Elämä valmis - mitä nyt?
Mua on vaivannut jo jonkin aikaa tunne siitä, että olen elämässäni päässyt siihen, mitä olen tavoitellut, enkä oikein tiedä, mihin ryhtyisin seuraavaksi. Olen saanut kaiken haluamani ja ylikin: minulla on ihana mies ja lapset, järjestyksessä oleva toimiva koti, puutarha, budjetoitu toimiva talous, mieluisa työ, muutama hyvä ystävä ja kavereita, enkä ole edes kolmeakymmentä vielä. Olen haaveillut tällaisesta elämästä ja tehnyt paljon töitä haaveiden saavuttamisen eteen, mutta nyt kun kaikki on ns. valmista, tuntuu valjulta vain jatkaa elämää ilman uusia tavotteita.
Tänään mua on vaivannut ajatus yrityksen perustamisesta, mutta siinä on monta juttua mitkä voisi mennä pieleen, kuten se että se veisi todennäköisesti kohtuuttomasti perheen yhteistä aikaa ja pelottaa myös, että joutuisimme taloudellisiin vaikeuksiin.
Nyt, kun puutarhakin alkaa vaipua talvihorrokseen, tuntuu että elämässä ei ole enää tarpeeksi työstettävää ja tavoiteltavaa. Mitä siis seuraavaksi?
Kommentit (38)
Miksi yrityksesi joutuisi ongelmiin? Olethan täydellinen ihminen, joka saa aina kaiken haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrityksesi joutuisi ongelmiin? Olethan täydellinen ihminen, joka saa aina kaiken haluamansa.
Enkä ole! Perfektionisti ehkä, mutta en todellakaan täydellinen ihminen. Kaikki on yhtä suurta lahjaa. Tekstistä saattoi saada väärän kuvan, että kokisin tilanteen itse ansaittuna. Tarkoitin vain sanoa, että olen puurtanut paljon tähän asti, ja nyt tuntuu ontolta kun ei ole mitään minkä eteen puurtaa. Tottakai yrityksessä olisi isot riskit, enkä halua uhrata perheen kanssa vietettäviä hetkiä yrityksen takia.
-ap
Taas näitä täydellisen elämän jahtaajia. No, vielä tulet heräämään katuojasta niin voit sitten muistella kaihoisasti entistä täydellistä elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Nautit siitä, mitä sulla on.
Olen kyllä nauttinut ja paljon nautinkin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä täydellisen elämän jahtaajia. No, vielä tulet heräämään katuojasta niin voit sitten muistella kaihoisasti entistä täydellistä elämääsi.
Ainut vaan että ei oo mitä jahdata, koen että mulla on ihana täydellinen elämä nyt, vaikka en ole täydellisyyttä tavoitellut. Tuntuu että kaikki on jo saavutettu, mutta olo on levoton, kun ei ole mitään projektia, kuten kodin järjestely, remontti, painonpudotus tmv. Eikö kukaan edes etäältä tavoita tätä tunnetta?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Muiden auttaminen.
Tää ois kyllä ihana. Onko ehdottaa käytännön esimerkkejä? Tukiperheeksi ryhtymistä ollaan harkittu, pitääkin ottaa se miehen kanssa puheeksi.
-ap
Mutta se ei koskaan riitä sielulle ihmisen... - runoa muistinvaraisesti mukaillen.
Ota ero.
Lihota itsesi ja laihduta.
Sairastu vakavasti.
Kokeile, mitä tapahtuu, jos olet ilkeä lapsillesi.
Hurahda johonkin henkiseen. Pian sulla on se yrityskin, joku reikihoitola tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrityksesi joutuisi ongelmiin? Olethan täydellinen ihminen, joka saa aina kaiken haluamansa.
Enkä ole! Perfektionisti ehkä, mutta en todellakaan täydellinen ihminen. Kaikki on yhtä suurta lahjaa.
-ap
No sittenhän sinä saat menestyvän yrityksen lahjaksi. Sen kun aloitat vaan, etkä kirjoittele humblebrag-juttuja vauvalle.
Harva saa elämältä noin paljon kuin sinä. Täysin ymmärrettävä tuo tyhjyyden tunne nyt, sitä ei tarvi hävetä. Moni kateellinen täällä nyt huutelee ja arvostelee, älä heistä piittaa.
Onko sinulla mitään mielekästä omaa harrastusta talvisin? Kuulostaa, että olet melkoinen suorittaja, ja olosi tuntuu tyhjältä nyt kun suorituspaineet hellittää.
Oma kroppa, koti, piha, vaatevarasto tai muu vastaava oman navan tuijottelu ei pidemmän päälle riitä elämän sisällöksi. Ihminen kaipaa merkityksellisyyttä. Mieti arvojasi, mitä ne ovat, mikä on oikeasti tärkeää, mitä arvojesi mukaista voisit tehdä. Joku jo suositteli muiden auttamista.
Kyllä se siitä! Suunta on vain alaspäin.
Tässä se nähdään; tavoitellaan kaikkea ja lopulta se ei merkitsekään mitään ja on tyhjä olo.
Vierailija kirjoitti:
Tässä se nähdään; tavoitellaan kaikkea ja lopulta se ei merkitsekään mitään ja on tyhjä olo.
No, oisko pitäny vastata kosintaan kieltävästi ja jättää työpaikka vastaanottamatta? Tottahan elämässä terve ihminen pyrkii eteenpäin ja tekee parhaansa hyvän elämän eteen. Ei se tyhjä olo vaarallista ole, sellaisia elämän suvantovaiheita kuuluukin tulla, jolloin katsellaan taakse ja tulevaan ja pohditaan elämän suuntaa. Ei se ole kiittämättömyyttä.
Olisikohan jonkinlainen henkinen kasvu seuraavaksi?
Eipä ole hääppöiset tavoitteet olleet, jos noiden saavuttamisen jälkeen elämä on valmis.
Oletko hoitanut sitä puutarhaasi?
Muiden auttaminen.