Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Karmein paikka jossa olet ikinä asunut?Voi olla rakennus itse tai kaupunginosa
13.09.2022 |
Itselläni homeiset rivarit jotka sijaitsivat sen verran syrjässä, että autottomana ketutti odottaa bussia joka kulki kahdesti päivässä ja oli yleensä myöhässä. Joskus ei tullut lainkaan.
Nykyään talot on purettu.
Kommentit (102)
Hollannissa kimppakämpässä. Asunnon käytävien ja kylppärin seinät oli töhritty. Keittiön parvekkeella oli vuosien pullovarasto, jonka asukkaat sitten raivasivat. Hiiriä vilisi ja kuolleen hiiren päälle astui helposti, jos lähti yöllä vessaan. Kuoltuaan hiiret myös haisivat seinien sisällä. Kerran asunnon yläkerrassa sijainneen pyykkikoneen vedet tulivat alakerran huoneeni kaappiin. Muuten likavesien oli tarkoitus mennä suoraan pihalle. Yksinkertaisista ikkunoista kylmä ilma tuli läpi. Minkäänlaisia remontteja ei oltu tehty ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen.
Kadulla oli ampumistapaus ja poliisit tulivat asuntoon yöllä. Lopulta alakerran asunnossa asunut ihan ok joskin kovaääninen afr*kkalainen perhe muutti pois ja tilalle tuli narkkariporukka, joka örvelsi ja metelöi yöt. Bassot jumputti niin, että ikkunat helisi. Sitten muutin pois. Tästä on kylläkin jo aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun vielä tämän kuun loppuun asti tässä nykyisessä 35 neliön yksiössäni vuokralla.
Yläkerran naapurit ovat itse saatanan luomuksia. Samankokoinen yksiö heilläkin; siellä asuu kaksistaan joku reilu kuusikymppinen pari. Kumpikaan ei käy töissä, nainen ei ole poistunut varmaan koko vuonna kotoaan. Lisäksi räkättää viikoittain puhelimeen aivan karsealla nauruäänellä. Mies kusee varmaan 200 kertaa päivässä, ja tottakai lorottaen suoraan pytyssä seisovaan veteen.
Kantapääastujia molemmat, erityisesti mies tuntuu hyppivän kantapäillään ympäri asuntoaan aamusta iltaan ja illasta aamuun. Kyllä; ovat kaiken lisäksi yöeläjiä. Askelääniä ei kuulu pariin tuntiin, kunnes alkavat uudelleen ja uudelleen.
Isännöitsijä on parikin huomautusta heille laittanut asiasta. Auttaa kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen sama kantapääralli jatkuu entistä kovempana.
Bonuksena vielä jatkuva iskuporakoneen laulatus, joka ei lopu koskaan. Kiva herätä heti aamuseitsemältä raskaan ilta- tai yövuoron jälkeen siihen infernaaliseen ääneen.
Alakertaan muutti ketjupolttaja, joka vastoin taloyhtiön sääntöjä polttaa parvekkeellaan ainakin kartsan päivässä. Tämä oli se viimeinen pisara, jonka takia muutan pois.
Riihelä, Lahti.
Murjuja vuokrataloja ja homeisia rivitaloja. Hirveitä ihmisiä, pahimpina Lahden Talojen lapsiperheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurit olivat kamalia. Seinän takana man'nepariskunta, jotka tappelivat vähän väliä. Toisen seinän takana koiranomistaja, jonka koira räksytti kaikesta ja omistaja huusi siihen päälle vielä kovemmin. Alakerrassa oli nisti. Jostain kantautui is'lamilaisia rukouslauluja. Asunto itsessään oli täydellinen, joten kestin tuota liian pitkään. Kun muutin pois niin yllätyin miten hiljaista voikaan kotona olla!
Miten onnistuit löytämään hiljaisen asunnon? Vai oliko vain hyvä onni matkassa mukana?
Tuttava on töissä postin jakelussa. Hänelle kerran valittelin melua ja hän osasi kertoa missä on hyviä asuntoja ja minne ei missään nimessä kannata muuttaa. Tietysti sillä varauksella, että ei postinjakajatkaan ihan kaikkea tiedä, mutta esim. pihalla norkoilevat juopot on aika selvä merkki ettei sinne kannata muuttaa.
Kun nämä juopot ovat vielä päättäväisiä, välillä saatiin vähenemään julkijuopottelu, vasta korona sai aikaan että penkit otettiin pois. Mikään sanominen ei pelkästään auttanut, että päästään me muuallekin asioimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoki. Ankean ruma eikä siellä ollut mitään.
Seinäjoki on 1000 kertaa parempi kuin Lapua tai Kauhava, (nuo kaksi "sisäsiittoisia" ja outoja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmetin Vuosaaren telakan parakkikylä "Intiaanikylä" yhden kesän ajan 1975.
-Lähes saumattomasti telakan kupeessa hiekkakentälle pystytettynä ankeampaa paikkaa ei osaa juuri Suomesta kuvitella. Parakit olivat sen ajan tyyliä mutta ihme ja kumma hyvinkin asuinkelpoisia. Oma solu mutta yhteiskeittiö, WC:t ja suihkut. Ankeutta lisäsi se, että myöhäisimmät bussivuorot eivät ajaneet telakalle asti vaan loppu piti kävellä Vuosaaresta
- Asukkaista monilla ei ollut varsinaista "kotia" vaan parakki oli se ainoa kiinteä osoite. Kuppi maistui monille mutta pahimmat juopot olivat varmaan saaneet kenkää tai kuolleet. Oman parakin porukka sattui silti olemaan ultrahyvää jengiä, jonka kanssa nuorena amis-kesätyöläisenä lähestulkoon ystävystyin.
- Ympäristö oli ankeaakin ankeampi ja parakit karuja. Mutta se sisältä löytynyt yhteisöllisyys mietityttää yhä vielä kohta puolen vuosisadan takaa. Tuskin olisi yksikään enää elossa...
Vierailija kirjoitti:
Juuri tällä hetkellä asun kämpässä joka on vienyt mielenterveyden. Päiviä lasken siihen koska pääsen pois, pakon sanelemana jouduin tänne muuttaa. Sokeritoukkia, vetävät ikkunat, talvella kylmä ja kesällä kuuma, kuulen kun naapurit käy vessassa, monta rakenteellista epäkohtaa, tulevaisuudessa varma homepommi ellei ole jo eikä kyseessä ole kuin vasta 20 vuotta vanha taloyhtiö. En ole eläissäni nähnyt yhtä epäkäytännöllistä asuntoa, pohjaratkaisussa ei ole mitään järkeä. Epäkohtia löytyy vaikka kuinka paljon, mutta jätetään tämä tähän.
Asuin Oulun Etu-Lyötyssä vastaavanlaisessa talossa, ollaankohan ex-naapureita 😂 lisänä mulla se, että liesituulettimesta kuului yläkerran lapsiperheen kaikki asiat. Ihan kokonaisia lauseita pystyi kuulemaan ja tosi arkaluonteisia asioita. Normi puheensorinakin kuului muista asunnoista seinien läpi. Mulla meni siinä talossa mielenterveys täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunnut nyt 22 vuotta mieheni ja lapseni kanssa aivan ihanassa pienkerrostalossa Helsingissä, aivan ihanat naapurit ja rauhallista. Nyt ero tulossa ja asunto menossa myyntiin, mutta mihin helskuttiin tästä uskaltaa muuttaa. Huh, huh 😬
Olen kerran asunut talossa, jossa asuminen pelotti oikeasti. Tästä on jo 25 vuotta aikaa. Kaupungin vuokratalo, johon muutin nopeasti eron jälkeen. Vieressä oli leikkipuisto, jossa en kertaakaan nähnyt äitejä lapsineen. Narkkarit riehuivat siellä iltaisin. Neuloja löytyi sieltä sun täältä. Alakerran naapurin ikkunaan ammuttiin yhtenä iltana, kaksi luodinreikää jäi, en tiedä kutsuiko kukaan edes poliiseja. Poliisit vierailivat kyllä muutoin paikalla tiuhaan. Muutaman kuukauden asuin, ei sinne alueelle enää ikinä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehtomäki Kouvolassa. Ei tarvitse perusteluja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salon Ollikkalassa oleva kaupungiin vuokratalo. Olin luultavasti siinä ja naapuritalossa ainoa joka ei ollut joko maahan muuttaja tai sitten vaikeasti päihdeongelmainen. Oli hyvin ahdistavaa menoa, suorastaan pelotti lähes päivittäin. Pari sekavaa narkkia erityisesit aiheutti kauhua, kun ei tiennyt millä tuulella ne milloinkin on jos rapussa näkee. Minua on mm. syljetty päin naamaa, sanottu että olen ihan kalan näköinen ja minut pitäisi tappaa, syytetty jostain veloista joita en ole maksanut takaisin ja kuristettu kun yritin selittää että en ole Helena enkä tunne sinua ollenkaan enkä ole sulle siis velkaa...
Lontoo West Kensington joskus 70 luvun alussa. 3 kerrosta, joissa jokaisessa 3 huonetta ja 1 keittiö. Vain yksi yhteinen vessa koko talossa ja kolikolla toimiva lämmin vesi ainoassa kylpyhuoneessa. Asuttiin yhdessä huoneessa poikaystävän kanssa muutama kuukausi. Alue nuhruinen ja vaatimaton, ihan vastakohta South Kensingtonille.
Kahvimaitopullot tuotiin kyllä joka aamu oven ulkopuolelle. Lämpöpatterikin taisi toimia jollakin poletilla.
Raahessa, jossa naapureina päihtynyt nuori mies joka päivät pitkät kotona. Monta kertaa piti soittaa poliisit ja naapurin mukaan vika oli vain minussa. Jatkuvaa melua, yöllistä musiikkia yms. Usein pelkäsin. Kaduttaa kun en muuttanut aikaisemmin pois, jaksoin katsoa tuota 1,5 vuotta. Lopullinen niitti oli kun yläkertaani muutti toinen tällainen samanlainen joka vieläpä marssi kantapäillä läpi yön ja nukkui päivät. Muutin kesällä ja ihmeen rauhallinen vielä ollut tämä uusi asunto. Miten sitä voikaan olla näin rauhallisia asuntoja olemassa, ei bileitä eikä kantapäitä VIELÄ. Olen sen verran pessimisti, että en oikein vielä jaksa uskoa, että tämä rauha säilyisi. Edellisessa asunnossa opin vihaamaan ihmisten itsekkyyttä. Eniten harmittaa tuo kun kodissaan piti pelätä humalaisia naapureita, ja tästä on jäänyt jopa jonkinlaisia traumoja joista yritän päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Pierukuutio Mellunmäessä
Minä asuin myös 2000-luvun alussa siellä
Nuorena, 90-luvulla kun muutin Helsinkiin, muutin ensin Myllypuroon.
Narkkeja, densoja ja aina joku pummimassa rahaa, tupakkaa tms.
Kuukauden ehdin asua niin autosta vietiin stereot ja jopa kasetit.
Onneksi oli vain väliaikainen.
Muutin Etelä-Haagaan ja oli kuin olisi maalla mummolassa asunut.
Alue: Aihe vapaa
Kun näitä lukee niin alkaa tuntua että 90 prosenttia poliisin ja pelastustoimen tehtävistä osuu näille yksille ja samoille häirikkönaapureille. Ihan uskomatonta että sitä ei vaan saada kuriin. Sinne menee verorahat.