Pitäisikö sairaanhoitaja koulutusta lyhentää?
Lähihoitajaksi opiskelu kestää n. kaksi vuotta, voitaisiinko koulutus muuttaa niin että vuosi ammattikorkeakoulussa päälle ja olisi sairaanhoitaja, eli väylä olisi ensin lähihoitaja opinnot ja vuosi lääkinällistä amk opiskelua lisäksi. Nämäkin työt kun oppii vain tekemällä.
Kommentit (18)
Ainakin sisältöä pitäisi muokata siihen suuntaan, ettei käytännön työ tule niin totaalisena yllätyksenä. Jossain vaiheessa oli tilanne, jossa opiskelijoita ei laitettu pitkäaikaissairauksien osastoille / perusterveydenhuoltoon harjoitteluun, "koska he järkyttyivät" ja moni lopetti opinnot. Lisäksi terveydenhuollon juridiikka tulisinopettaa omana oppikurssinaan jo ihan yleissivistävässäkin mielessä vähintään 5 op. pakollisena oppiaineena. Erikoistumisopinnot takaisin. Sairaanhoitajan perustason tutkinnon suorittamisen jälkeen muutaman vuoden kliininen työkokemus ja sitten 2 vuotinen erikoistuminen valitsemalleen erikoisalalle, vasta sitten mahdollisuus hakea maisteritutkintoon. Erikoistuneen, alalla toimineen palkka alkaisi nelosella, voisi toimia kliinisenä osastonhoitajana/-apulaisosastonhoitajana, joka suunnittelee ja päättää osaston operatiivisen toimintalinjan, osallistuu kliiniseen työhön kentällä (eli on pakko olla myös erittäin osaava kliinikko) ja raportoi yksikön tarpeet hallintoon. Hallinnon tehtävä on toteuttaa ja mahdollistaa lähijohtamisen raportoimat tarpeet ja muutokset, muutoin osastolla tai yksiköllä on vahva autonomia työnsä suunnittelussa ja toteuttamisessa. Henkilöstörakenteeseen lisävolyymiä avustavalla henkilöstöllä esim. kylvettäjä, kävelyttäjä, jne.
En kannata, lähihoitajien ammattikoulutuskin voisi olla nykyistä pidempi. Terveydenhuollonala on hyvin kriittinen, joten mieluummin enhän koulutusta kuin vähemmän. Mielestäni jo nyt on nähtävillä lähihoitajien heikkolaatuisen koulutuksen vaikutuksia työelämässä. Sitä ei todellakaan kannata tavoitella, että tuolla kentällä oltaisiin nykyistä huonommilla tiedoilla ja taidoilla tekemässä töitä.
Lähihoitajaksi valmistuu 3 vuodessa, se on ihan kirjattu lakiin, että keskiaste on 3 v mittainen ja siten takaa valmiudet korkeakouluopintoihin. AMK:sta ei ole edes tarkoitus valmistua tavistöihin, siellä painotetaan johtamista ja projektityötä.
Vanha sairaanhoitajakoulutus oli 2,5 vuotta, sitten pari vuotta töitä ja vuodeksi erikoistumaan. Osattiin työt ja teoria, nyt ei kunnolla kumpaakaan.
Pikemminkin pidentää. Yhteiskuntaopin opinnoilla mielellään.
Hei
Peruskoulupohjalta lähihoitajan koulutus kestää 3 vuotta, jos on lukio tms, 2 vuotta.
Sairasmhoitajakoulutuksesta 1/2 on käytännön harjoittelua. Jos koulutusta supistettaisiin , niin ammattitaito ja osaaminen kärsisi. En lähtisi supistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan.
Hoitoalassa vaikuttaa näppäryys.
Näppäryys? Just, wtf?
Kyllä sairaanhoitajakoulutuksessa oli paljon mikä oli ainakin lähihoitajalle turhaa. Muutenkin innovaatio-opintoja ym vois sieltä varmasti poistaa ja keskittyä olennaiseen.
Ja palkatonta harjoittelua on aivan liikaa, sen takia koulutus lopetetaan kesken kun tajuaa kuinka paljon on lähärillä palkanmenetykset noilta ajoilta. Joutuu elämään vieläpä lainalla ne ajat.
Ja mitä saa palkaks? Vastuu nousee ja palkka ehkä 200e.
T. Lh, joka opiskelee sairaanhoitajaksi
Toimisi jos se olisi intensiivistä kouluttamista. 8h päivässä ohjattua käytäntöä ja teoriaa. Harmi vain että sellainen maksaa liikaa ja nykyään puolet ajasta on itseopiskelua ja loput ryhmätöitä ja lopputuloksena osataan jotain sieltä täältä.
Jos ei lyhennetä niin kaikkea huuhaa tutkimushömpötysopetusta pitäisi karsia ja opetella käytännön asioita siellä koulussa. Työharjoitteluissa ei ehdi kunnolla oppia kaikkea tarpeellista ja kunnollisia harjoittelupaikkoja on ainakin pienemmissä kaupungeissa vähän verrattuna opiskelijamäärään. Meillä jokainen opiskelija pääsi kerran keskussairaalaan ja loput harjoittelut tehtiin yhdistyksissä yms.
Lähihoitajapohjaiset kertoivat, että amiksessa harjoiteltiin paljon ihan käytäntöä ja opettajat varmistivat, että jokainen osaa. Amkissa minulle tuli sellainen tunne, että opettajat eivät enää edes hallinneet mitään käytännön asioita enää.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sisältöä pitäisi muokata siihen suuntaan, ettei käytännön työ tule niin totaalisena yllätyksenä. Jossain vaiheessa oli tilanne, jossa opiskelijoita ei laitettu pitkäaikaissairauksien osastoille / perusterveydenhuoltoon harjoitteluun, "koska he järkyttyivät" ja moni lopetti opinnot. Lisäksi terveydenhuollon juridiikka tulisinopettaa omana oppikurssinaan jo ihan yleissivistävässäkin mielessä vähintään 5 op. pakollisena oppiaineena. Erikoistumisopinnot takaisin. Sairaanhoitajan perustason tutkinnon suorittamisen jälkeen muutaman vuoden kliininen työkokemus ja sitten 2 vuotinen erikoistuminen valitsemalleen erikoisalalle, vasta sitten mahdollisuus hakea maisteritutkintoon. Erikoistuneen, alalla toimineen palkka alkaisi nelosella, voisi toimia kliinisenä osastonhoitajana/-apulaisosastonhoitajana, joka suunnittelee ja päättää osaston operatiivisen toimintalinjan, osallistuu kliiniseen työhön kentällä (eli on pakko olla myös erittäin osaava kliinikko) ja raportoi yksikön tarpeet hallintoon. Hallinnon tehtävä on toteuttaa ja mahdollistaa lähijohtamisen raportoimat tarpeet ja muutokset, muutoin osastolla tai yksiköllä on vahva autonomia työnsä suunnittelussa ja toteuttamisessa. Henkilöstörakenteeseen lisävolyymiä avustavalla henkilöstöllä esim. kylvettäjä, kävelyttäjä, jne.
Lisäisin vielä, että harjoittelu tulisi hinnoitella harjoitteluajan palkalla, erikoistuminen täydellä palkalla.
Ja miksi pitäisi? Vaikka koulutusta lyhentäisi niin ei se vaikuta palkkaan, työoloihin ja työssä viihtyvyyteen.
Alkaa olla epätoivoista, kun puututaan asioihin, mitkä ei mitenkään liity näihin epäkohtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan.
Hoitoalassa vaikuttaa näppäryys.Näppäryys? Just, wtf?
Kyllä. Olen ollut omaishoitaja ja katetroinut ja hoitanut avannetta.
Minua kehuttiin näppäräksi. Hyvä käsi-silmäkoordinaatio, ei tuottanut vaikeuksia avanteen hoito.
Monet lähärit eivät hoida koskaan avannetta.
Ihan näppituntumalla sairaanhoitajan työ vaatii näppäryyttä. Käsityötaitoja, hyvää käsi-silmäkoordinaatiota.
Mietin noita lääkelaskuja. Onko mahdoton ajatus kehittää tekniikkaa avuksi lääkkeiden jakamiseen? Tekemään laskutoimituksia luotettavasti?
Onko kukaan koodaamisesta tai robotiikasta ymmärtävä miettinyt kunnolla tätä asiaa?
Jos nuo lääkelaskut ovat esteenä joidenkin sairaanhoitajakoulutukselle.
Tekniikkaa avuksi.
AMK/YAMK opinnäytetyöt saattaa viedä jopa puolivuotta, ja ihan muutamalla on tieteellisen kirjoittamisen osaamisesta hyötyä. Tuon osan voi jättää pois ja sisällyttää jo kursseihin vaadittavat tiedonhaut taidot. Ehkä sen voisi jättää valinnaiseksi, jos haluaa tehdä kehittämistä. Lopulliset tulokset on suurimmalti osalta pelkkää yksikertaista tuubaa.
Itse pohdin tätä sitä kautta että olen juuri tehnyt YAMK tutkinnon- ja sen opinnäytetyön, johon käytetty kk kaupalla aikaa referointiin ja "omin sanoin kertomiseen". Senkin ajan olisi voinut käyttää lisäkursseihin, joista kyllä koin että on ollut hyötyä.
Sairaanhoitajaksi pitäisi päästä nopeammin, ja kasvaa rooliin sitten työelämässä ja erikoistumisen pitäisi näkyä myös palkassa. Esimerkiksi jatkuvasti kouluttautuva haavanhoitaja pystyy säästämään rahaa ja vähentämään inhimillistä kärsimystä paljon, mutta pelkästää koulusta 5 arvosanalla valmistuva ei siihen pysty. Samoin monessa muussa. Pelkät työvuoden ei kuitenkaan merkkaa mitään välttämättä.
Lääkelaskut pitää ehdottomasti osata, ne on TODELLA simppeleitä lopulta, ja silmää pitää olla sille mitä se tekniikka sanoo, ja virheet pitää huomata. Näinhän se on monissa muissakin asiantuntija ammateissa, tekniikka hoitaa ja sitä seurataan ja pitää osata kokemuksella sanoa että tässä on nyt jotain mikä ei voi pitää paikkaansa.
Itsellä sh opinnot junnaa paikallaan noiden palkattomien harjoittelujen takia. Kolme harjoittelua putkeen keväällä ja mitään tuloja ei siltä ajalta tule olemaan, kun en saa edes lainaa. Jos harjoittelusta saisi edes 500e niin helpottaisi paljon. Nyt ajattelin tehdä yhden harjoittelun vaan, kun siihen on säästöjä.
Miten sodassa on kelvannut tavallisia ihmisiä ilman koulutusta hoitamaan haavoittuneita? Osa menehtyi, osa selvisi.
Sairaanhoitajan opinnoista melkein vuosi on harjoitteluja. Itse ainakin kaipaisin enemmän näiden asioiden opiskelua koululla, nyt on mennyt pariin harkkaan ihan kylmiltään kun koulu keskittyy liikaa teoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten sodassa on kelvannut tavallisia ihmisiä ilman koulutusta hoitamaan haavoittuneita? Osa menehtyi, osa selvisi.
Haavoittuneilla oli kaikilla samanlaiset haavat eriasteisina. Kuka tahansa osaa laittaa puristussiteen jos sen kerran näyttää. Sairaaloissa taas potilailla on laaja kirjo erilaisia sairauksia, joita ei puristussiteillä hoideta.
Kannatan.
Hoitoalassa vaikuttaa näppäryys.