Lue keskustelun säännöt.
Miten saada riita sovittua jääräpäämiehen kanssa?
30.10.2006 |
Olen ns pattitilanteessa mieheni kanssa (muutimme vasta pari kuukautta sitten yhteen). Nyt riesaksi on tullut jatkuvat riidat, joita ei saada kunnolla sovittua. Mies pysyy jääräpäisesti omissa väitteissään, jotka välillä ovat aivan perättömiä, eikä pysty tippaakaan tulemaan vastaan asioiden selvittämisessä. Omassa asenteessanikin on korjaamiseen varaa, haluan epätoivoisesti selvittää epäkohdat oikeudenmukaisesti heti, joka tuntuu miehestä varmaankin jollain tavalla uhkaavalta ja jankuttamiselta. En osaa antaa asioiden ja miehen rauhoittua, joka tuntuu tarvitsevan aikaa aina seuraavaan päivään saakka. Menee heti nukkumaan ja vetää peiton korville riidan tullessa. Argh, millä tästä eteenpäin. Rakastan kuitenkin miestäni yli kaiken ja riitoja lukuunottamatta olemme kuin luotuja toisillemme. Ja tästä miehenikin on samaa mieltä kanssani... ;) ainakin silloin kun emme riitele...
Kommentit (5)
Annoit ajattelemisen aihetta minulle!
t.Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarvitsee rauhoittua ennenkuin voin edes keskustella asioista huutamatta..siis sellaisista asioista, joista on ensin riidelty. Saattaa viedä pari päivääkin se rauhoittuminen. Sitten keskustellaan siististi ja sovitaan..voi ukkoraukkaa, on sillä kestämistä! (Omaani tarkoitan)
Ajattele, " no niin, tuollainen hän on, nyt on tämä tuttu vaihe menossa, kohta hän taas leppyy" ja ennen kuin huomaatkaan, miehesi tulee luoksesi koska alkaa tuntea olonsa pöljäksi siinä mököillessään.
Hymyilet ja olet kuten ennenkin.
Meillä vastaava tilanne kärjistyi siten, että mies alkoi tuntea, ettei häntä ollutkaan. Että hänen oli turha ilmaistakaan mielipiteitään, kun ajoin kuitenkin omani läpi. Lopulta hän lakkasi sanomasta mitä ajatteli, uskoi siten hyppäävänsä turhan kinan yli... Tiedätkö, lakkasi kommentoimasta ja antamasta mitään panosta asioiden käsittelyyn ja suunnitteluun. Sanoi vain" kerro mitä tehdään" .
Se oli kamalaa. Sopeudu siihen, että teette asiat välillä miehen tavalla, vaikka se kestäisi tuplasti kauemmin tai lopputulos olisi puolet siivottomampi tai joutuisitte korjailemaan tilannetta jälkikäteen. Pahinta mitä voi tehdä, on vähätellä toisen kykyä olla ja ajatella.
Anna miehellesi tilaa, ja ole sitten vaikka oman pääsi sisällä sitä mieltä, että sinun tapasi olisi ollut parempi. Kukaan ei nimittäin jaksa kuunnella loputtomasti sitä, ettei hän osaa sumplia asioita riittävän hyvin, vaan että toinen osaa aina paremmin.
Viestit ja neuvot joita annoitte sai minut tajuamaan selvemmin missä itse teen väärin. En voi jatkuvasti jyrätä toista alle pelkästään sen takia, että koen itse olevani oikeassa. Syyttelen miestä karkuujuoksijaksi, joka ei uskalla selvittää asioita. Huh. Olen oikea noita-akka. Ihme että on jaksanut katsella tälläistä höyrypäätä.
Olen normaalisti (ainakin ennen) ollut rauhaarakastava ihminen, mutta jotenkin tässä suhteessa tunnen aivan mielettömästi kaikkia tunteita, rakkautta, hellyyttä, halua, uskomatonta suuttumusta, epätoivoa ja pelkoa.
Sanotaanko tätä sitten todelliseksi rakkaudeksi?
Kuolisin meinaan oikeasti jos tämän miehen menettäisin.
Nyt ei auta muu kuin tosiaan peiliin katsominen, eikä välitön hyökkäys toista kohtaan. Mikäköhän on saanut mut ajattelemaan, että vain mulla on oikeus olla välillä huonolla tuulella, tiuskia jostain tyhmästä. Miksi toisella ei voisi välillä olla samanlainen olo. Minkä takia mun pitää kaikki asiat ruotia pohjamutia myöten? Miksi en osaa antaa asioiden joskus olla? Pyytää vilpittömästi anteeksi ja jättää se siihen ja yrittää parantaa tapansa.
Anna miehen " voittaa" väittelyitä ilman, että sinun täytyy sanoa viimeinen sana. Dr. Philin sanoin; oletko mielummin oikeassa vai onnellinen?
Oikeassa olemisestakin voi tehdä pakkomielteen. Kaikkia asioita ei tarvitse selvittää juurta jaksain.
Been there... Voimia. Meillä tilanne selvisi niin, että aloin antaa miehelle tilaa, vaikka hän mielestäni oli väärässä. Kävelin vain pois ja opettelin hyväksymään sen, että hän ajattelee toisin.