Jos 8kk ei varaa jaloilleen. Milloin mahtaa oppia kävelemään?

Miten motoriikka muuten? Ryömiikö? Nouseeko konttausasentoon? Pysyykö istullaan tuetta?

Ei, mutta istuu tuetta. Ap

En muista aikoja, mutta lapsen hormoonit kasvattavat lihasta vaikkas ei tekisi yhtikäs mitään eli ei ole kokototuus. Seuraile.

Pieni vielä. Vauvoilla ihan pari viikkoa on jo sellainen aika missä kehitystä voi tapahtua paljon.. Jos ei vuoden iässä vielä oo noussut seisomaan niin silloin on jo syytä tutkia onko kehitys normaalia.

8 kk iässähän on lääkärineuvola. Kyllä 8 kk ikäinen lapsi normaalisti varaa jaloilleen. Jos ei varaa, kontrolli esim. kk:n päästä ja sitten jatkoselvittelyt.

Omassa aikataulussaan.

Vierailija kirjoitti:

Omassa aikataulussaan.

Tämä

Oma tytär (esikoinen) meni pyllykiitäjänä niin vauhdilla, että konttaaminen jäi kokonaan välistä, seisoi omilla jaloilla todella vähän, eikä kävellyt puita pitkin lainkaan. Mulla oli iso paniikki, kun kaikki tutut lapset olivat kävelleet tai seisseet jo monta kuukautta. Viisas neuvolan terkka sanoi, että ei kannata huolestua vielä.

Sitten tuli se päivä 1 v 4 kk iässä, jolloin hän nousi leikeistään seisaalleen (ilman tukia) ja käveli samantien 7-8 metrin matkan keittiön luokseni ihan kuin olisi aina kävellyt. Ei huojuntaa, käsiä ylhäällä/sivuilla tasapainottamassa tms. Käveli sitten kun oli miettinyt ekana homman jiiriin. Samalla kaavalla meni myöhemmin moni muu asia, esim pyörällä ajaminen tai kynän käyttö. Tämä on opettanut luottamaan intuitioon lapsen kanssa ja jättämään vertailun muihin lapsiin. 😊

Jos tuon ikäinen lapsi ei jo kävele, puhu vähintään 2 sanan lauseita, osaa syödä itse lusikalla ja opettele käymään potalla, niin se on henkisesti jälkeenjäänyt.

Mun lapset oppivat kävelemään 1v1kk. ja 1v2kk. ikäisinä.

Nyt ovat kävelleet sujuvasti pitkälti toistakymmentä vuotta.

Melko hitaasti oppii. Meillä käveli ilman tukea 6kk 2 viikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset oppivat kävelemään 1v1kk. ja 1v2kk. ikäisinä.

Nyt ovat kävelleet sujuvasti pitkälti toistakymmentä vuotta.

Tässä olikin kyse jaloille varaamisesta, mikä on eri asia kuin käveleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa aikataulussaan.

Tämä

Oma tytär (esikoinen) meni pyllykiitäjänä niin vauhdilla, että konttaaminen jäi kokonaan välistä, seisoi omilla jaloilla todella vähän, eikä kävellyt puita pitkin lainkaan. Mulla oli iso paniikki, kun kaikki tutut lapset olivat kävelleet tai seisseet jo monta kuukautta. Viisas neuvolan terkka sanoi, että ei kannata huolestua vielä.

Sitten tuli se päivä 1 v 4 kk iässä, jolloin hän nousi leikeistään seisaalleen (ilman tukia) ja käveli samantien 7-8 metrin matkan keittiön luokseni ihan kuin olisi aina kävellyt. Ei huojuntaa, käsiä ylhäällä/sivuilla tasapainottamassa tms. Käveli sitten kun oli miettinyt ekana homman jiiriin. Samalla kaavalla meni myöhemmin moni muu asia, esim pyörällä ajaminen tai kynän käyttö. Tämä on opettanut luottamaan intuitioon lapsen kanssa ja jättämään vertailun muihin lapsiin. 😊

Meillä poika oli samanlainen. Hän oli 1v6kk, kun eräänä päivänä käveli heti melko pitkiä matkoja kun uskalsi päästää tuen varasta irti ja kävellä itse. Ehkä hän silloin jotenkin itse tiesi olevansa valmis kävelemään ja odotti vain sitä hetkeä, kunnes alkoi kävelemään. Hän siis käveli jo samana päivänä keittiöstä eteiseen, sieltä olohuoneen ja takaisin keittiöön, aivan kuin olisi tutkinut, miltä koti näyttää pystyasennossa ollessa.

Lapsi oppii omaa tahtia. Kyllä neuvolassa sitten kertovat jos on syytä huoleen. Hitto kun ärsyttää tää jatkuva vertailu, meilläkin äiti ja sisko jankkas koko ajan sitä että pitää vauvan tai taaperon osata ennen muita tai vähintään olla neuvolassa "päivän stara". Olivat tosi nuivia kun sanoin että meille riittää se tavallinen, kiitos. Nyt on sitten neiti kympin tyttö, kaikista serkuksista fiksuin. Mulle riittää että on terve ja suht onnellinen. 

Pitää siirtää pyörään ostetut apurenkaat muuhun käyttöön

Mulla tyttö ei 1-vuotisneuvolassa varannut jaloilleen. Neuvolan täti neuvoi laittamaan seisomaan tukea vasten siten että tuin kädellä edestä polvista jalat suoriksi ja asetin jaloilleen sohvan viereen nojaamaan vatsalla sohvaan. Tein tuota muutaman kerran neuvolapäivänä ja seuraavana päivänä tyttö nousi itse seisomaan sohvaa vasten. Aiemmin kun laskin maahan, niin käänsi jalat eteen niin että tuli istuma-asennossa lattialle.

Armeijassa viimeistään, mutta jos osa ryömiä se riittää.

Vähän vaikeitahan nämä kysymykset aina ovat. Hyvin todennäköisesti oppii seisomaan ja kävelemään vallan mainiosti omalla aikataulullaan. Kuitenkin, jos kehityksessä on oikeasti jotain vialla, mitä aikaisemmin se havaitaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet sen hoitamiseen.