Sinulla jolla on sisaruksia. Pyytääkö vanhempasi apua myös sisaruksiltasi vai pelkästään sinulta?
Meillä isäni pyytää apua vain minulta. Ei ikinä kahdelta muulta sisarukseltani.
Isä myös ottaa nokkiinsa jos en heti riennä apuun. Tänään aamulla soitti että on päivystyksessä. Sanoi että soittaa jos tarvii kyydin. Vastasin että ok, soita sitten kun tiedät enemmän. Olin tuolloin juuri lähdössä kauppaan. Juuri kun pääsin kaupasta kotiin ja sain kahvit tippumaan niin isä soittaa ettei ollut mitään hälyttävää ja pääsee pois. Sain kahvin kuppiin niin soittaa et voinko tulla viemään kotiin. Sanoin et hörppään pikaisesti kahvin ja lähden tulemaan et menee noin 30min niin oon siellä (matkaan menee noin 25min). No, närkästyneenä soitti uudestaan 5min päästä kun olin juuri hyppäämässä autoon ettei tarvii tulla, hän menee taksilla. Jaa, no hyvä.
Ensinäkin veljeni asuu 10-15min ajomatkan päässä, mutta ei tietenkään voi hänelle soittaa vaan pitää soittaa minulle.
En jaksa enää tätä kun kaikki kaatuu minulle ja sit suututaan jos en just sillä sekunnilla teleportaa itseni avuksi jonnekin.
Onko muilla tällaista?
Kommentit (9)
Asun lähempänä äitiäni kuin siskoni. Lisäksi olen lapseton ja siskollani on neljä lasta, joten ymmärrettävästi äitini pyytää useammin apua minulta. Se olisi ihan ok, jos hän todella tarvitsisi apua. Vaan kun yrittää juoksuttaa turhan takia vain seuraa saadakseen.
Teillä vaikuttaa olevan kommunikaatiovaikeuksia. Harjoitelkaa sitä. Normaali ihminen osaa puhua asiansa yhdellä puhelulla, ei tarvitse viiden minuutin välein soitella uudestaan ja uudestaan. Tiedätkö ettei ollut soittanut veljellesi ennen sinua?
Mun isä pyytää apua vain veljeltäni, esimerkiksi mökin kunnossapitoon tai metsätöihin liittyvissä asioissa. Veli asuu samalla paikkakunnalla, minä yli 500 km päässä. Toki veli saa sitten enemmän apua mm lastenhoitoon liittyvissä asioissa vanhemmiltamme enemmän kuin minä.
Ihan reilu peli, minusta ei olisi muutenkaan rakentamaan tai metsuroimaan. Taloudellista tukea ollaan saatu saman verran.
Samaa koin kun asuin vanhempieni lähellä, aina olisi pitänyt hoitaa koiria tai huoltaa taloa kun lähtivät varoittamatta reissuun. Sitten jos en kyennyt, ottivat nokkiinsa ja mielenosoituksellisesti ilmoittivat että siskoni menee nyt auttamaan kun minulta ei apua saa.
Niin. Minä autoin n. 10 x vuosi, ja siskoni n. 2 x kahdessa vuodessa.
Helpotti, kun muutin toiselle puolelle Suomea vaimoni kanssa.
Harvoin pyytää apua, mutta, kun pyytää niin lähinnä veljeäni koskevissa asioissa ( veljeni on kehitysvammainen).
Mutta isäni on aina valmis auttamaan myös minua, autan mielelläni. Näin se mielestäni pitääkin olla, että autetaan perheen jäseniä puolin ja toisin
Onpa osalla inhottavia vanhempia. Omani eivät varmaan koskaan pyydä apua, mutta itse tarjoudun kun on sellainen tilanne mikä vaikuttaa että voisivat tarvita apua. Ottavat avun vastaan. Auttavat myös minua oma-aloitteisesti, ja myös jos pyydän.
Minulta pyytää apua, rahansa antaa sitten muille sisaruksille.
Noh, jokainen voi vain kuvitella tilanteen kun joudun monista syistä johtuen asumaan vanhan ja sairaan vanhempani kanssa. Itsellänikin on paljon ongelmia, olen mm.työtön, autismikirjolla, hyvin ahdistunut, hyvin kuormittunut, enkä pysty kunnolla huolehtimaan edes itsestäni, mutta silti pitäisi toimia toisen kodinhoitajana ja henkilökohtaisena assistenttina ilman palkkaa kiitoksena vain ainainen huuto, haukut ja valitus.
Eiköhän ne aika tasapuolisesti kaikilta kysele.