Lue keskustelun säännöt.
Antaakko periksi lapselle ja ostaakko lelu?
12.09.2022 |
En kauppareissuilla osta koskaan mitään leluja. Uusia leluja lapsi saa joskus yllätyksenä ja sitten toivomiaan synttäri- ja joululahjaksi. Mutta nyt lapsi pyysi, että voisiko saada erään haaveilemansa lelun. Hintaa sillä on 30 euroa. Kyselin syytä miksi se pitäisi saada nyt ei joululahjaksi niin lapsi mietti pitkään ja sanoi syyksi, että koska sinä rakastat minua niin paljon. Antaisitko lapselle periksi ja ostaisit tämän lelun jo nyt syksyllä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommia tekemällä, ei pelkällä rakkausperusteella. Jos tuo menee läpi, lapsi alkaa käyttää sitä jatkossa jatkuvasti. Jos ei sitten saakaan joskus tahtoaan periksi, hän voi kokea ettet oikeasti rakasta häntä kun et osta.
No mikä olisi kohtuullinen homma juuri neljä täyttäneelle, jolla voisi sitten ansaita tuon lelun? Ap
Jotain pihahommia voisi laittaa tekemään. Esim ostat lapselle pienen haravan ja voi haravoida pihaa.
Mutta eikö sitä joutuis aika kauan tekemään ettei opi siihen että saa hyvän palkan pikkuhommasta sit ne ai taho isona kaupan kassalle josta tienaa vaan kympin kuussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommia tekemällä, ei pelkällä rakkausperusteella. Jos tuo menee läpi, lapsi alkaa käyttää sitä jatkossa jatkuvasti. Jos ei sitten saakaan joskus tahtoaan periksi, hän voi kokea ettet oikeasti rakasta häntä kun et osta.
No mikä olisi kohtuullinen homma juuri neljä täyttäneelle, jolla voisi sitten ansaita tuon lelun? Ap
Jotain pihahommia voisi laittaa tekemään. Esim ostat lapselle pienen haravan ja voi haravoida pihaa.
Ostaako haravako vaiko laittaako pihahommiako?
Muistan vieläkin, kun näin ruokakaupassa 80-luvulla maailman kauneimman ponin. Kuvailin sitä iltapalalla äidille haaveillen ja hän sanoi, ettei kaikkea voi saada. Seuraavana päivänä kun hän haki minua päiväkodista, tuo poni odotti minua auton takapenkillä. Poni oli kaunis ja niin on tuo muistakin, kiitos äiti! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ostan lapsille leluja välillä ihan vaan ilahduttaakseni. Rakastaminen on ihan hyvä syy.
Se ei tarkoita kuitenkaan, että joka kerta ostan. Tai edes kovin usein.
Voi vaikka sanoa, että jos vielä viikon päästä haluat sen saman lelun, niin voidaan ostaa. Usein nuo halut kun tulevat ja menevät, ja toivottukin lelu jää käyttämättömänä nurkkaan.
Ei ole vielä kertaakaan tapahtunut, että viikon päästä muistaisivat vielä jonkun lelun perään. Vanhin lapseni täyttää 5v.
Voi kuule aikuiset lapseni on kertoneen jälkikäteen pettymyksestään, kun eivät ole saaneet jotain toivomaansa juttua lapsena.
Joo minua tavallaan harmittaa edelleen etten saanut kovasti toivomaani sähköjunarataa ikinä. Yksi kaveri kertoo haaveilleensa uimakrokotiilista koko ikänsä, mutta ei saanut. Mutta kyllä meillä leluja silti oli ihan riittämiin eikä epäilystäkään etteivät vanhemmat olisi rakastaneet vaikka ei kaikkea meille ostaneetkaan. Ei siis haittaa yhtään ettei niitä saatu. Ihan tärkeä opetus sekin, ettei kaikkea voi saada.
Voihan sen antaa nyt syksyllä jonkun muun asian yhteydessä tai ihan vain yllätyksenä jonkin ajan päästä. Onko esim. nimipäivää? Halloween juhlia? Muuta sopivaa tapahtumaa tai hetkeä?
Onko oppinut uuden asian tai pitääkö jossain asiassa tsempata ? Voihan lelua käyttää ns. palkintona jostain oppimastaan jne.
Siivoaako omaa huonetta tai muuten lelut paikoilleen, voiko auttaa muissa kotitöissä? Meillä on esim. haravointi tai omenoiden keruu maasta tällaisia hommia, mitä 4-vuotiaskin osaa tehdä hyvin. Sitten voisi yllättää jossain vaiheessa lelupaketilla ja kiittää ahkeruudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostaisin. Mutta kävisin yhdessä lapsen kanssa kaupassa ostamassa sen, ja en mitenkään vertaisi lahjaan jne.
Mielenkiintoinen kysymys! Omille lapsilleni ostin paljon leluja, varmaankin kompensoidakseni sitä, etten itse saanut pienenä varmaan mitään toivomaani. Ei kuitenkaan peruskauppareissuilla useinkaan eikä koskaan mankuen. Mikään ei ole sietämättömämpää kuin lapset, jotka oppivat saamaan mankumalla haluamansa. Jos on hyvät perustelut, saattoi saada. Niinhän aikuisetkin perustelevat haluamiensa asioiden puolesta. Ihan hyvä taito!
Lapsille kuitenkin myös pienestä asti kerrottiin markkinoinnista eli siitä, että mainoksilla usein houkutellaan haluamaan jotain huonolaatuista ja täysin tarpeetonta, eli pitää miettiä, onko mielihalu ns. aito, oma toive. Halpa muovikrääsä jätettiin ostamatta. Rahan arvosta myös puhuttiin lapsentasoisesti, verrattiin hintoja, opeteltiin katsomaan kilohintoja yms.
Nyt kun he ovat nuoria, eivät ole mitenkään tuhlaavaisia, eivät halua paljon tavaraa, ostavat harvoin ja laadukasta, iloitsevat, jos pikkurahalla löytyy kirpparilta tai kaverilta käyttövaatteita. Eivät ole siis menneet pilalle, vaikka äiti ilahdutti leluilla. Esim. toipilaana saattoi saada Lego-pakkauksen koottavaksi, käytiin ostoksilla kaupungilla ja sai itse valita ostettavaa, sai haluamansa synttärilahjan ja paljon toivottuja ja yllätysjoululahjoja, viikonloppuna saattoi saada pikkuauton tai myöhemmin Aku-taskarin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan sen antaa nyt syksyllä jonkun muun asian yhteydessä tai ihan vain yllätyksenä jonkin ajan päästä. Onko esim. nimipäivää? Halloween juhlia? Muuta sopivaa tapahtumaa tai hetkeä?
Onko oppinut uuden asian tai pitääkö jossain asiassa tsempata ? Voihan lelua käyttää ns. palkintona jostain oppimastaan jne.
Siivoaako omaa huonetta tai muuten lelut paikoilleen, voiko auttaa muissa kotitöissä? Meillä on esim. haravointi tai omenoiden keruu maasta tällaisia hommia, mitä 4-vuotiaskin osaa tehdä hyvin. Sitten voisi yllättää jossain vaiheessa lelupaketilla ja kiittää ahkeruudesta.
Me tehtiin joskus lapselle tarrataulukko johon sai tarroja eri jutuista - esim. huoneen siivouksesta, hyvin menneistä nukkumaan menemisistä ja päiväkotiin lähdöistä, jotka oli meillä haasteena silloin. Pääpalkintona oli sitten lapsen hartaasti toivomat nuken rattaat, joitten perään oli monet kerrat itketty (meillä siis oli kyllä jo yhdet rattaat, mutta ne tietyt piti saada). Oli muuten onnellinen lapsi kun sai taulukon täyteen. Lapsi oli varmaan just sen 4 tai 5v silloin.
Kun oli lapsia. Liksa päivä sai valita 1 jutun kummatkin kaupasta. Liksa oli 1 kerta kuukausi. Rahassa ei ryvetty joten isoja ostoja ei tehty kerran kuukausi. Sama joulu oli yhdessä oloa ,ruokaa joulun herkkuja.Eikä suuria lahja määriä!Kun ei raha puuta ollut.