Te joiden mielestä on tärkeämpää korjata työolosuhteet kuin palkkaus...

Kaikki sujuu ja toimii ihan hyvin nyt joten miksi palkkaa pitäisi alentaa

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sujuu ja toimii ihan hyvin nyt joten miksi palkkaa pitäisi alentaa

Koska ilmeisesti vain toista saa vaatia.

Minäkään en ymmärrä miten parempi palkka korjaisi huonon työilmapiirin

Kokemuksesta sanon, että ei pelkkä hyvä palkka riitä jos töihin v#€&#+#aa joka aamu mennä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä miten parempi palkka korjaisi huonon työilmapiirin

Kokemuksesta sanon, että ei pelkkä hyvä palkka riitä jos töihin v#€&#+#aa joka aamu mennä.

Korjaa se, jos huono ilmapiiri johtuu työntekijävajeen aiheuttamasta kuormittumisesta. Samalla ihmisillä ei olisi taloudellista tarvetta jäädä jatkuvasti ylitöihin kuluttamaan itsensä loppuun.

Kertokaahan miten ne työolosuhteet korjataan kun kukaan ei halua sinne mennä töihin? Ja jos menee niin ei pysy kauaa?

huhuu

Vierailija kirjoitti:

Kertokaahan miten ne työolosuhteet korjataan kun kukaan ei halua sinne mennä töihin? Ja jos menee niin ei pysy kauaa?

Miehiä lisää hoitoalalle, alkaa turhat kitinät loppumaan

Hoitoalan suurin ongelma on alan naisvaltaisuus

Molemmat!

Miksi nämä v altakunnan sovittelijanaiset ovat pelkkiä lässyttäjiä. Tämä nykyinen ja entinen. Lässyn lässyn

Kuten:

" On tässä vielä jumppaamista ja ei se ratkaisu kulman takana ole"

Mies valta kunnansovittelijaksi.

Palkan lisäksi myös työolosuhteiden tulisi olla kunnossa.

Itse työskentelen HUSilla (toistaiseksi...), ja pakko myöntää että palkkaa suurempia ongelmia on työolosuhteet. Asioita, joita toivoisin laitettavan kuntoon:

- Resurssit riittäviksi. Jos henkilökuntaa on niin vähän, että koko ajan vedetään vajaamiehityksellä, vanhentuneilla työvälineillä ja joudutaan esimerkiksi välttämättömiä suojavarusteita säännöstelemään jatkuvasti, se kiristää hermoja.

Työtilojen kehittäminen. Meidän yksikössä kaikki työskentelevät samassa tilassa ja hälinä on ihan hirvittävä. Työhön kuuluu paljon keskittymistä vaativaa tekemistä mutta nykyisellään mihinkään ei voi paneutua ilman jatkuvia keskeutyksiä. Tilassa on myös paljon (turhia) kovia, korkeita piippavia hälytysääniä jotka rasittavat paljon. Ne eivät ole mitään niin välitöntä huomiota vaativia, etteikö huomion kiinnittämiseksi riittäisi matalampi yksittäinen ääni tai jopa pelkkä vilkkuva valo. Silti esimerkiksi se että joku painaa summeria merkiksi siitä että on jättänyt paketin välioven taakse, aiheuttaa pitkään jatkuvan, todella raastavan rrrrrriiiiing rrring rrrriiiiiiing äänen jota ei saa kuitattua hiljaiseksi ilman että keskeyttää sen mitä on tekemässä, kävelee huoneen halki ja painaa siellä nappia.

- Olisi paljon työtehtäviä, jotka edellyttäisivät tuntien rauhassa työskentelyä mutta ainoa jolla on oma työhuone on esimies. Lisäksi näille tehtäville ei varata aikaa vaan ne odotetaan tehtävän "kaiken muun ohessa". Työnjako ylipäätään on hoidettu niin, että yksi ihminen hoitaa kahta tai kolmea tehtävää yhtäaikaa jotka kaikki vaatisivat oman tekijänsä.

- Työsuhde-etuja ei ole juuri ollenkaan. Vielä muutama vuosi sitten saatiin kerran vuodessa pieni tulospalkkio, jos yksikkö ylittää tavoitteet. Nyt se on poistettu. Työnantaja ei tarjoa edes kahveja, vaan työntekijöiden on itse tuotava kahvipaketit.

- Työnantaja ei jousta tippaakaan mihinkääm suuntaan. Meidän yksikössä on paljon pitkiä loppuunpalamissairaslomia. Moni toivoisi mahdollisuutta tehdä lyhyempää työaikaa, mutta tätä ei edes harkita vaihtoehdoksi. Raskaaksitulleita (tai naimisiinmenneitä raskausvaaran vuoksi) karsastetaan ja halveksutaan ylemmän johdon takia avoimesti. Jos olet määräaikaisella sopimuksella ja tulet raskaaksi, niin joudut mustalle listalle eikä sopimusta uusita edes vanhempainvapaan jälkeen. Myös vakituinen henkilöstö saa tuntea nahoissaan jos kehtaa tulla raskaaksi ja se edellyttäisi työn fyysisten puolien uudelleenjärjestämistä tms.

Siis eihän hoitajien palkkaa olla alentamassa?

Kyllä sillä työilmapiirin muutoksella (eli itsestään lähtevä ulosanti ja oma asenne muitakin kohtaan) vaikuttaa paljon siihen omaan jaksamiseen. Kuka teillä sitä huonoa ilmapiiriä on aiheuttamassa? Kuka siellä töissä mahdollisesti puuhastelee?

Osaatteko te hoitajat lukea yhtään johtamisen ja työhyvinvoinnin tutkimuksia? Niissä todetaan ihan jatkuvasti, että korkeampi palkkaus saattaa vaikuttaa positiivisesti motivaatioon muutaman kuukauden. Sen jälkeen alkaa kitinä. Parempi vaihtoehto on muuttaa johtamistyyliä ja saada työilmapiiri (eli teidät hoitajat) muutettua.

Jos teille maksetaan parempaa palkkaa niin se on otettava jostain eli potkitaan lisää porukkaa pois. Miten tämä auttaa siihen, että on kamala kiire jatkuvasti? Eikö tämä päinvastoin lisää kiirettä ja painetta saada asiat hoidettua? Nykyisellä palkkauksella on vielä mahdollista saada palkattua lisää työntekijöitä ja tämä voisi auttaa siihen stressiin. Jos teidän työkuormaa alennetaan niin eikö se tarkoita silloin parempaa palkkaa per hoidettu asia(kas)?

Nämä ovat vielä korkeammin koulutetun ihmisen ajatuksia johtamisesta ja työhyvinvoinnista. En toki tunne teidän alaanne, en ole päivääkään työskennellyt. Olen vain kouluttautunut ja työskentelen johtajana (vastuualue yksityissektorilla, ison teollisuusfirman ylemmässä johtoportaassa liiketoiminnan puolella) joten perus käsitys työhyvinvoinnista ja johtamisesta on. Ihminen pystyy kaikista parhaiten vaikuttamaan omaan asenteeseensa. Jos työilmapiiri on huono niin katsokaa peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Palkan lisäksi myös työolosuhteiden tulisi olla kunnossa.

Itse työskentelen HUSilla (toistaiseksi...), ja pakko myöntää että palkkaa suurempia ongelmia on työolosuhteet. Asioita, joita toivoisin laitettavan kuntoon:

- Resurssit riittäviksi. Jos henkilökuntaa on niin vähän, että koko ajan vedetään vajaamiehityksellä, vanhentuneilla työvälineillä ja joudutaan esimerkiksi välttämättömiä suojavarusteita säännöstelemään jatkuvasti, se kiristää hermoja.

Työtilojen kehittäminen. Meidän yksikössä kaikki työskentelevät samassa tilassa ja hälinä on ihan hirvittävä. Työhön kuuluu paljon keskittymistä vaativaa tekemistä mutta nykyisellään mihinkään ei voi paneutua ilman jatkuvia keskeutyksiä. Tilassa on myös paljon (turhia) kovia, korkeita piippavia hälytysääniä jotka rasittavat paljon. Ne eivät ole mitään niin välitöntä huomiota vaativia, etteikö huomion kiinnittämiseksi riittäisi matalampi yksittäinen ääni tai jopa pelkkä vilkkuva valo. Silti esimerkiksi se että joku painaa summeria merkiksi siitä että on jättänyt paketin välioven taakse, aiheuttaa pitkään jatkuvan, todella raastavan rrrrrriiiiing rrring rrrriiiiiiing äänen jota ei saa kuitattua hiljaiseksi ilman että keskeyttää sen mitä on tekemässä, kävelee huoneen halki ja painaa siellä nappia.

- Olisi paljon työtehtäviä, jotka edellyttäisivät tuntien rauhassa työskentelyä mutta ainoa jolla on oma työhuone on esimies. Lisäksi näille tehtäville ei varata aikaa vaan ne odotetaan tehtävän "kaiken muun ohessa". Työnjako ylipäätään on hoidettu niin, että yksi ihminen hoitaa kahta tai kolmea tehtävää yhtäaikaa jotka kaikki vaatisivat oman tekijänsä.

- Työsuhde-etuja ei ole juuri ollenkaan. Vielä muutama vuosi sitten saatiin kerran vuodessa pieni tulospalkkio, jos yksikkö ylittää tavoitteet. Nyt se on poistettu. Työnantaja ei tarjoa edes kahveja, vaan työntekijöiden on itse tuotava kahvipaketit.

- Työnantaja ei jousta tippaakaan mihinkääm suuntaan. Meidän yksikössä on paljon pitkiä loppuunpalamissairaslomia. Moni toivoisi mahdollisuutta tehdä lyhyempää työaikaa, mutta tätä ei edes harkita vaihtoehdoksi. Raskaaksitulleita (tai naimisiinmenneitä raskausvaaran vuoksi) karsastetaan ja halveksutaan ylemmän johdon takia avoimesti. Jos olet määräaikaisella sopimuksella ja tulet raskaaksi, niin joudut mustalle listalle eikä sopimusta uusita edes vanhempainvapaan jälkeen. Myös vakituinen henkilöstö saa tuntea nahoissaan jos kehtaa tulla raskaaksi ja se edellyttäisi työn fyysisten puolien uudelleenjärjestämistä tms.

Työnjohdon ongelmia siis kaikki. Eikö työilmapiirissä ole mitään vikaa, eli hoitajissa itsessään? Ei ivata, pilkkanaureta, lyödä kirvestä selkään? Epäilen että paljon sitäkin on ja se syö työmotivaatiota valtavasti mutta siihen ei uskalleta puuttua vaan kaikki käännetään esimiehen viaksi. 

Kyllä suostuisin ja olen suostumassakin. Teen nykyään ihan järkyttävää esihenkilöhommaan muiden töiden ohessa. Saan huimat 200 e kuussa lisiä tästä perusduunariin verrattuna. HVA-siirtymän jälkeen toivottavasti joku toinen hoitaa nämä esihenkilöhommat ja mä saan käyttää työaikani normityöhön. Ei haittaa, vaikka se 200

lähtisi.

Meidän hyvämaineiseen yksikköön on tullut lukuisia työntekijöitä, jotka olisi saaneet vastaavia hommia paremmalla palkalla toisaalta, mutta ovat valinneet meidät, koska meillä homma toimii ja työolosuhteet on hyvähköt.

Mielummin toki molemmat kuntoon (palkkaus ja olot).

Kyllä se ilmapiiri ja työn sujuvuus menee palkan edelle. Palkka on vaivanpalkka ja tekisin kyllä samalla palkalla samaa työtä jos tosiaan suurin vaiva olisi työpaikalle saapuminen. Hyvinvointi lähtee puitteista, hyvä palkka on sitten extraa.

Aivan. Oletko ihan tosissasi, että ihmisen tulee kaikki kestää? Ei saa murtua? Sanoit, että alasta et tiedä, mutta ainakin osasit hoitajia hyvin syyllistää.

Uskomatonta.

Naisvaltaisuus näkyy tässä hoitajien työtaisteluperseilyssä. Sairas voimaantuminen on sokaissut koko lauman eikä osata enää muuta kuin kiljua lisää rahaa ilman että ymmärrettäisiin isosta kuvasta tai todellisista ratkaisumahdollisuuksista hölkäsen pöläystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä miten parempi palkka korjaisi huonon työilmapiirin

Kokemuksesta sanon, että ei pelkkä hyvä palkka riitä jos töihin v#€&#+#aa joka aamu mennä.

Korjaa se, jos huono ilmapiiri johtuu työntekijävajeen aiheuttamasta kuormittumisesta. Samalla ihmisillä ei olisi taloudellista tarvetta jäädä jatkuvasti ylitöihin kuluttamaan itsensä loppuun.

Eli jostain ilmestyy kummallisesti lisää tekijöitä samoihin, nykyisten tekijöiden mielestä huonoihin työoloihin, jos palkkaa nostettaisiin? Luulisi että työolo-olojen parantaminen olisi parempi houkutin.

En ole hoitoalalla, mutta itse koin aikoinaan oikein hyväksi jutuksi, että meille palkattiin uusi työntekijä. Vaikka se tarkoittikin, ettei mun tarvinnut enää tehdä 60-tuntisia työviikkoja ja siten palkkani tietysti pieneni, kun ei tullut enää ylityökorvauksia. Myös työilmapiiri parani, koska uusi työntekijä hoiti myös muiden aiemmin ylityöllistettyjen tehtäviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkan lisäksi myös työolosuhteiden tulisi olla kunnossa.

Itse työskentelen HUSilla (toistaiseksi...), ja pakko myöntää että palkkaa suurempia ongelmia on työolosuhteet. Asioita, joita toivoisin laitettavan kuntoon:

- Resurssit riittäviksi. Jos henkilökuntaa on niin vähän, että koko ajan vedetään vajaamiehityksellä, vanhentuneilla työvälineillä ja joudutaan esimerkiksi välttämättömiä suojavarusteita säännöstelemään jatkuvasti, se kiristää hermoja.

Työtilojen kehittäminen. Meidän yksikössä kaikki työskentelevät samassa tilassa ja hälinä on ihan hirvittävä. Työhön kuuluu paljon keskittymistä vaativaa tekemistä mutta nykyisellään mihinkään ei voi paneutua ilman jatkuvia keskeutyksiä. Tilassa on myös paljon (turhia) kovia, korkeita piippavia hälytysääniä jotka rasittavat paljon. Ne eivät ole mitään niin välitöntä huomiota vaativia, etteikö huomion kiinnittämiseksi riittäisi matalampi yksittäinen ääni tai jopa pelkkä vilkkuva valo. Silti esimerkiksi se että joku painaa summeria merkiksi siitä että on jättänyt paketin välioven taakse, aiheuttaa pitkään jatkuvan, todella raastavan rrrrrriiiiing rrring rrrriiiiiiing äänen jota ei saa kuitattua hiljaiseksi ilman että keskeyttää sen mitä on tekemässä, kävelee huoneen halki ja painaa siellä nappia.

- Olisi paljon työtehtäviä, jotka edellyttäisivät tuntien rauhassa työskentelyä mutta ainoa jolla on oma työhuone on esimies. Lisäksi näille tehtäville ei varata aikaa vaan ne odotetaan tehtävän "kaiken muun ohessa". Työnjako ylipäätään on hoidettu niin, että yksi ihminen hoitaa kahta tai kolmea tehtävää yhtäaikaa jotka kaikki vaatisivat oman tekijänsä.

- Työsuhde-etuja ei ole juuri ollenkaan. Vielä muutama vuosi sitten saatiin kerran vuodessa pieni tulospalkkio, jos yksikkö ylittää tavoitteet. Nyt se on poistettu. Työnantaja ei tarjoa edes kahveja, vaan työntekijöiden on itse tuotava kahvipaketit.

- Työnantaja ei jousta tippaakaan mihinkääm suuntaan. Meidän yksikössä on paljon pitkiä loppuunpalamissairaslomia. Moni toivoisi mahdollisuutta tehdä lyhyempää työaikaa, mutta tätä ei edes harkita vaihtoehdoksi. Raskaaksitulleita (tai naimisiinmenneitä raskausvaaran vuoksi) karsastetaan ja halveksutaan ylemmän johdon takia avoimesti. Jos olet määräaikaisella sopimuksella ja tulet raskaaksi, niin joudut mustalle listalle eikä sopimusta uusita edes vanhempainvapaan jälkeen. Myös vakituinen henkilöstö saa tuntea nahoissaan jos kehtaa tulla raskaaksi ja se edellyttäisi työn fyysisten puolien uudelleenjärjestämistä tms.

Työnjohdon ongelmia siis kaikki. Eikö työilmapiirissä ole mitään vikaa, eli hoitajissa itsessään? Ei ivata, pilkkanaureta, lyödä kirvestä selkään? Epäilen että paljon sitäkin on ja se syö työmotivaatiota valtavasti mutta siihen ei uskalleta puuttua vaan kaikki käännetään esimiehen viaksi. 

Voin puhua vain omasta yksiköstäni ilmapiirin suhteen, mutta meillä se on kyllä loistava. Porukka on ihan mahtavaa ja lähiesimieskin tekee vilpittömästi parhaansa, mutta hänellä ei ole todellista valtaa korjata ongelmia. Ylempi johto sen sijaan ei edes peittele ylenkatsettaan saati että osoittaisi pienintäkään mielenkiintoa korjata asioita. Nytkin meillä lähti neljä työntekijää syksyllä opiskelemaan mutta uusia ei edes yritetty rekrytä ennenkuin nyt ihan hiljattain kun vajaamiehitys on aiheuttanut vaaratilanteita ja romahtamisia (meillä on ihan normaalia, että vähän väliä joku tirauttaa itkut päivän lomassa). HaiPro-ilmoituksiin vaaratilanteista on reagoitu syyllistävästi, että ongelma ei olekaan vajaamiehitys vaan henkilökunnan laiskuus.

En halua että minua hoitaa opprtunistit, jotka hakeutuvat alalle vain rahan takia. Toivoisin, että hoitoalalla toimii empaattiset ongelmanratkaisukykyiset ihmiset, jotka hoitavat asian sa hyvin, nyt näyttää siltä että alalla ollaan rahan takia ja ihmisten hengillä voidaan kiristää, kunnon mafiameininkiä. En valitettavasti tue hoitajien lakkoilua tehohoidossa olevien ihmisten henkien kustannuksella. Odotan innovatiivisuutta hoitajilta. Mitäpä jos kävisivät lakkoon ja kehittelisivät ideoita joita esittää ja tulisivat niiden kanssa esiin, olisi kivempi maksaa uusista ideoista ja empaattisista hoitajista. T. Työssä käyvä veronmaksaja, jolla varaa käydä myös yksityisellä, mutta tehohoitopotilaiden henkien uhkaajien korotettua palkkaa en suostu maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaahan miten ne työolosuhteet korjataan kun kukaan ei halua sinne mennä töihin? Ja jos menee niin ei pysy kauaa?

Miehiä lisää hoitoalalle, alkaa turhat kitinät loppumaan

Hoitoalan suurin ongelma on alan naisvaltaisuus

No kerro nyt oi suuri ja viisas, miten ne miehet sinne hoitoalalle saadaan? Ei ole vielä massoittain tullut? Miten? Kerro käytännön menetelmiä.