia on hammaslöäkärissä, jossa löäköri ja hoitaja keskustekivat ksvojeni yli omia juttujaan, lomasuunnitelmiaan, juoruja tutuistaan yms. Olivat selkeästi pitköaikaisia työkavereita ja ystäviä. Olivat ihan kuin en olisi paikalla ollenkaan, se tuntui tylyltä. Olisin toivonut myös vähän selitystä, mitä milloinkin tapahtuu, operaatio ei ollut ihan perus.
En mennyt uudelleen. Olin ihan nuori. Nykyisenä vanhempana itsenäni sanoisin siitä jo. Siinä oli pakotettu kuuntelemaan toisten jorinaa parinkymmenen sentin päässä. Ja mua siinä sattui ja jännitti ja oli vielä yksityinen, maksoin siitä kunnon hintaa ja koin itseni tyyliin huonekaluksi tärkeydeltäni.
Ainahan ne noin tekee, tuo on ihan alan tapa. Mutta minusta se on pikemmin rentouttavaa jutustelua ja vähentää jännitystä. Kerran oli sellainen kireä suuviivainen hammaslääkäri ja se ei ollut kivaa.
Voi sua, herkkis...