Musiikin kuuntelu kuulokkeilla ja taaperon työntäminen samaan aikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Olisi hyvä kuunnella mitä lapsella on asiaa. Ja tuleeko takaa, sivulta kovaa joku. Entä tienylitykset.

Joo kyllä, johan tuo on turvallisuusriskikin.

Takaa tuleva väistää. Muutoin mulla on toimivat silmät, joilla katson mitä ympäristössä tapahtuu. Esim voiko suojatielle astua.

Mistä lähin musiikin kuuntelu lenkin aikana on jotenkin paheksuttavaa? Itse käyn pidemmillä vaunulenkeillä ihan vain nukuttaakseni vauvaa ja hyvin nukkuukin

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähin musiikin kuuntelu lenkin aikana on jotenkin paheksuttavaa? Itse käyn pidemmillä vaunulenkeillä ihan vain nukuttaakseni vauvaa ja hyvin nukkuukin

Miksi kaikki halutaan aina väärinymmärtää? Vai onko ihmisten luetun ymmärtämisen taito nykyään todella näin kehnoa?

Minä olen nukuttanut nykyisen 2,5 veen lähes aina vaunuihin / juoksurattaisiin. Kun lähdetään kotoa, sanon jo silloin, että nyt on uniaika, enkä enää sen kummemmin ota kontaktia, jotta nukahtaminen ei viivästyisi. Lapsi saattaa joskus jotain puhua, joskus hetken kiukutellakin väsymystään. Kuulen nämä kyllä kuulokkeiden läpi, eivät ne ympäristön ääniä eristä.

Ja tiedättekö...mua on tämän 2,5 vuotta häirinnyt juuri teidän kaltaisenne kyylät, jotka tuijottelevat arvostelevasti, kun nukutan lastani päiväunille. Kun ei sille lapselle kotonakaan lässytetä päikkäreiden aikaan mitään ylimääräistä! Eihän lapsi nukkuisi ikinä, jos joka ikiseen äännähdykseen olisin reagoimassa jotenkin!

Nyt järki käteen ja lopettakaa toisen tuomitseminen ilman, että asioista mitään tiedätte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Olisi hyvä kuunnella mitä lapsella on asiaa. Ja tuleeko takaa, sivulta kovaa joku. Entä tienylitykset.

Joo kyllä, johan tuo on turvallisuusriskikin.

Mua ärsyttää kuulemattomat ihmiset ilman niitä vaunujakin. Ihmisten ilmoilla liikkuessa ei voi keskittyä musiikin kuunteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Olisi hyvä kuunnella mitä lapsella on asiaa. Ja tuleeko takaa, sivulta kovaa joku. Entä tienylitykset.

Joo kyllä, johan tuo on turvallisuusriskikin.

Mua ärsyttää kuulemattomat ihmiset ilman niitä vaunujakin. Ihmisten ilmoilla liikkuessa ei voi keskittyä musiikin kuunteluun.

Joo näinpä

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat eivät tänä päivänä jaksa olla kontaktissa lapsiinsa. Lapset ovat sellaisia koristeita, joille työnnetään pädi käteen ja patukka suuhun, aina kun suinkin vaan on mahdollista.

Nääh. Näitä etäisiä vanhempia on ollut kaikkina aikakausina. Ennen pädejä oli telkkari, jonka eteen kersat istutettiin. Sitä ennen käskettiin pihalle leikkimään, pois jaloista. Jotkut ei vaan oo tarpeeksi emotionaalisesti kypsiä kaikkeen siihen mitä hyvä vanhemmuus edellyttää ja silti tekee lapsia. Mutta ääneenhän tätä ei saa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Jepjep. Nämä on näitä moderneja minäminä vanhempia.

Toisin oli ennenvanhaan. Ei tarvinnut kuulokkeita, kun ne lapset hakattiin hiljaiseksi ja jätettiin oman onnensa nojaan ulos jo hyvin pienenä.

Mähän se paska äiti vasta olenkin, saatan leikkipuistossa vilkaista päivän uutiset lehdestä, kokoajan lasta kuitenkin vahtien, kun lapsi vihdoinkin keskittyy muuhun kuin minun kanssa leikkimiseen. Saatan kuunnella musiikkia vaunulenkillä, koska silloin lapsi nukkuu ja saan hetken miettiä ihan omia juttujani.

Joskus myös jätän lapsen isän kanssa kotiin ja lähden ihan yksin käymään lenkillä.

Tai teen kotitöitä. Tai käyn *gasp* kavereiden kanssa kahvilla/syömässä.

Hir-ve-ää.

Up

Vierailija kirjoitti:

Mähän se paska äiti vasta olenkin, saatan leikkipuistossa vilkaista päivän uutiset lehdestä, kokoajan lasta kuitenkin vahtien, kun lapsi vihdoinkin keskittyy muuhun kuin minun kanssa leikkimiseen. Saatan kuunnella musiikkia vaunulenkillä, koska silloin lapsi nukkuu ja saan hetken miettiä ihan omia juttujani.

Joskus myös jätän lapsen isän kanssa kotiin ja lähden ihan yksin käymään lenkillä.

Tai teen kotitöitä. Tai käyn *gasp* kavereiden kanssa kahvilla/syömässä.

Hir-ve-ää.

Jos lapsi nukkuukin, niin ei kukaan nuhtele musiikin kuuntelusta, vaan siitä, että ei kuunnella tai olla myös henkisesti läsnä HEREILLÄ olevalle lapselle. Sama sen puhelin räpläämisen kanssa vaikka siellä leikkipuistossa. Monesti näkee vanhempia, jotka päästää lapsen vain vapaaksi aidatulle alueelle ja tekevät omiaan koko sen ajan. Hyvä sekin JOSKUS, mutta kun katsoo niitä lapsia, joiden vanhemmat leikkii heidän kanssaan, niin näkee kyllä eron. Isommat tietysti leikkivät keskenään muiden lasten kanssa, mutta nyt puhutaan rattaissa kulkevista, eli alle nelivuotiaista.

Tässä ei myöskään huomioida sitä, että vaikka se lapsi ei puhuisi (mitään järkevää ainakaan), niin lapselle olisi kiva, jos puhuu edes jotain lenkin aikana. En koskaan käytä kuulokkeita lasten kanssa ollessa, mutta en minäkään koko aikaa lenkillä äänessä ole. Silti toisinaan kurkin ja kysyn taaperolta (alle 2v) miten menee. Pienemmälle (5kk) pitää jutellakin, jos ei nuku. Molemmat siis kulkee kaksosrattaissa mukana, ja taapero saa kävellä sen verran kuin jaksaa. Ei nimittäin jaksa koko aikaa kävellä ja jos meinaa itsekin saada liikuntaa, niin on se sinne rattaisiin vähän niin kuin istutettava. Niillä pääsee myös sutjakammin vaikka leikkikentälle kunhan pienempi on nukahtanut, niin voi keskittyä isomman viihdyttämiseen.

Ja lapsen jättämisessä toiselle vanhemmalle ja häipymisessä lenkille, ei ole mitään pahaa, ellei se jäljelle jäävä vanhempi vain istu luurit päässä ja jätä lapsen huomiotta.

On myös niitä jotka työntävät rattaita eivätkä kuuntele mitään joten ei oel kuulokkeet korvilla, mutta nenä kiinni puhelimessa ja lapsi yrittää ottaa kontaktia ja puhella jotain mutta vanhempi ei välitä.

Minä kävin eilen lenkillä alle 2-vuotiaani kanssa ja puhelin lapselle (joka ei siis juuri osaa puhua). Yksi vastaantulija tuli oikein kysymään, että kenelle puhun. Lapsen iän kysyttyään hän ihmetteli, että ei kai tuon ikäinen mitään ymmärrä.

Erään toisen kerran (vauva-aikana) joku kommentoi, että onpa mukavaa, kun puhun lapselleni. Onhan se välillä hölmön hommaa puhua niin pienelle, kun ei se aina juuri kuuntele ja tosiaan ei kaikkea ymmärrä. Kuitenkin minusta tuntuu mukavammalta puhua ja laulella lapselleni, kun nyt yhdessä liikkeellä ollaan. Tajuaa sitten minkä tajuaa.

Tämä on kyllä valitettavasti yleistynyt.

Ymmärrän, miksi ihmiset tekevät sitä. Kuulokkeissa ei varmasti kaikilla ole edes mikään musiikki tai äänikirja. Itsellänikin on usein tilanteita että voisin teoriassa multitaskata töitä ja vanhemmuutta kuuntelemalla jotain Zoom-kokousta samalla kun olen lapsen kanssa. En silti tee niin, koska se olisi lasta kohtaan törkeää.

Keskustellaan tästä usein miehen kanssa vakavasti. Hän tekee vähän väliä sitä että lupaa hakea lapsen päiväkodista, mutta menevätkin sitten leikkipuistoon ja hän istuu penkillä lasittunein silmin osallistumassa etänä työkokouksiin.

Lapsi on pieni vain muutaman vuoden, ei todellakaan ole oikein antaa hänelle sellaista signaalia koko ajan että on ihan ok ignoorata seurassa olevat ihmiset omien viihdykkeiden takia.

Sen sijaan ymmärrän tosi hyvin, miksi kännykkää naputellaan vaunuja työntäessä. Minulla ei ainakaan lapsen kanssa kotona ollessa ollut mitään hetkiä vastata viesteihin rauhassa. Lapsi nukkui vain liikkuvissa rattaissa, ei koskaan sängyssä. Jos ei tosiaan halua ignoorata lasta ja roikkua puhelimella hänen seurassaan, viestit pitää kirjoittaa kun ei olla katsekontaktissa, esim. tosiaan silloin vaunuja työntäessä tyhjällä kävelytiellä. Huomatkaa, että nykyään KAIKKI menee puhelimen kautta. Neuvolaviestit, päiväkotiviestintä, talvikenkien osto, laskujen maksu, ilmoitus töihin siitä että on pakko jäädä kotiin koska lapsi on kipeänä. Ne viestit vain on pakko jossain kohtaa hoitaa tai sitten vasta onkin huono vanhempi.

Lapsen kanssa tulisi kommunikoida aluksi äännöhtelyihin vastaamalla. Vauva ei ole tyhmä. Lapselle opetetaan käytännössä sitä, että ääntelemällä saa kontaktin ja huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kanssa tulisi kommunikoida aluksi äännöhtelyihin vastaamalla. Vauva ei ole tyhmä. Lapselle opetetaan käytännössä sitä, että ääntelemällä saa kontaktin ja huomiota.

Mutta moni pitää vauvaa tyhmänä. Samoin pieniä lapsia aliarvioidaan tosi pahasti. Ajatellaan, että ei lapsi tajua tai välitä. Sitten ihmetellään kun lapsi ei opi puhumaan. Mikä siinä on, että jotkut ihmiset eivät ymmärrä syy-seuraus-suhteita ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täh? Mulla ei ole lapsia, mutta jos lähtisin torkkuvaa muksua työntelemään ulos joko juoksu- tai kävelylenkille, niin hyvin suurella todennäköisyydellä olisi luurit kun ne nyt muutenkin lähes aina on päässä on.

Eikö sen ikäiset, jotka osaavat puhua, pääsääntöisesti jo kävele itsekin eikä istu työnneltävinä rattaissa?

Ihan hereillä olevia jotkut työntelevät, eikä välttämättä ihan niin pieniäkään.

Joo totta. Helpommalla pääsee, kun lapsi istuu rattaissa.

Näitä kans näkee paljon. Melko iso lapsi istuu rattaissa ja äiti ja isä lenkkeilee. Ei jakseta viedä lasta puistoon tai muualle liikkumaan, tärkeämpää saada itse liikkua. Kätevästihän se menee siinä kun lapsi istuu koko sen ajan.

Mitä ihmettä nyt taas :D Meillä 6kk ikäinen vauva joka nukahtaa melkein samantien kun vaunut lähtevät liikenteeseen. Nukkuu vaikka kaksi tuntia kun olemme liikenteessä. Kun vauva on nukahtanut niin kuuntelen kuulokkeista musiikkia, pod casteja yms. Välillä kurkin onko vauva herännyt ja jos on niin otan kuulokkeet pois. Puuhaan vauvan kanssa kotona 24/7 ympäri vuorokauden ja opettelemme erilaisia taitoja. Ei se ole vauvalta mitenkään pois jos hänen nukkuessaan lenkillä vanhempi käyttää kuulokkeita.

Kunnon sädekehän kiillottajia täällä taas, osalla tuskin on yhtäkään lasta. Parempi se on että lapsi pääsee ulos kuin se että ollaan päivät sisätiloissa esim. Tvn ääressä.

Hassua, että ihmiset täällä kommentoi, ettei kuulokkeet päässä oleva vanhempi sitten kuule, mitä lapsella on asiaa ja joku nero vielä mainitsi, että se yksivuotias puhuu vain jotain ättättää-höpinää. Niin, oletteko tulleet ajatelleeksi, että niille lapsille puhutaan ja täten he oppivat puhumaan? Sehän se idea on. Kuulokkeet pois päästä ja kertomaan lapselle, että katso, tuossa on puu, tuossa kukka ja auto tulee tuolta. Jopa lapsi alkaa tapailla sanoja ja siitä se puhekin tulee.